Musiikkiterapeutti Jukka Tervo palaa Piirille – Mielikuvia-tapahtuma puhuu ja soi musiikin vaikutuksesta mielenterveyteen

Musiikkiterapeutti Jukka Tervo muistuttaa, että musiikilla on monia hyvää tekeviä erikoisominaisuuksia. Se on oivallinen terapian muoto erityisesti niille, joille keskustelut ja yleensä tunteiden sanoittaminen ovat hankalia. 

”Musiikki koskettaa tunteita riemusta suruun. Jos kuuntelet esimerkiksi Vesa-Matti Loirin tuotantoa, siellä ne on kaikki. Musiikki myös liittää ihmisiä yhteen esimerkiksi karaokessa, jossa kaikenikäiset ihmiset kokevat ja jakavat tunteita”, luonnehtii Tervo.

Musiikkiterapia ei vaadi soittotaitoa

Musiikkiterapiassa musiikkia soitetaan, kuunnellaan tai tehdään omia lauluja. 

Tervo on psykoterapiapianotteinen terapeutti, joten hän myös keskustelee potilaan kanssa tämän elämästä ja kokemuksista. Soittaa ei tarvitse osata ja Tervo muistuttaakin, että kyseessä ei ole musiikkikoulu. Oikeita ja vääriä tahteja ei musiikkiterapiassa lasketa. 

”Musiikkiin voi purkaa paha oloaan, esimerkiksi rumpuun kiukkuaan tai voidaan laulaa joku laulu yhdessä”, sanoo Tervo. 

Kun luottamus alkaa rakentua musiikkia tekemällä ja ilmaisemalla, alkavat sanatkin löytyä.

Terapeutin ura alkoi Tahkokankaalta

Tervo on enimmäkseen työskennellyt musiikkiterapeuttina nuorten kanssa.

”Musiikki antaa hienon mahdollisuuden jakaa ja kokea siihen ikäkauteen liittyviä tunteita”, hän sanoo.

Silloin kun Tervo aloitti musiikkiterapeuttina ei ollut virallisesti tietoakaan sellaisesta ammatista. 

Tervo oli muuttanut Ouluun tyttöystävän perässä vuonna 1975 ja kysyi Tahkokankaalta töitä. Niitä ei ensin kouluttamattomalle pitkätukalle luvattu, mutta sitten soitettiinkin perään. Tervo aloitti kehitysvammaisten hoitajan kanssa musiikkiterapian Tahkokankaan keskuslaitoksessa.

Suomessa terapia ei ole varakkaiden erityisoikeus.

Vuonna 1977 Tervo toimi musiikkiterapeuttina myös Oulun keskusmielisairaalassa. Vuonna 1986 Tervo valmistui Jyväskylän yliopiston musiikkiterapian poikkeuskoulutusohjelmasta ja vielä mielisairaanhoitajaksi siinä välissä. 

Suomeen musiikkiterapian toi Petri Lehikoinen. 

Nyt hakeudutaan terapiaan

Tervo sanoo, että varsinkin nuorille on nykyisin tullut entistä enemmän ulkoisia haasteita teknologiasta. Oleellisin on älylaitteilla pelaaminen, ajan viettäminen netissä ja sieltä nousevat kuvat ja tekstit. 

”Kasvun ristiriidat, yksinäisyys, oppimisvaikeudet, rakkaus ja hyväksytyksi tuleminen ovat silti aina samat, mutta niiden ulkoasu on erilainen kuin vuosikymmeniä sitten, itsehän olin maalaishippi. Mielenterveysongelmat eivät välttämättä ole lisääntyneet, mutta ne tulevat nyt entistä paremmin esiin. Resurssit hoitaa niitä eivät ole lisääntyneet.” 

Tervo näkee myönteisenä, että nykyisin mielenterveysongelmista puhutaan ja ihmiset haketuvat terapiaan.

”Suomessa terapia ei ole varakkaiden erityisoikeus. Nuorten ongelmiin aletaan myös reagoida aikaisin.” 

Baghin kanssa Piirillä 

Tervo oli Piirillä eli silloisessa keskusmielisairaalassa Peltolantiellä töissä kymmenen vuotta. Siksikin hän osallistuu hyvillä mielin Mielikuvia 2022 -tapahtumaan. 

”Ne olivat suurimmat oppivuodet ja on mukava mennä muistelemaan menneitä. Piirillä oli melkein 900 potilasta. Useat silloiset työkaverit ovat edelleen samoissa hommissa ja monet ystävyyssuhteet noilta ajoilta ovat säilyneet.”

Elokuvaohjaaja ja elokuvahistorioitsija Peter von Baghin Tervo kertoo tavanneensa Oulun elokuvakeskuksen asioissa vuonna 1977 pikkujouluissa.

”Vääräleukana hän sanoi, että täällä nyt musiikkiterapeutti soittaa filmihulluille. Peterin kanssa Piirillä myös käveltiin ja hän kertoi mitä ilkeyttä he siellä pikkupoikina tekivät.”  

Yli 30 vuotta terapeuttina

Terapian merkityksestä Tervo sanoo, että niillä, joilla on kyky vuoropuheluun ja kosketus omiin tunteisiinsa on paremmat edellytykset selviytyä kriiseistä. 

Omasta jaksamisestaan on terapeutinkin pysyttävä tarkkana, sillä nuorten kanssa työskentely ”ottaa ja antaa”. 

Liikunta, ihmissuhteet, kirjoittaminen, musiikki ja jatkuva koulutus sekä työnohjaus auttavat elämässä selviytymisessä. 

Tervo on toiminut yli 30 vuotta freelancer-terapeuttina, lisäksi hän on muusikko ja kirjailija. Viimeisin, 13. teos Groovea ruumishuoneella – psykoblogiaa ihmiselon reunaehdoista ilmestyi viime vuonna. Psykoterapeuttivuodet ja muusikkous avaavat kirjassa näkökulmia elämänkerroista, elokuvista ja dokumenteista. Tarkasteltavina ovat muun muassa Juice Leskinen, John Lennon, Leonard Cohen, Irwin Goodman, Neil Young, Bruce Springsteen, Hector, Petri Walli ja Dave Lindholm.

Mielikuvia 2022 järjestetään 3.9. von Bagh -koulutuskeskuksessa.