Kirjallisuus ja kirjailijaseura elävät Oulussa vahvoina, sanoo uuden kirjan juuri julkaissut Antti Leikas
Antti Leikas on toiminut Oulun kirjailijaseuran puheenjohtajana vuodesta 2016. Kuva: Sanna Krook
Jaa sosiaalisessa mediassa:
”Kirja oli ilmestynyt, se on mukava asia, mutta en ole koskaan potenut sellaista ikäkriisiä enkä ole ikään kiinnittänyt huomiota”, sanoo Antti Leikas.
Isänä ja puolisona eläminen ovat Leikakselle niin sanotuista rooleista tärkeimmät.
”Työelämän puolella on ollut monta roolia, sillä en ole osannut keskittyä vain yhteen asiaan vaan tekemiset ovat vaihdelleet vähän vuodenajan ja sään mukaan.”
Leikaksen vanhin lapsi täyttää tänä vuonna 29 vuotta, nuorin on 13-vuotias.
”Nyt on mukavaa, kun tunnistaa itsensä isäksi muustakin kuin vaippahousuista. Ensimmäiselle kirjalle isyys oli merkittävä syy miksi kirja yleensä syntyi ja kaikkiin kirjoihin lapset jotenkin liittyvät. Kun lapset olivat pieniä, piti kirjoittamisaika oikeasti järjestää. Kiskoin heitä pulkalla päiväkotiin, ja sitten alkoi työpäivä, kirjoittaminen. Olin päättänyt, että ennen yhdeksää pitää olla kirjoittamassa.”
Leikas lisää, että myös suhde omaan isään näkyy hänen kirjoissaan. Isän kuolema viisi vuotta sitten alleviivasi tätä sisältöä kirjoissaan.
Tonttuihin voidaan palata
Kirjailijan ura oli Leikakselle ”väistämätöntä”, kuten hän sanoo.
”Teini-ikäinen haaveilu vei siihen pisteeseen, mutta sitä ennen piti kerätä riittävästi työkaluja ja sanottavaa. Kaikennäköistä piti koluta läpi ja törmäillä elämänpoluilla, erilaisia opiskeluja, ihmissuhteita ja yksi avioero. Ei kaikkien kirjailijoiden välttämättä tarvitse toimia näin, mutta minä tarvitsin näitä vaiheita.”
Leikas oli päättänyt, että käsikirjoituksen pitää olla valmis 42-vuotiaana. 43-vuotiaana häneltä ilmestyi ensimmäinen teos, Melominen. Sen jälkeen romaaneja on tullut neljä.
Viimeisintä Tonttu. Valot sammuvat siis juhlittiin 60 ihmisen voimin 55- vuotissyntymäpäivän jälkipyykkinä.
Tonttu. Valot sammuvat -romaanin lähtöasetelma on se, että kirjailija Leikas ei pysty kirjoittamaan. Kirjailijan itsensä mukaan sisältö ei kuitenkaan kerro kirjoittamisen henkilökohtaisesta kriisistä vaan tontuista, hiukkasfysiikasta ja alkuräjähdyksestä.
Edellisen kirjan nimi oli Tonttu. Matka pimeyteen.
”Tontut ovat osa suomalaista kansanperinnettä ja niitä liikkuu keskuudessamme. Niiden olemassaolon syitä käydään kirjoissa läpi. Tontut ovat biologisesti sieniä ja niillä on oma rihmastonsa.”
Seuraavaksi Leikaksella on mielessä kolme erilaista kirjaprojektia, joista kaksi on jo aloitettukin.
”Toisessa tonttukirjassa ammensin hiukkasfysiikan maailmaa totaalisesti, puoli vuotta opiskelin sitä. Kirjassa pysäytetään aika ja halusin tehdä sen niin tieteellisesti kuin mahdollista ja se veti aika tyhjäksi. Mutta voi olla, että palaan tonttuihin vielä.”
Aikaansaava seura saapuu keskustaan
Leikas on toiminut Oulun kirjailijaseuran puheenjohtajana vuodesta 2016, seura on perustettu vuonna 2011.
Kirjailijaseuran tilat ovat nyt Pikisaaressa, jonne muutettiin Sepänkadulta, kun Weckmanin talon meni remonttiin. Ja kesäkuun alussa muutetaan taas, tällä kertaa keskustaan, Hallituskadulle kaupungintaloa vastapäätä.
”Aika paljon on kirjailijaseurassa saatu aikaan. On alettu jakaa Botnia-kirjallisuuspalkintoa mistä on tullut yksi merkittävimmistä suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista ja kasvatettu seuraa. Nyt on 80 jäsentä. Lisäksi olemme toista sopimuskautta Oulun kaupungin kulttuurin sopimuskumppanina. Sen tiimoilta olimme osaltamme tuottamassa sisältöjä Oulu2026-hakukirjaan.”
Oulun kirjailijaseura vetää myös Black Hole -kirjallisuuden viennin edistämishanketta, joka rakentaa kansainvälistä kirjailijoiden verkostoa. Hankkeen tapahtumiin on saatu edustajia 20 maasta.
Elokuvatuotannot nostavat kirjoittajiakin
Leikas näkee, että Oulussa kirjallisuuselämä elää kokonaisuudessaan nousukautta.
”Meillä on enemmän kuin koskaan ammattikirjailijoita ja oululaisen kirjallisuuden näkyvyys on noussut kohisten. Siihen meillä aktiivisena kirjailijaseurana on ollut vaikutusta, ei tämä ole merkityksetöntä työtä. Lisäksi kirjoittamista kohtaan yleensä on kasvanut kiinnostus, Oulussa tehdyt elokuva- ja sarjatuotannot ovat nostaneet käsikirjoittajia esille ja se heijastuu nostattavasti kirjallisuuden kenttään.”
Lisäksi Leikas huomauttaa juurikin valmistuneista kirjamyyntitilastoista, jotka kertovat lukemisen ennätysluvuista ja varsinkin äänikirjojen osuudesta niissä.
Kun Oulun Kirjailijaseura muuttaa kesäkuun alussa Oulun keskustaan, pedataan sillä myös kulttuuripääkaupunkivuotta.
”Haluamme tuoda kulttuurin kaupungin keskustaan”, Leikas vakuuttaa.
