Kumpi kaipaa suojelua, ihminen vai susi? – haukiputaalaislähtöinen Päivi Alasalmi kirjailijavieraana pääkirjastolla tänä perjantaina
Päivi Alasalmi on kirjoittanut romaaneja, novelleja ja satukirjoja, ja niitä on käännetty lukuisille kielille. Sudenraudat on Alasalmen 22. teos. Kuva: Gummerus Kustannus
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Sudenraudat (Gummerus) on tositapahtumiin perustuva kertomus Turun seudun lapsensurmaajasusien metsästyksestä 1800-luvun lopulla. Traagisen tapahtumasarjan aikana yksi susi tai susipari surmasi 22 lasta. Romaani pohtii kaunokirjallisin keinoin, mikä sai suden ja ehkä myös sen parin ryhtymään saalistamaan lapsia.
Talvella 1880 Mynämäen metsissä viritetään sudenrautoja turkisrahojen toivossa. Saaliiksi jää vain yhden eläimen käpälä. Satimeen joutunut susi on purrut jalkansa poikki.
Susi on arka eläin
Pitkän kirjailijauran tehneen Päivi Alasalmen Sudenraudat vie lukijan 1880-luvun torppareiden, kartanonomistajien ja fennomaanien Suomeen.
”Villi susi on kiehtonut minua kauan. Hukka on yhä kummallisen vihattu ja pelätty Suomessa siihen nähden, kuinka arka korpien kasvatti se on”, sanoo kirjailija Päivi Alasalmi.
Sudenraudat on historiallinen ajankuva mutta myös taiteilijan kehityskertomus ja historiallista romantiikkaa tulviva rakkaustarina. Samalla kirja on ylistys luonnolle.
”Puuttuessaan liikaa luonnon kiertokulkuun ihminen tuhoaa vääjäämättä omatkin elinmahdollisuutensa, Alasalmi huomauttaa.
Hän on viettänyt pitkiä aikoja syrjäisellä mökillään erämaiden keskellä Pohjois-Hämeessä.
”Ajattelin olevani juuri oikea ihminen kirjoittamaan aiheesta, koska kaupunkilaisena luonnonsuojelijana minulla oli kurkistusikkuna myös siihen toiseen todellisuuteen, jossa maaseudun vanhemmat pelkäsivät lähettää lapsiaan kävelemään metsän halki koulutielle.”
Arka aihe jakaa kansaa
Sudenraudoissa käsitellään sekä susipelkoa että suden oikeuksia. Aihe on ajankohtainen, sillä Suomessa pohditaan parhaillaan susikannan tavoitekokoa. Luonnonvarakeskus julkaisi viime viikolla aiheesta väliraportin.
”Aihe on tulenarka. Koko kirjoitusaika on pitänyt tasapainotella, ettei inhimillistä ja sääli liikaa ihmissyöjäsutta, vaan muistaa sen villeyden ja luonnonvaraisuuden. Toisaalta lapsiuhrien muistoa tuli käsitellä kunnioittavasti eikä heitä saanut kuvata vain suden saaliina. Näillä tragedioilla on ollut kauaskantoiset seuraukset, esimerkiksi se, että uhanalaista sutta saa edelleen luvanvaraisesti metsästää Suomessa”, Alasalmi sanoo.
Hän toivookin, että teos lisäisi ymmärrystä eri osapuolten välille.
”Harvassa asiassa Suomessa ollaan yhä 140 vuoden jälkeen näin napit vastakkain kuin tässä. Susikysymys liittyy elimellisesti myös suurempaan yhteiskunnan kahtiajakoon kaupungin ja maaseudun välillä.”
Kirjailijaa haastattelee kirjastonhoitaja Jaana Märsynaho.Tilaisuus järjestetään Pakkalan salissa pe 10. syyskuuta kello 17.00. Tapahtuma on osa Uutta kirjallisuusfestivaalia.
