Mielenterveyden haasteet sytyttivät palon kirjoittaa kirja – Onnellinen hullu on oululaisen Henna Saarenkedon omakohtainen kuvaus mielenterveyden ongelmista
”Kukaan ei ole yhtä kuin oireensa”, haluaa Henna Saarenketo kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kertovalla kirjallaan muistuttaa. Kuva: Emilia Tiitto
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kaupunkimedia Mun Oulussa toimitusharjoittelijana työskentelevä Henna Saarenketo kuvailee elämäänsä usein niin kirjavaksi, että tuntuu kuin hän olisi jo elänyt kolmen ihmisen elämän. Alun perin Rovaniemeltä kotoisin olevan Saarenkedon polku kulki tanssialaa seuratessa ensin Tampereelle ja myöhemmin seikkailuille ympäri Suomea. Ouluun nainen asettui 13 vuotta sitten.
”Perustin Ouluun oman tanssistudion, mutta luovuin ammatistani vuonna 2019. Olin siihen mennessä uupunut kolme kertaa. Loppuun palaminen tuli aina yllättäen”, Saarenketo taustoittaa.
Masennuksen ja uupumuksen siivittämää tipahdusta pois työelämästä seurasivat itsetuhoiset ajatukset. Saarenketo hakeutui välittömästi hoidon piiriin ymmärtäessään, etteivät haaveet kuolemasta ole normaaleja.
”Terveyskeskuksessa minut otettiin heti vakavasti. Jälkikäteenkin minulla on vain hyvää sanottavaa Oulun mielenterveyspalveluista.”
Puoli vuotta ensimmäisen käyntinsä jälkeen Saarenketo sai kaksi diagnoosia: kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja epävakaan persoonallisuushäiriön.
Oma oirekuva kansien väliin
Saarenkedon esikoisteos Onnellinen hullu kertoo rehellisen ja omakohtaisen tarinan mielenterveyden ongelmista, jotka ulottuvat kaikille elämän eri osa-alueille. Ajatus kirjan kirjoittamisesta syntyi heti naisen aloitettua kirjoittaa blogia vuonna 2020.
”Kaipasin ihmisen itsensä kertomaa tietoa. Olin valmis antamaan kasvoni ja nimeni sairauksilleni.”
Saarenketo kuvailee itseään tavallisen perheen äidiksi, jonka oirekuva ei ole niin ääripäästä, että se kiinnostaisi esimerkiksi mediaa. Silti hän kokee myös keskivaiheilla oireilevan olevan tärkeä saada äänensä kuuluviin.
”Kirjani tuo ymmärrystä heille, joille sairaus ei ole niin tuttu. Ihmisillä saattaa olla hyvin yksipuolisia ja kärjistettyjä käsityksiä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, vaikka ihminen voi myös käydä töissä ja perustaa perheen sairauden ollessa läsnä.”
Saarenketo toivoo, että kirjaan tutustuisivat myös samassa tilanteessa olevat henkilöt, heidän läheisensä sekä he, jotka työskentelevät mielenterveyden parissa.
”Olen kuullut, että he, joilla on ADHD, ovat samastuneet kirjaan, vaikka en ennen ole ajatellut oirekuvien sopivan yhteen. Myös muut voivat löytää samastumispintaa syyllisyydestä, häpeästä ja kulissien ylläpitämisestä.”
Kirjoittamalla yli häpeästä
Onnellinen hullu käsitteleekin paitsi Saarenkedon kokemaa masennusta ja maniaa, myös syömishäiriön ja mielenterveyden ongelmien aiheuttamaa häpeää, pelkoja ja epävarmuutta. Henkilökohtaisista asioista kirjoittaminen ei suinkaan ole ollut Saarenkedolle helppoa.
”Välillä mietin miksi ryhdyin projektiin, mutta sisälläni oli palo kirjoittaa aiheesta. Olen kiivennyt häpeäkynnykseni yli monta kertaa, sillä koin, että jos haluan madaltaa yhteiskunnallista häpeää ja piilottelua mielenterveyden ongelmien ympäriltä, on minun annettava kasvoni ja nimeni aiheelle. Haaveenani on ollut kirjoittaa myöhemmin muista aiheista, ja siksi minusta tuntui, että ensin minun oli kirjoitettava itseni ulos.”
”Ajatukseni olivat kuin mustia värejä, jotka peittivät alleen hyvät asiat. Jos mieli sairastuu, on helppoa kietoa itsensä synkkiin valheisiin.”
Kirjoittamisen aikaan Saarenketo oli puolitoista vuotta sairauslomalla ja -eläkkeellä.
”Kirjoittamisessa kului pitkä aika, mikä oli hyvä, sillä ehdin aloittaa terapian ja alkaa kirjoittamaan työkseni”, nyt Mun Oulu -kaupunkimediassa toimitusharjoittelijana työskentelevä Saarenketo tuumaa.
Kirjan julkaisu aiheutti myös toisenlaisia ajatuksia.
”Mietin olisinko valmis siihen, että julkitulon myötä jotkut saattaisivat haluta leikata minut pois elämästään ja töiden saaminen saattaisi vaikeutua. Ajattelin kuitenkin elämän kantavan ja osaavani itse sanoittaa, mihin sairauteni elämässäni vaikuttavat.”
