Monta polvea oululaisia muusikoita opettanut Jouko Tötterström sai elämäntyöpalkinnon
Jouko Tötterström on säveltäjä ja pedagogi, joka on muun muassa ideoinut valtakunnallisen Leevi Madetoja -pianokilpailun. Kuva: Reijo Koirikivi / Studio P.S.V.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Säveltäjä ja pedagogi Jouko Tötterströmille myönnettiin perjantaina Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto ansiokkaasta urastaan Pohjois-Pohjanmaan säveltaiteen hyväksi. Oulun ammattikorkeakoulussa ja konservatoriossa opettanut Tötterström sanoo, että nuorten ja lahjakkaiden ihmisten kanssa työskentely on aina ollut nautinto, josta on ollut hyötyä myös sävellystyössä.
Musiikin tohtori, säveltäjä Jouko Tötterström vastaa puhelimeen mökiltään Pielavedeltä. Haastattelua seuraavana päivänä hänen autonsa keula suuntaa Ouluun, sillä perjantai-illan ohjelmassa on suuri juhla: hänelle myönnetään Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto pitkästä ja ansiokkaasta työstä Pohjois-Pohjanmaan säveltaiteen hyväksi.
”Aikamoinen yllätys se oli, kun sain tästä kuulla”, elämätyönpalkinnoksi luonnehdittavasta tunnustuksesta ilahtunut Tötterström sanoo.
Tötterström on ansioitunut sekä tuotteliaana säveltäjänä että arvostettuna pedagogina. Hän toimi Oulun konservatorion pianonsoiton yliopettajana 1985–1999 ja Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikön yliopettajana vuodesta 1999 aina viime syksynä koittaneeseen eläkkeelle jäämiseensä asti, jolloin hän muutti vaimonsa Riitan kanssa Helsinkiin.
”Ei ole kyse ollenkaan siitä, että olisimme kyllästyneet Ouluun. Meillä on kolme lasta ja neljä lastenlasta, ja he kaikki asuvat pääkaupunkiseudulla. Isovanhempina sitä on mieluusti apuna ja lähellä, ja onhan se mukava katsoa, kun lapset kasvavat.”
Kokonaisvaltaista muusikkoutta
Tötterström on urallaan ollut monessa mukana, paitsi opettajana ja säveltäjänä, myös muun muassa Leevi Madetoja -pianokilpailun isänä ja Uuden musiikin lokakuun taiteellisena johtajana. Hän sanoo, etteivät erilaiset työt musiikin parissa ole kilpailleet keskenään, vaan pikemminkin ruokkineet toisiaan.
”Puhuisin kokonaisvaltaisesta muusikkoudesta. Esimerkiksi sävellystyö tukee aika paljon musiikin hahmotuskyvyn parantamista – auttaa löytämään teoksista asioita enemmän, kun on itse jatkuvasti luomistyön äärellä. Olen kokenut niin, että oppilaat ovat hyötyneet siitä, että olen säveltäjä”, Tötterström sanoo.
”Totta kai myös toisin päin: opetustyö on aika inspiroivaa, kun saa olla nuorten ja lahjakkaiden ihmisten kanssa tekemisissä. Heiltä on saanut ihan päivittäin ajatuksia ja ideoita, jotka kantavat eteenpäin. Oppilaat opettavat opettajaa aika paljon.”
Musiikillisen herätyksen tarjoaja
Tötterströmin opeista on saanut nauttia jo monta sukupolvea nuoria oululaismuusikoita. Hän ei halua nostaa esiin erityisesti mieleen jääneitä oppilaita, koska ”joku kuitenkin aina unohtuu”, mutta ihan ensimmäisen Oulussa vastaan tulleen huippulahjakkuuden voi mainita esimerkkinä.
”Kun tulin aikoinaan Ouluun – joka oli yksi meidän perheemme parhaita päätöksiä – ja pääsin konservatoriolle yliopettajaksi, minulla oli pianistioppilaana tällainen lahjakkuus kuin Mika Rännäli. Nythän hän on muuttanut New Yorkista Ouluun takaisin”, Tötterström toteaa.
Rännäli on myöhemmin kertonut, että juuri Tötterströmin pianotunnilla teini-ikäisenä konservatoriossa hän koki musiikillisen herätyksen, joka johti kansainväliseen uraan pianistina ja säveltäjänä.
Oma persoona esiin
Tötterström sanoo, että eri oppilaiden lahjakkuus suuntautuu eri tavoilla. Opettajan tehtävä on havaita se ja tukea kunkin opiskelijan ominta polkua. Joistakin tulee hyviä opettajia, toisista parempia soittajia.
