Kokkausharrastaja Essi Keskinen kutsuu ystävät illallisille

Essi Keskisen ystäväpiirissä on vuosien varrella muotoutunut käytäntöjä.

”Keskiviikkoisin kutsun kello 18 pitkälti saman porukan syömään. Sitten syödään, jutellaan ja joskus pelataan lautapelejä. Muuten kaikki erilaiset ruokaillat ovat eri väkeä ja erilaisia teemoja tai erilaisia iltoja. Yleensä kerran viikossa käyn parhaan kaverin luona ja tehdään yhdessä ruokaa. Arjen luksusta”, kertoo Keskinen.

Kulujen jakautuminen riippuu illasta. PerusKeskiviikossa pääkokki tekee ruoan, vieraat tuovat viiniä ja maksavat Keskiselle pikkusumman ruoka-aineista. Lauantaina on monesti pitkä kattaus. Silloin Keskinen joko tekee yksin kaksi päivää ruokaa tai jakaa kokkaushommat yhden kaverin kanssa.

Sitten sovitaan erikseen, onko illan kulujen katteena esimerkiksi illalliskortti, jolloin jaetaan kustannukset ja kokki hankkii myös juomat. Toinen vaihtoehto on kustannuksiltaan kevyempi illalliskortti, jonka lisäksi jokainen tuo jonkun tai tietyn, sovitun viinin.

Keskisen aviomies on myös ilahduttanut ystäväpiiriä viimeiset puolitoista vuotta.

”Mun mies on viettänyt viisikymppisiään ja hän halusi tarjota kaiken. Olemme viettäneet kymmenet eri juhlat”, tunnelmoi Keskinen.

Yksi Keskisen kaveri on taiteilija. Jos hänet on kutsuttu, hän tekee usein jotain somistukseksi. Joskus häneltä on ostettu esimerkiksi maalattu kaitaliina.

Ruokailussa usein erikoisteemoja

Keskinen pohtii teemojen vain kumpuavan jostain. Monesti joku saa hyvän idean tai ideat jalostuvat istumalla alas kaverin kanssa.

”Viimeksi ostettiin Kylmän sodan kattausta varten Berliinin muuri oululaiselta taiteilijakaverilta Hanna Holopaiselta. Minä yleensä katan pöydän, joskus tämäkin toteutuu yhdessä kaverin kanssa. Mies keksi monet viisikymppissynttärinsä ideat itse. Osa tuli minulta, osa joltain kaverilta.”

Teemoja voi olla mitä vain. PerusKeskiviikossa on usein joku maa. Juuri nyt on luvun alla Afrikan keittokirja, jota käydään läpi pikkuhiljaa maa kerrallaan, aakkosjärjestyksessä. Keskisen pitkät kattaukset viikonloppuisin sisältävät 7 tuntia syömistä ja yhteensä 10-15 ruokalajia.

”Ne voivat sitten olla mitä vain. On ollut Film noir, Steam punk, Kylmä sota, Kantribileet, Festarit, Modesty Blaise vs James Bond… On ollut Naisten Punainen Kattaus, jossa kaikissa ruuissa oli punaista ja ihmisillä päällä punaista. Mitä nyt mieleen tulee”, summaa Keskinen.

Viimeisin menu oli teemaltaan Kylmä sota, jonka Keskisen mies suunnitteli ja pääkokki toteutti. Ruoat etenivät kronologisessa järjestyksessä. Sopivista maista, joissa tapahtui jotain merkittyinä vuosina, oli ruokaa tarjolla. Taustalla soi miehen tekemä Spotify-kattaus aikakauden musiikkia, kronologisesti tietysti. Jälkiruuan kohdalla päädyttiin David Hasselhoffin Looking for freedom -kappaleeseen.

”En juuri käytä Instaa ja ideoita tulee aina jostain. Nyt yksi kaveri ehdotti, että järjestetään Ukrainaan liittyvä kattaus, jossa kerätään rahaa Ukrainaan. Toissa viikonloppuna suunniteltiin ja luotiin tapahtuma. Tällä viikolla käyn koko ostoslistan läpi ja perjantaina laitan munakoisot fermentoitumaan pariksi viikoksi.”

”Viimeisen viikon shoppaan, kaksi päivää kokkaan ja itse tapahtuma on 26. maaliskuuta ja kuten illalliset yleensä, lauantaina. Illallisen yhteydessä järjestämme pienen taidetyöpajan Hanna Holopaisen ohjaamana. Oman työnsä saa lunastaa haluamallaan summalla, joka menee sitten suoraan SPR:n kautta Ukrainaan.”

Usein menussa on jotain aasialaista. Moni ”perusilta” sisältää aasialaisen lempimaan, esimerkiksi Japanin – ensin syödään, sitten pelataan lautapelejä.

Keskinen on asunut pitempiä jaksoja Japanissa. Hän pohtii Japanin ruoan olevan erittäin monimuotoista, sushin muodostaessa siitä hyvin pienen osan. Kolme Japanin pääteemaa ovat arki, juhla ja ”baariruoka”. Arkiruoka muodostuu keitosta ja pääruoassa on proteiinia.

Niiden lisäksi on tarjolla kolme muuta ruokalajia, esimerkiksi pikkelssejä, salaatteja, muita lisukkeita ja lisäksi riisi. Juhlaruoka eli fine dining on nimeltään kaiseki. Japanilainen tapaskulttuuri eli baariruoka oluen ystäväksi on nimeltään izakaya. Hyvää ruokahalua toivotetaan sanalla itarakimasu.

Ruoka lumosi kokin lapsena

Ruoka on kiinnostanut kokkauksen intensiivistä harrastajaa aina.

”Isä oli myös kiinnostunut ja on edelleen. Meillä on aina syöty hyvin, ja siitä se sitten pikkuhiljaa lähti. Kerran viikossa kokkaillaan ja syödään parhaalla kaverilla Millalla. Yleensä ruokailuillat ovat kuitenkin meillä, rakastan toimia kokkina. Mulla ja miehellä on aina ollut iso asunto, jonne mahtuu paljon ihmisiä. Ensin meillä oli 6-hengen ja nyt 8-hengen pirtinpöytä. Kaikki ilmeisesti viihtyvät hyvin meille tullessaan”, hymyilee Keskinen.