Maria Burrow’n dekkarissa sekoittuvat romantiikka, Perämeri ja ripaus Uutta-Seelantia

Maria Burrow nauttii kirjailijan vapaudesta, jolloin esimerkiksi mielikuvitussaareen voi kirjoittaa lähes mitä itse haluaa. Kuvat: Johanna Kortelainen

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Sirpa Tarkkinen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Oululainen kirjailija Maria Burrow sekoittaa Rosholmin murhat -esikoisdekkariinsa tunnelmia sekä Perämereltä että Uudesta-Seelannista. Dekkarille on tulossa kakkososa ensi tammikuussa. Burrow’ta haastatellaan Oulun Muusajuhlilla Pekurin kirjastossa 18. elokuuta.

Maria Burrow’n sukunimi on peräisin hänen uusiseelantilaiselta mieheltään. Uusi-Seelanti on myös pienessä roolissa Burrow’n Rosholmin murhat -esikoisdekkarissa.

Kirjan päähenkilö poliisikonstaapeli Mikko Laine palaa sairausloman viettoon kotiinsa Rosholmin saarelle ja tapaa siellä uusiseelantilaisen Amyn.

Dekkariin kuuluvan jännityksen lisäksi uusiin elämänkuvioihin ilmestyy romantiikkaa.

Jääräpäisyys kannattelee

Dekkari on ollut Burrow’lle aina rakas kirjallisuuden laji.

”Se tuntui sopivalta haasteelta, että osaisipa itsekin kirjoittaa dekkarin. Tärkeää minulle on, että kirja tarjoaa kunnon arvoituksen, ei siis mitkään raakuudet, ja että osaan kirjoittaa koukuttavasti.”

Burrow’n dekkarin kustantaja on Lind & Co.

”Jos en olisi saanut kustannussopimusta kaupalliselta kustantajalta, olisin tehnyt omakustanteen. Sellainen jääräpäisyys on itseäni kannatellut tässä, että tavalla tai toisella tulee kirja.”

Kirjailijuus ei ole ollut Burrow’lle ilmiselvin ammatinvalinta, vaikka hän on opiskellut luovaa kirjoittamista ja toiminut teknisenä kirjoittajana.

”Minulla ei ole tyypillistä journalistin tai opettajan taustaa kuten monilla kirjailijoilla on, mutta kirjoittamisesta ja lukemisesta olen tykännyt aina. Jossain vaiheessa aloin miettiä kirjoittamistani tavoitteellisesti, lukijalle.”

Mielikuvitussaaressa saa tapahtua kaikkea

Rosholmin murhat sijoittuu keskelle Perämerta kuvitteelliselle Rosholmin saarelle.

Kirjoittaessaan Burrow ajatteli paikallisia saaria kuten Hailuotoa. Tammikuussa ilmestyvään kakkososaan Friimannin kirous hän lupaa Varjakan saaren tuntua.

Mielikuvitussaaressa on minulle kirjoittajana ihaninta, että sinne voi sijoittaa ja siellä voi tapahtua mitä tahansa.
Maria Burrow

Meriympäristöön sijoittaminen on Burrow’lle luontevaa, sillä hän asuu Kellon Kiviniemessä. Kirjoittaessaan hän myös hahmotteli saaren tapahtumapaikkoineen kartaksi paperille.

”Mielikuvitussaaressa on minulle kirjoittajana ihaninta, että sinne voi sijoittaa ja siellä voi tapahtua mitä tahansa. Tykkään siitä vapaudesta. Totuutta on mukana luonnon kuvauksessa ja esimerkiksi linnuissa”, Burrow sanoo.

Palautteen määrä yllätti

Burrow työskentelee teknisenä asiantuntijana ja sisällöntuottajana Ouralla. Hän on opiskellut liiketalouden kandidaatiksi Lontoossa ja asunut siellä kuusi vuotta. Filosofian maisteriksi hän valmistui Oulussa englantilaisesta filologiasta.

Nainen istuu tuolilla kirjastossa.

Maria Burrow'n esikoisdekkarille on jo luvassa jatkoa.

Burrow’lta on ilmestynyt myös kaksi tarinallista tietokirjaa, ”Mindfulnesseläin” ja ”Kaikesta huolimatta, meille tulee vauva – tarinoita elämän synnystä ja vanhemmuudesta”, joka Burrow’n omien kokemusten lisäksi sisältää 17 haastattelua muilta vanhemmilta ja asiantuntijoilta.

Burrow itse on kahden kouluikäisen pojan ja pienen tytön äiti.

Kirjoistaan hän on saanut paljon palautetta.

”Rosholmin saaren miljööstä on tykätty ja siitä, että tapahtumat dekkarissani etenevät nopeasti, sellaisista kirjoista pidän itsekin. Itseäni on viime aikoina yllättänyt äänikirjojen suosio ja saamani palautteen määrä. Että näin moni on oikeasti lukenut tai äänikirjana kuunnellut tämän.”

Ruuhkavuosiaan elävä Burrow löytää kirjoitusaikaa pienistä arjen rakosista, sillä ”kyse on vain asioiden priorisoinnista”. Hän myös arvostaa paikallisten kirjailijoiden keskinäistä vertaistukea.

”Muutamien oululaiskirjailijoiden kanssa käydään säännöllisesti kahvilla purkamassa ja pallottelemassa kirjailijan muuten yksinäisiä ajatuksia”, iloitsee Burrow.

Maria Burrow’ta haastattelee Suvi Tuomikoski 18. elokuuta klo 13.30 Muusajuhlilla Pekurin kirjastossa.

Oulun Muusajuhlilla lähes 40 tapahtumaa

Parrakas mies istuu tuolilla.

Kaksinkertainen Finlandiavoittaja Jukka Viikilä saapuu Oulun Muusajuhlien vieraaksi. Kuva: Ilkka Saastamoinen / Otava

Tiistaina alkavan sanataidefestivaali Oulun Muusajuhlien ohjelmistossa 13.–18.8. on yhteensä lähes 40 tapahtumaa.

Keskustelemassa ovat muiden muassa kaksinkertainen Finlandia-voittaja Jukka Viikilä uuden rakkautta tutkivan romaaninsa Hiekkalinnat aiheista sekä kiitetyn Subutex-kaupungin kasvatit -kirjan tekijä, oululainen Laura Juntunen, jonka uusi kirja Tyttö joka en pureutuu mielenterveyteen, väkivaltaan ja tyttönä olemisen vaikeuteen.

Tietokirjailijoista vieraina ovat esimerkiksi Jessikka Aro, joka on tullut tunnetuksi Venäjän trollitehtaiden paljastajana, sekä haukiputaalaislähtöinen toimittaja ja tietokirjailija Jari Kupila, joka on tutkinut suomalaisen urheilumaailman poliittisuutta 1900-luvulla.

Lapset pääsevät sanataiteen pariin lauantaina erityisesti kalevalaisen runolaulun mukana livepiirustuskonsertissa. Lasten omia runoja juhlistetaan keväällä käydyn Muusajuhlien runokilpailun voittajien palkitsemisella.

Festivaaliyleisö voi itsekin osallistua sanataiteen tekemiseen esimerkiksi sutturunotyöpajassa tai kauhutarinapajassa.

Muusajuhlien tapahtumia on Oulussa muun muassa Tubassa, Oulun kirjallisuuden talossa, kulttuuritalo Valveella, Pop-up näyttämö Klonkassa, Tähtitornin kahvilassa ja kirjastoissa. Tapahtumista suurimpaan osaan on vapaa pääsy. Tapahtuman tuottaa Huutomerkki ry ja se on osa Oulun juhlaviikkoja.