Toivon kannattelu vaatii muistuttelua
Kirjan valmistuttua Saarenkedosta on tuntunut, että hän on vapaa tekemään mitä vain.
”Olen kulkenut läpi pitkän prosessin, ja minusta tuntuu, että osa häpeästä jäi kirjaan. Nyt sairaus ja minä tulemme toimeen keskenämme. Kirja ei ole sankaritarina, mutta jotain kirjan valmistuttua jäi silti taakse.”
Saarenketo tiedostaa, ettei tunne ole pelkästään kirjan ansiota.
”Terapia on tukenut itsetuntoani, tunteiden tunnistamista ja työssä jaksamistani. Tärkeä merkitys on myös ympäriltäni saamallani tuella ja ymmärryksellä.”
Saarenkedolla onkin tärkeä viesti samojen sairauksien kanssa eläville.
”Jos asiat vaikeuttavat elämääsi, hae apua. Et ole yhtä diagnoosisi kanssa, sen piirteet ovat vain osia sinussa.”
Synkimmilläkin hetkillä Saarenketo muistuttaa uskomaan siihen, että elämä voi muuttua paremmaksi.
”Muistutan näitä samoja asioita itselleni joka päivä.”
Kaikki värit eivät olekaan mustia
Ensimmäisessä masennustestissä Saarenketo muistaa nähneensä elämänsä jatkuvana epäonnistumisena. Itsensä hän koki syypääksi kaikkeen ja perustavanlaatuisesti huonommaksi kuin toiset.
”Ajatukseni olivat kuin mustia värejä, jotka peittivät alleen hyvät asiat. Jos mieli sairastuu, on helppoa kietoa itsensä synkkiin valheisiin.”
”Jättäytyessäni tanssialalta pois luulin, etten ikinä löytäisi yhtä suurta inspiraatiota. Löydettyäni kirjoittamisen ja toimittajan työt tajusin, että uusia intohimon kohteita voi löytyä.”
Vähitellen Saarenketo on opetellut hyväksymään myös mustat värit. Töitä hyväksymisen eteen hän tekee ehkä koko loppuelämänsä.
”Nyt voin ajatella, että minulla on ollut siisti elämä. Olen alkanut löytää itseäni ensimmäistä kertaa elämässäni, olen itsevarmempi, enkä mieti mitä toiset minusta ajattelevat. Sairauksien ei tarvitse estää mitään, eikä itseään tulisi määritellä niiden kautta ja jättää sen takia elämättä.”
Onnellisen hullun kuvittaja, Saarenkedon ystävä Nina Darth, on taiteillut Saarenkedolle kolme tatuointia. Yksi niistä muistuttaa Saarenketoa olemaan sellainen kuin hän on.
”Riikinkukon sulka olkapäässäni kertoo, että jos olet riikinkukko, älä yritä olla muu lintu. Nosta pyrstösi pystyyn ja ole sinä.”
Lohtua ja turvaa taiteesta
Vaikeimpina aikoina eläimet, kukat, luonto ja ihmiset ovatkin tuoneet Saarenkedon elämään iloa.
”Masennuskauden aikana minua lohdutti mummokoira, jonka silittely auttoi keskittymään hetkeen. Viime pääsiäisenä meille tuli Sulo-koira, joka vie minut lenkille työpäivien jälkeen ja auttaa aivojani asettumaan normaalitilaan.”
Tanssimista Saarenketo harrastaa edelleen.
”Olen saanut mennä harrastukseen itsenäni. Voin mennä porukkaan, eikä minun tarvitse olla enempää kuin olen, mutta saan silti olla mukana. Se on tärkeintä.”
Maaliskuussa Saarenketo järjestää Kulttuurilaboratoriolla tapahtuman, jossa kirjan aiheita käsitellään tanssitaiteen, sanataiteen, musiikin ja maalauksien kautta.
”Tahdon näyttää, miten taide voi olla voimavara”, Saarenketo vihjaa.
Eläminen hetkessä ja haaveilu tulevasta
Nyt Saarenketo kuvailee eläneensä jo tovin hyvää ja tasaista kautta, jollaista hän ei ole ennen aikuisiällään kokenut. Vaikka hyvän kauden päättyminen pelottaa, on Saarenketo päättänyt hyväksyä pelot ja nauttia tästä hetkestä, kun kaikki on hyvin.
”Jättäytyessäni tanssialalta pois luulin, etten ikinä löytäisi yhtä suurta inspiraatiota. Löydettyäni kirjoittamisen ja toimittajan työt tajusin, että uusia intohimon kohteita voi löytyä.”
Saarenketo sanoo myös uskaltavansa haaveilla ja suunnitella elämäänsä pidemmälle, mihin hän ei vielä kaksi vuotta sitten kyennyt.
”Tiedostan, että hyviä asioita on nyt ja tulevaisuudessa.”
Henna Saarenkedon teos Onnellinen hullu julkaistiin vuoden 2022 lopulla. Kirjaa myyvät isoimmat nettikirjakaupat sekä kustantaja Books on Demand. Kirjaa voi myös vinkata lainattavaksi kirjastoon.