Kuinka syntyy puhutteleva ääni? Musiikkivideofestivaaleilla syvennytään myös hiljaisuuden merkitykseen

”Mulle tämä on mysteeri. Siis tämä, että miten tämä toimii”, näyttelijä Hannu-Pekka Björkman naurahtaa ja viittaa pöydällä olevaan grammariin, jossa soi vanha savikiekkolevy.

Vastapäätä istuu jazzkitaristi Teemu Viinikainen. Miehiä yhdistää paitsi ammatti esittävänä taiteilijana, myös intohimo savikiekkoihin ja etenkin vanhoihin blues-levytyksiin.

”Ääni on irti historiasta. Ääni on irrotettu ajasta ja paikasta jossa se on tehty, 1920-luvun lopussa, ja nyt se on täällä”, Björkman jatkaa ällistelyään.

Tästä lähtee liikkeelle käsikirjoittaja-ohjaaja Tommi E. Virtasen esseetyylinen dokumenttielokuva Hiljaisuus… ja äänen synty (2022), joka esitetään torstai-iltana Oulun musiikkivideofestivaaleilla. Ohjaaja Virtanen saapuu itse paikalle näytökseen, joka alkaa Studiolla klo 20-

Virtanen kertoo, että alkuperäisenä ajatuksena oli tehdä henkilökuva maailmanlaajuisesti korkealle arvostetusta Viinikaisesta sekä siitä, kuinka jyväskyläläinen soitinrakentaja Ari-Pekka Paasonen rakentaa hänelle uuden kitaran, mallinaan Viinikaisen vuodelta 1945 peräisin oleva Gibson L4 -orkesterikitara.

Kitaran rakentamista alettiin dokumentoida, mutta vähitellen elokuvan teemat laajenivat. Mukaan tuli Björkman, joka oli tehnyt yhteistyötä Viinikaisen ja Avara-yhtyeen kanssa. Björkman – jolla itselläkin on taustaa rockkitaristina – on ortodoksi, joten Virtanen keksi viedä parivaljakon Valamon luostariin keskustelemaan äänestä sekä hiljaisuudesta, josta taiteilijan vision kautta nousee ihmistä puhutteleva ääni.

”Valamon kautta nousee keskusteluihin aivan toisenlainen hiljaisuus, mielen hiljaisuus, josta HP puhuu”, sanoo Virtanen.

Elokuvan runko muodostui Viinikaisen ja Björkmanin analyyttisistä keskusteluista Valamon ”tiivistetyssä hiljaisuudessa”, kuten Björkman sitä kuvailee. Samalla syntyi dokumentin rauhallinen rytmi, joka poikkeaa selvästi modernin audiovisuaalisen ilmaisun trendeistä.

Hiljaisuuden merkitys nousi merkittävimmäksi teemaksi äänestä puhuttaessa, sillä kaikki alkaa hiljaisuudesta.

”Pyrin aina seuraamaan tekoprosessissa intuitiota. Tämä elokuva rakentui pitkälti sen johdattelemana. Hiljaisuuden merkitys nousi merkittävimmäksi teemaksi äänestä puhuttaessa, sillä kaikki alkaa hiljaisuudesta. Se tuntui tärkeältä ja seurasin intuitiotani. Näin toimivat myös kaikki kolme elokuvan taiteilijaa. Björkman siteeraa elokuvassa ohjaaja Andrei Tarkovskia, joka kiteytti asian näin: ’Taiteessa intuitio on tiedon korvike, siinä vaikuttaa näyn ja ilmestyksen logiikka’. Se on minusta mahdottoman hienosti sanottu”, Virtanen kertoo.

Virtanen alkoi kuvata elokuvaa jo vuonna 2018. Dramaattisen käänteen tarinaan tuo Viinikaisen jo 1990-luvun lopulla alkanut ja vähitellen pahentunut tinnitus, joka oli alkanut tehdä jatkuvasta konsertoimisesta mahdotonta.

Viinikainen perui tulevan levytyksensä ja kaikki keikkansa, ja päätti muuttaa kotiseudulleen. Freelancemuusikon ura vaihtui päivätyöhön soitonopettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa juuri ennen koronapandemian alkua.

Björkmanille Viinikainen sanoo oppineensa hyväksymään tinnituksen osaksi minuuttaan, oppineensa sen kautta arvostamaan hiljaisuutta sekä uuden lähestymistavan musiikkiin ja koko elämään.

”Se on osa minua. Se ääni, joka siellä soi, on pakko hyväksyä osaksi omaa olemista. Jos ajattelee psykologisesti, että se on sun vihollinen, niin sitten se todellakin on sitä. Se muuttuu piinaavaksi”, Viinikainen sanoo.

Hiljaisuus… ja äänen synty -elokuvaa on toistaiseksi esitetty vain erikoisnäytöksissä Viinikaisen keikkojen yhteyksissä. ”Tv-oikeuksista ja julkaisusta neuvotellaan, mutta toistaiseksi elokuva on nähtävillä vain festivaaleilla”, kertoo dokumentin tuottajanakin toiminut Virtanen.

Hänen tunnetuimpia musiikkidokumenttejaan ovat aiemmin tänä vuonna YLE TV1:llä esitetty dokumentti Melodian mestari, Kassu Halonen sekä Suomen legendaarisimpien studiomuusikkojen työtä ansaitsemaansa arvoon nostanut Tuhansien raitojen miehet (2017). Nyt suunnitteilla on dokumenttielokuva legendaarisesta 22-Pistepirkko-yhtyeestä.

On hienoa, että Oulussa, vanhassa kotikaupungissani, on tällainen upea festivaali, jonka merkitys alalla on todella merkittävä.

Virtanen muistelee musiikkidokumentaristin uransa saaneen alussa vauhtia nimenomaan Oulun musiikkivideofestivaaleilta, jossa esitettiin vuonna 2007 hänen ensimmäinen varteenotettava dokumenttinsa, Sonata Arctica -yhtyeestä kertonut Lauluja Pohjoisesta tai muuta sellaista.

”On hienoa, että Oulussa, vanhassa kotikaupungissani, on tällainen upea festivaali, jonka merkitys alalla on todella merkittävä”, Virtanen sanoo. ”Tänne on aina kiva palata.”

Hän osallistuu myös Musiikinedistämissäätiö MES:in isännöimään Laulunnäkijäklubi-keskusteluun, joka järjestetään Valveella lauantaina kello 17–18.30 juuri ennen Pumpeligaalaa. Virtasen kanssa musiikkivideoiden nykytilanteesta keskustelemassa ovat Jukka Takalo ja Finn Andersson.

Hiljaisuus… ja äänen synty -elokuva to 25.8. klo 20 Studio