Maaseudun kulttuuritoimintaan jaossa kaksi miljoonaa euroa – mukana myös Pohjois-Pohjanmaa
Rahoituksen tarkoituksena innostaa maaseudun asukkaita taiteen tekemiseen ja kokemiseen sekä vahvistaa paikallisia palveluita. Kuva: kuvituskuva/Mostphotos
Alkamassa on kolmas hakukierros ja jaossa lähes kahden miljoonan euron rahoituspotti, jota maaseudun toimijoiden kannattaa tavoitella. Hakuaika on 15. helmikuusta 15. maaliskuuhun. Avustusta voivat hakea kaikki oikeuskelpoiset yhteisöt kuten kunnat ja rekisteröidyt yhdistykset. Rahoituksen voi käyttää vuosien 2023 ja 2024 aikana.
”Rahoitusta on aiemmilla hakukierroksilla jaettu esimerkiksi yhteisötaiteen tekemiseen, taiteilijaresidenssitoiminnan tukemiseen, kulttuurimatkailun ja kulttuuri- ja taidetapahtumien kehittämiseen sekä erilaisiin investointeihin”, Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Susanna Mäki-Oversteyns listaa.
Taidetta asukkaille, töitä taiteilijoille
Hankkeiden tarkoituksena innostaa maaseudun asukkaita taiteen tekemiseen ja kokemiseen sekä vahvistaa paikallisia palveluita. Hakijoita kehotetaankin ideoimaan hankkeita avoimesti oman paikkakunnan tarpeita ja lähtökohtia ajatellen.
”Parhaat ideat kumpuavat maaseudun asukkailta itseltään. Aikaisimmilla rahoituskierroksilla on nähty upeita avauksia kylätaiteilijakonseptista sekä ympäristötaideteosten tekemisestä luontopolun varrelle. Tällaisten hankkeiden tulokset jäävät elämään pitkäksi aikaa vielä hankeajan jälkeenkin”, Mäki-Oversteyns iloitsee.
Taiteen edistämiskeskuksen periaatteiden mukaisesti rahoitettavien hankkeiden tulee työllistää ammattitaiteilijoita. Taiteilijoiden ammattitaitoa kannattaakin hyödyntää jo ideointivaiheessa. Rahoituksen saamiseksi yhteisön ei kuitenkaan tarvitse olla kulttuuriin ja taiteeseen keskittynyt toimija, vaan hakumuoto on innostanut esimerkiksi kyläyhteisöjä kehittämään taide- ja kulttuuritoimintaa.
Hankkeiden lähtökohtana on harvaan asuttu maaseutu, jonka määritelmä tulee Suomen ympäristökeskuksen kaupunki–maaseutu -luokituksesta. Mukana on Lapin lisäksi isoja maakuntia, kuten Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo.
Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa
Harvaan asuttu maaseutu eli hama-alue määritellään Suomen ympäristökeskuksen paikkatietojärjestelmään pohjautuvan kaupunki-maaseutu -luokituksen mukaan. Hama-alue kattaa yli 60 prosenttia koko Suomen pinta-alasta ja se keskittyy pääosin itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Hama-alueella asuu noin viisi prosenttia Suomen koko väestöstä.
”Moni maaseutumainen alue saattaa sijaita luokituksen mukaan esimerkiksi kaupungin kehysalueella tai ydinmaaseudulla eikä näin ollen kuulu hamarahoituksen piiriin. Jokaisessa maakunnassa on kuitenkin hama-aluetta”, Mäki-Oversteyns kertoo.
Hankerahoitus on peräisin maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman harvaan asuttujen alueiden parlamentaariselta työryhmältä. Ministeriöstä rahoitus on päätynyt Taiteen edistämiskeskuksen jaettavaksi. Taike on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto.