Mitä kuuluu kulttuuriväelle koronan keskellä -juttusarjan toinen osa
Oululainen kirjailija Jarmo Stoor on myös kädenväännön MM-pronssimitalistimies viime vuodelta. Nyt väännössä on uusi romaani.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Jarmo Stoor, kirjailija
1. Millä mielellä olet juuri nyt, mitä ajattelet tilanteesta?
”Suomessa on menty rajoituksissa ihan liian pitkälle. Koronainfluenssan etenemistä ei voi estää kuin rokotus tai se, että tarpeeksi suuri osa suomalaisista sairastaa taudin. Rokotusta ei ole näköpiirissä vielä vuosiin, joten liiallinen eristäminen voi pysäyttää korona etenemisen kokonaan. Se ei ole hyvä asia. Rajoituksia purettaessa virus alkaa levitä entiseen malliinsa sille neitseellisessä ympäristössä. Mitä siten tehdään? Suljetaanko jälleen rajat ja nakkikioskit?”
”Mitä ei voi estää, se pitää kestää!”
2. Millaiset ovat työnäkymäsi kesään?
”Prässi-romaani ilmestyy ensi vuoden helmikuussa, jos saan kirjan kirjoitettua, eli työntäyteistä aikaa käsikirjoituksen parissa pitäisi olla. Koronan luomat uhkakuvat varjostavat tätäkin näkymää.”
”Haen kesälle ahkerasti apurahoja, jotka ovat olleet viime vuosina tekijänpalkkioiden ohella ainoat tuloni. Järjestelen samalla minusta ja toimistani riippuvaisien ihmisien asioita parhaani mukaan.”
3. Millaiset ovat taloudelliset näkymäsi lähikuukausina?
”Ne näkymät ovat vielä usvan peitossa. Minulla on Oulun kaupungin apuraha toukokuulle asti, eli se ei nyt tietenkään riitä romaanin valmiiksi saamiseen asti, vaikka onkin osoittautunut nyt todella tärkeäksi. Parhaillaan kirjoitan sen turvin käsikirjoitusta kahvilassa, toiseksi viimeistä päivää täällä tällä erää.”
4. Mitä toivot nyt – ja miten kannustaisit kulttuurikollegojasi tässä tilanteessa?
”Meitähän ei tämä lentsu nujerra!”
5. Viestisi päättäjille:
”Kunta- ja hallitustason päättäjiltä toivon tukea meidän taiteentekijöiden taloudelliseen tilanteeseen. Hallitustason päättäjiltä toivon ja odotan rohkeutta myös purkaa rajoituksia ja määräyksiä. Seuratkaa Ruotsia, joka on samanlainen pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta kuin Suomikin. Esimerkiksi Espanja ja Italia ovat hyvin erilaisia yhteiskuntia.”
”Terveydenhuollossa, asukastiheydessä ja jo pelkästään pienten lapsien hoidossa on suuria eroja näissä maissa pohjoismaihin verrattuna. Meillä on hoitopaikkoja, kun taas Espanjassa ja Italiassa on sukulaisia saman katon alla, jotka voivat hoitaa lapsia.”
”Maalaisjärkeä päättäjille ja pikaista ratkaisua, tähän pullataikinana kohonneeseen kriisiin.”
Mari ja Timo Rautio, Liikkuva Laulureppu -lauluyhtye ja lastenkulttuurintuottaja
1. Mitä ajatuksia tilanne herättää?
”Olomme on aika hämmentynyt. Tilanne tuli vastaan niin äkkiä, ettei sitä edes tajunnut oikein ensin. Nopeasti huomasimme, ettemme voi enää jatkaa kevään ryhmiä ollenkaan ja sitten alkoivat keikatkin peruuntua.”
”Meidän työssämme tärkeintä on vuorovaikutus meidän ja asiakkaiden eli yleisön välillä ja nyt tämä ei olekaan enää mahdollista sillä tavoin kun olemme tottuneet. Työmme on hyvin sosiaalista ja tapaamme koko ajan monen ikäisiä ihmisiä. Aika hiljaiselta on tuntunut nyt tämä kuluneet viikot, kun tässä kahdestaan ollaan pyöritty.”
2. Millaiset ovat työnäkymät tulevina kuukausina?
”Kalenteri on tyhjentynyt lähes kokonaan. Olemme kuitenkin yrittäneet keksiä uusia työmuotoja, jotka ovat mahdollisia tässä tilanteessa. Erityisryhmiemme muskareita jatkamme etämuskareina yhteistyössä Oulun seudun omaishoitajien kanssa. Myös muita nettimuskareita ja etälauluhetkiä on suunnitteilla.”
”Lisäksi ajattelimme toteuttaa musiikkivideon ihan lähiaikoina. Taiteelliselle työlle on myös nyt aikaa ja meillä onkin runsaasti uusia lauluideoita.”
3. Millaiset ovat taloudelliset näkymät kesään?
”Taloudellisesti tilanne on tietysti haastava. Koemme että pärjäämme tämän kevään, mutta epävarmuutta lisää se, että kukaan ei voi ennustaa kuinka kauan tämä kestää. Jos syksyllä on vielä sellainen tilanne, että emme pysty aloittamaan ryhmiä, on tilanteemme kyllä vaikea.”
4. Mitä toivotte nyt ja miten kannustaisitte kollegojanne tässä tilanteessa?
”Tietysti toivomme, että tauti saataisiin kuriin ja poikkeustilanne ei kestäisi hirveän pitkään. Toivomme, että selviäisimme kaikki tästä maailmanlaajuisesta pandemiasta mahdollisimman vähän vaurioin.”
”Sitten kun normaali työmme taas alkaa, osaamme sitä kyllä varmasti arvostaa vieläkin enemmän kuin nyt. Kaikille kollegoille haluamme lähettää lämpimiä ajatuksia ja sisukkuutta tässä vaikeassa tilanteessa.”
5. Viestinne päättäjille:
”Tässä tilanteessa toivoisimme, että päättäjät huomaisivat, että taiteilijat eivät ole yhteiskunnassamme kuluerä vaan päinvastoin. Kulttuuritapahtumat kokoavat yhteen ihmisiä ja tarjoavat elämyksiä, joita ei voi rahalla mitata. Tässä poikkeustilanteessa -kun kaikki kulttuuritapahtumat on peruttu- huomaamme sen todella konkreettisesti.”
