Kynttilät valaisevat hautausmaat poisnukkuneiden muistoksi pyhäinpäivänä

Lauantaina 6. marraskuuta vietetään pyhäinpäivää, jolloin muistellaan poisnukkuneita omaisia. Tähän liittyvä perinne on vierailu omaisten hautojen luona, jolloin monet vievät haudoille kynttilöitä, seppeleitä tai kukkia. Siitä syystä useat kynttilät valaisevat hautausmaat.

Pyhäinpäivään liittyy omaisen menetyksestä johtuva suru. Johtavan sairaalapastorin Juha Kyllösen mukaan kirkon kristillinen perinne tuo esille myös toivon näköalaa pyhäinpäivänä.

”Emme sano rakkaillemme lopullisia jäähyväisiä kuolinvuoteella, vaan sanomme ´Näkemiin, kunnes taas tavataan!´ Kuoleman varjon alle kantautuu lohduttava viesti jälleennäkemisestä ja ylösnousemuksesta”, hän kertoo.

Vaikka omaisen menetystä seuraava tuntuu raskaalta, se ei ole päätepiste.

”On sanottu, että suru on kotinsa menettänyttä rakkautta. Suru auttaa surevaa vähän kerrassaan siirtymään elämässä uuteen vaiheeseen, missä hän opettelee tulemaan toimeen ilman rakasta menetettyä ihmistä. Kiintymyssuhde ei katkea läheiseen kuolleeseen ihmiseen, vaan se muuntuu toisenlaiseksi. Monet surevat kuvaavat, että rakas ihminen ei koskaan kuole sydämestä”, Kyllönen kertoo.

Pappisvihkimys pyhäinpäivän perinne Oulussa

Pyhäinpäivä on ollut yksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon suosituimmista kirkkovuoden pyhistä. Monissa seurakunnissa muistellaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleita seurakuntalaisia. Seurakunnissa luetaan heidän nimensä ja heidän muistokseen sytytetään kynttilöitä.

Oulussa järjestetään iltakirkkoja pyhäinpäivänä. Jumalanpalvelus alkaa Oulun tuomiokirkossa kello 15.00 ja se lähetetään myös virtuaalisesti. Iltakirkot alkavat muissa kirkoissa kello 18.00. Tuomiokirkossa järjestetään myös konsertti kello 19.00 alkaen, jolloin Gaudiate-kuoro johtajana Lauri Nurkkala esittää Rossinin Pienen messun. Hautausmaalla sijaitsevassa Intiön kappelissa järjestetään pyhäinpäivän hartaus kello 15.00 alkaen.

Oulun tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovastin Satu Saarisen mukaan kaikki pyhäinpäivän tapahtumat ovat erittäin suosittuja.

”Perinteiset pyhäinpäivän viettotavat ovat tärkeitä. Lisäksi oululainen perinne on, että pyhäinpäivän aamuna on Oulun tuomiokirkossa pappisvihkimys, niin nytkin”, hän myös kertoo.

Alussa muisteltiin marttyyreja

Pyhäinpäivä juontaa juurensa kristillisen alkukirkon aikoihin, jolloin kristittyjä vainottiin Rooman keisarikunnassa antiikin aikana. Uskonsa takia kuolleiden kristittyjen marttyyrien muistopäiviä vietettiin aluksi heidän kuolinpäivinään. Sitten alkukirkon piirissä ryhdyttiin 300-luvulla viettämään marraskuun alkuun sijoittunutta yhteistä muistopäivää, kaikkien pyhien päivää.

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä ryhdyttiin viettämään varhaiskeskiajalla myös toista muistopäivää, joka sijoittui marraskuun alkuun. Tämä päivä oli nimeltään kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Suomesta tuli osa Ruotsin kuningaskuntaa, jolloin myös roomalaiskatolisen kirkon vaikutus ulottui Suomeen.

Saksalainen munkki ja teologi Martti Luther naulasi 95 teesiä Wittenbergin linnankirkon oveen vuonna 1517, mistä alkoi reformaatio. Tämän seurauksena Ruotsin kirkko, johon myös Suomen kirkko kuului, irtaantui roomalaiskatolisesta kirkosta. Lutherin seuraajia ryhdyttiin kutsumaan luterilaisiksi.

Monia roomalaiskatolisten pyhimysten muistopäiviä ei enää vietetty luterilaisessa Suomessa, mutta kaikkien pyhien päivä säilyi Suomessa. Se muuttui pyhäinmiestenpäiväksi, johon myös kaikkien uskovien vainajien muistopäivä yhdistyi.

Pyhäinpäivää siirrettiin

Eräitä kirkkovuoden pyhäpäiviä on siirretty eri aikoina. Pyhäinmiestenpäivää vietettiin aluksi viikonpäivästä riippumatta Ruotsissa ja myös Suomessa aina 1. marraskuuta. Sitten 1770-luvulla toteutetussa kalenteriuudistuksessa kyseisen päivän vietto siirrettiin marraskuun ensimmäiseen sunnuntaihin.

Pyhäinmiestenpäivää siirrettiin Suomessa vuonna 1955, jolloin sen uudeksi ajankohdaksi määriteltiin lokakuun 30. päivän ja marraskuun 6. päivän välinen lauantai. Tämän päivän nimi muuttui nykyiseen muotoon eli pyhäinpäiväksi vuonna 1967. Pyhäinpäivään kuuluva perinne vierailla haudoilla yleistyi Suomessa sen jälkeen, kun toinen maailmansota oli päättynyt vuonna 1945.

Vainajien muistaminen yhdistää eri kristillisiä kirkkokuntia. Suomen ortodoksinen kirkko viettää samana päivänä, jolloin on pyhäinpäivä, Karjalan pyhittäjäisien ja valistajien muistopäivää. Katolinen kirkko Suomessa viettää samana lauantaina kaikkien poisnukkuneiden uskovien muistopäivää ja sitä seuraavana päivänä eli marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina kaikkien pyhien juhlaa.