”Minulla on ollut ajatus, että jokaisesta pitäisi löytää ne luontaiset jutut ja auttaa persoonan kehittymistä. En tykkää sellaisesta pedagogiikasta, jossa yritetään laittaa ihmisiä muottiin ja vääntää kaikista samantyyppisiä.”
Jouko Tötterström iloitsee siitä, että eläkkeellä on entistä enemmän aikaa sävellystyölle. Hänen seuraava kantaesityksensä on kesäkuussa Iitin musiikkijuhlilla. Kuva: Reijo Koirikivi / Studio P.S.V.
Tötterström pitää Oulusta ponnistaneiden ammattimuusikoiden määrää ja laatua väkilukuun nähden huomattavan korkeana.
”Onhan se aika hämmästyttävää, miten hyvin Oulun seutu ja pohjoinen on pärjännyt. Tärkeää olisi tulevaisuudessakin kaivaa pohjoisen lahjakkuudet esiin ja tukea heitä, ja siinä on opiskelijarekrytoinneilla ja pääsykokeillakin oma merkityksensä. Ihmiset ovat niin erilaisia myös valintatilanteissa, ja joskus on haasteellista löytää ne kyvyt.”
Sävellystyö jatkuu
Kesäkuussa Iitin musiikkijuhlilla esitetään kantaesityksenä Tötterströmin sävellys Huomisehtoo, joka on V.A. Koskenniemen tekstiin tehty melodraama. Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman lausuu tekstin, Laura Mikkola soittaa pianoa ja Florin Szigeti viulua.
”Joitain teoksia on työn alla koko ajan. Nyt eläkkeellä säveltämiseen voi käyttää vähän enemmän aikaa ja miettiä ratkaisuja vähän pitempään”, Tötterström sanoo ja toteaa nauraen, että nyt aikaa säveltämiseltä vievät opetustyön sijaan lapsenlapset ja Helsingin runsas kulttuuritarjonta, jota kuvailee ”herkkupatojen ääreen pääsemiseksi”.
”Tekemistä on tosi paljon, enkä haluakaan elää sellaista elämää, joka pysähtyisi. Eihän muusikko jää eläkkeelle ikinä!”
Kulttuurirahasto jakoi 820 000 euroa
Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto jakoi perjantaina Oulussa pidetyssä vuosijuhlassaan apurahoina ja palkintona kaikkiaan 820 000 euroa. Rahasto vastaanotti 638 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 46 hakijalle.
- Maakunnallisena kärkihankkeena myönnettiin 80 000 euroa filosofian maisteri Jenni Räinälle ja kirjailija Liisa Louhelalle ympäristökonflikteista kertovan romaanitrilogian ensimmäisen osan kirjoittamiseen sekä tv-sarjan käsikirjoittamiseen.
- Taiteen kokovuotisen työskentelyapurahan, 30 000 euroa, saivat muun muassa kuvataiteilija Heidi Kesti ja sirkustaiteilija Hanna Moisala. Tieteen puolella kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa Master of Arts Kristina Vitekille lapsuuden salaisia paikkoja käsittelevään väitöskirjatyöhön ja kauppatieteiden maisteri Emmi Wilénille temperamenttia, mielenterveyttä ja työmarkkinanäkymiä käsittelevään väitöstutkimukseen.
- Kotiseututyön apurahana 30 000 euroa saivat filosofian maisteri Anne-Maria Haapala ja kasvatustieteen maisteri Auli Sipola suomalaista perinneneuletta, tikkuröijyä, käsittelevän kirjan kirjoittamiseen. Taidetta kaikille -apurahoja myönnettiin kaksi. Kuvataiteilija Anni Arffman ja hänen työryhmänsä saivat 25 000 euroa julkisen taideteoskokonaisuuden toteuttamiseen nuorisopsykiatrian poliklinikalle yhteistyössä Veeran Verstaan kanssa. Taiteilija Mari Rautio ja muusikko Timo Rautio saivat 15 000 euron apurahan kehitysvammaisten ja ikäihmisten vuorovaikutteisten ja osallistavien musiikkihetkien toteuttamiseen.
Pohjois-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. Rahasto tukee Pohjois-Pohjanmaalla tehtävää tai siihen kohdistuvaa tutkimusta, taiteellista työtä ja kulttuuritoimintaa jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä myös muuta kulttuuritoimintaa. Kulttuurirahasto on taloudellisesti itsenäinen, yksityinen säätiö, jonka toimintaa voi tukea muun muassa testamentein.