Muistatko Rattorin, Rauhalan ja Leipätehtaan? Pohjoisen soundi -reitti palauttaa mieleen Oulun pophistorian keskeisiä paikkoja ja tekijöitä

”Ensimmäinen Rattori toimi puutalossa Lidströmin lihakaupan vintillä. Lihakauppa sijaitsi Albertinkadun ja Torikadun kulmassa. Päivisin lihakaupan rähjäisessä yläkerrassa myytiin koulutarvikkeita ja monisteita, illan tullen – aikalaistodistajan mukaan – meno oli kuin ’Sohon pahimmissa bordelleissa’. Alkuillasta DJ:t pyörittivät marginaalisempaa jazz- ja rock-musaa ja illalla levylautaselle tipahteli päivän purkka- ja listahitit.”

Näin kertoo muusikko Esa ”Katz” Nissi Oulun kenties tarunhohtoisimman rockklubin eli Rattori-lupin varhaisvuosista Pohjoisen soundi – populaarimusiikin jäljillä -tarinareitin äänitallenteella. Nissi vaikutti jo 1980-luvulla Electric Blue Peggy Sue and the Revolutionions from Mars -yhtyeen laulaja-kitaristina ja soittaa nykyisin Radiopuhelimet-yhtyeessä.

Rattori on enää muistoissa elävää kulttuurihistoriaa, jota tarinareitti herättää ansiokkaasti eloon. Viime syksynä julkaistiin vastaavalla tavalla toimiva, Oulun tervahistoriasta kertova Tervatarinoiden reitti.

Eri puolilla kaupunkia sijaitsevien kohteiden tarinoita pääsee kuuntelemaan skannaamalla puhelimella QR-koodin kylteistä, jotka sijaitsevat aitojen tapahtumapaikkojen läheisyydessä. Tarinat voi toki kuunnella tai lukea verkkosivulta myös kotona. Tarjolla on myös kuvia, musiikkia, videoita ja linkkejä.

Unohtumaton parivaljakko ovella

Rattori on yksi kymmenestä kohteesta keskiviikkona julkaistulla Pohjoisen soundi -tarinareitillä. Nissin kirjoittamassa tarinassa käydään tiiviisti mutta informatiivisesti läpi kolmessa eri osoitteessa parinkymmenen vuoden aikana, aina vuoteen 1990 asti toimineen Rattorin vaiheita. Rattori oli teekkariyhdistyksen ylläpitämä paikka, ja teekkareiden kulkue vierailee edelleen joka vappu pitämässä hiljaisen hetken Rattorin osoitteissa.

Muistonsa Rattorista kertoo myös eläkkeellä oleva portieeri Jorma ”Jomppe” Karhumaa, josta tuli vuosien varrella yhdessä nyttemmin edesmenneen työparinsa Juha Oksasen kanssa kiistatta Oulun legendaarisin portsarikaksikko, joka jatkoi työtään pian Rattorin lopettamisen jälkeen perustetussa 45 Specialissa.

”Juha oli semmoinen persoona eli kun monet opiskelijat tuli ovelle niin kysyy ensimmäisenä, että ootko sinä Oksanen? Minä sanoin, että eikö minä oon se pienempi!” Karhumaa muistelee Nissin haastattelussa.

Pohjoinen soundi -tarinareitillä muistellaan myös Kuusrockin historiaa, Oulua metallikaupunkina, musiikkivideofestivaalien ja ilmakitaran MM-kisojen syntyä Pikisaaressa sekä Rattorin lisäksi muitakin keskeisiä paikkoja, kuten Mieskuoro Huutajien ja muun marginaalikulttuurin kehtona toiminutta Arinan vanhaa leipätehdasta Heinäpäässä sekä tärkeitä keikkapaikkoja Rauhalaa ja 45 Specialia.

Myös Paska kaupunni -seinäkirjoitus on aiheena, ja tuoreempaa kulttuurihistoriaa käydään läpi Valveella eli entisellä nuoriso- ja kulttuurikeskus Nukulla, joka on ollut muun muassa paikallisen rap-skenen keskeinen kokoontumispaikka.

Nissin kertomusten ohessa muistojaan kertovat myös Kuusrockin perustaja Markku Hänninen, Sentenced-yhtyeen Vesa Ranta, Radiopuhelimien Jarno Mällinen, Mieskuoro Huutajien Petri Sirviö, tapahtuma-asiantuntija Taina Ronkainen, nuorisotyön konkari Paula Kariniemi, 45 Specialin Ilpo ja Roope Sulkala, Madetojan musiikkilukion oppilas Ella Huttunen sekä oululaisen underground-kulttuurin asiantuntija Marlene Hyyppä.

Nissi teki tarinat hankkeen projektipäällikkö Anne-Maria Mäkelän esitysten pohjalta.

”Minä kartoitin ensin, mitä aiheet voisivat olla. Halusimme tarinoita eri vuosikymmeniltä, ja keräsin vähän aineistoakin, mutta Esa otti kopin siinä vaiheessa, kun kymmenen aiheteemaa oli päätetty. Vaikka aihepiiri oli hänelle tuttu, hän teki vielä valtavan pohjatyön ja teki omiakin ehdotuksia aiheista. Tosi hyvää työtä”, Mäkelä kiittelee.

”Oululaisen populaarimusiikin moniulotteisuus oli toki tiedossa. Teema antaisi aihetta laajempaankin tarkasteluun, mutta tarinat haluttiin pitää tiiviinä. Paljon mielenkiintoisia juttuja jouduttiin karsimaan. Se asetti suurimman haasteen kirjoittamiseen”, kertoo Nissi itse hankkeen tiedotteessa.

Paikallishistoriaa esiin

Pohjoisen soundi -tarinareitti on huhtikuussa päättyvän Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hankkeen toinen pilotti. Sen sisällöt on tuottanut Filmbutik Oulu.

”Hankkeessa on kehitelty uusia tapoja ja toimintamalleja siihen, miten saadaan paikallisia tarinoita lähelle ihmisiä, tarinoiden aidoille tapahtumapaikoille”, Mäkelä kertoo.

Hankkeen ensimmäinen pilotti, Tervatarinoiden reitti, lanseerattiin marraskuussa 2023 ja se sai jatkoa lisätarinoilla hiljattain. Hankkeen on toteuttanut Oulu2026-ohjelmasta vastaava Oulun kulttuurisäätiö ja päärahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan liitto. Tarinareitit jäävät pysyvään käyttöön, ja niitä on mahdollista myös täydentää ja mahdollisesti laajentaa Oulun ulkopuolelle tulevaisuudessa.