Kierikissä voi kokea kivikautista elämää – kivenhionta, jousiammunta ja yöpyminen muinaisasumuksissa kiinnostavat vierailijoita
Kivikaudenkylän opasneuvojat ovat pukeutuneet aiheen mukaisesti: vasemmalta: Marjo Heikkinen, Eelis Rintakoski ja Jerker Kiiskinen. Edessä museolehtori Sami Viljanmaa. Kuvat: Henna Saarenketo
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Yli-Iissä sijaitseva tiedekeskus Kierikki on nostanut suosiotaan erityisesti lapsiperheiden vierailukohteena. Kivikauden kylässä muinaiseen elämänmenoon pääsee käsiksi muun muassa kivenhionnan, ruuhimelonnan sekä jousiammunnan parissa. Muinaistulien yö -tapahtuma 31.8.–1.9. tarjoaa mahdollisuuden yöpyä alueen muinaisasumuksissa Kierikin oppaiden johdolla.
Automatka Oulusta Kierikkiin vierittää maallista aikaa vajaan tunnin eteenpäin, mutta perillä huomaakin matkanneensa tuhansia vuosia taaksepäin, aina kivikaudelle saakka. Arkeologiseen tutkimustietoon pohjautuva tiedekeskus sisältää Muinaiskeskuksen näyttelyineen sekä kivikauden kylän, jossa riittää tutkittavaa.
”Kierikki on eläväinen paikka. Täällä ei ole vain kulissimaisesti kivikautisia asumuksia jäljitteleviä rakennuksia, vaan pyritään siihen, että vierailijat pääsevät omakohtaisesti kokemaan ainakin pieniä häivähdyksiä siitä, mitä se kivikautinen elämä on mahdollisesti ollut. Kävijät voivat testata esimerkiksi ruuhella melomista, ja pääsevät toteamaan, että liuskekivi saa hiomalla nopeasti uuden muodon”, museolehtori Sami Viljanmaa kertoo.
Kierikin esineistöä ja luontoa
Kierikin sijainti liittyy vahvasti kivikauteen, sillä samoilla seuduilla ovat eläneet myös muinaiset kierikkiläiset. Lähes kaikki muinaiskeskuksessa esillä olevat esineet ovat Yli-Iin alueelta.
”Näyttelyn vanhin löytö, mammutin poskihammas, on löytynyt Iijoen törmältä Iin ja Yli-Iin väliltä, siitä ei ole aivan tarkkaa sijaintia tiedossa”, tarkentaa Viljanmaa.
”Vaikka esineistö on peräisin Yli-Iin alueelta, on näyttely kokonaisuudessaan hyvin yleiskivikautinen, ja siinä esitellään kivikautisen ihmisen elämään liittyneitä osa-alueita, mitkä eivät sinänsä ole paikkasidonnaisia”, hän lisää.
Luontoretki kivikaudelle -näyttelyssä voi tavata Tietomaasta tuttuja eläimiä. Museolehtori Sami Viljanmaa on iloinen, että Oulun yliopiston eläinmuseon henkilökunnan toteuttamat dioraamat tulivat Kierikkiin Tietomaan remontin ajaksi.
Tänä vuonna Muinaiskeskuksessa on päässyt tutustumaan myös alueen luontoon ja eläimiin.
”Oulun yliopiston eläinmuseon henkilökunnan toteuttamat dioraamat tulivat Kierikkiin Tietomaasta, joka on nyt remontissa. Niistä koostettiin Luontoretki kivikaudelle -näyttely, joka esittelee luonnon muutoksia jääkaudelta Kierikin kivikautisen asutuksen ajalle ja osittain nykyaikaankin saakka. Kokonaisuudet sopivat hyvin meidän teemoihimme, ja olemme saaneet luontonäyttelystä hyvää palautetta”, Viljanmaa sanoo.
Elämyksellinen kylä
Tiedekeskuksessa eletään syksyisin vilkasta koululaisryhmien aikaa, kun suurin osa Oulun viidesluokkalaisista aloittaa historiaopinnot tutustumiskäynnillä Kierikkiin. Kävijätilastojen perusteella paikka on osunut myös monelle kesälomareitille.
”Tällä hetkellä kävijöitä on jo pari tuhatta enemmän kuin viime vuonna. Lapsiperheiden osuus on selkeästi kasvanut”, kertoo Viljanmaa.
Kierikissä riittääkin nähtävää ja koettavaa monenikäiselle. Muinaiskeskuksesta lähtee 500 metrin pituinen lankkupolku, jonka varrelta löytyy ympäröivään luontoon liittyviä tehtäviä.
”Tehtävien avulla huomio kiinnittyy sellaisiinkin mielenkiintoisiin asioihin, joita ei ehkä muuten kävellessä huomaisi”, Viljanmaa toteaa.
Muinaisjousella ampuminen on yksi Kierikin suosituimmista toiminnoista.
Polulta saavutaan kauniille Iijoen rannalle, josta löytyy ruuhia melomiseen, useampi muinaisasumus, nuotiopaikka, kiventyöstöpaikka, jousiammuntaa sekä ansapolku, jonka varrella voi hämmästellä muinaisia metsästyskeinoja.
Kivikautista tunnelmaa lisää henkilökunnan pukeutuminen ajan mukaisiin vaatteisiin.
Kylän toimintopaikoilla on saapuessamme vilskettä. Toiminnalliselle opastuskierrokselle osallistuvan opiskelijaryhmän jäsenistä osa hioo keskittyneesti itselleen kivikorua, toiset tähtäilevät muinaisjousilla eri saaliseläimiä kuvaavia 3D-maalitauluja.
”Näin siinä usein käy, että toiminta vie mennessään. Kun tulee lähdön aika, ei millään malttaisi lopettaa”, naurahtaa Viljanmaa.
Yöpyminen muinaistulen lämmössä
Päivittäisten toimintojen lisäksi Kierikissä järjestetään erilaisia tapahtumia, joista suurin, Muinaismarkkinat, pidettiin elokuun alussa.
”Kävijöitä oli noin 1200. Meillä oli esiintymässä muun muassa kurkkulaulua esittävä Hämy sekä muinaistekniikoiden ammattilainen Miika Vanhapiha, joka piti työpajoja kiveniskennästä ja muinaisesta tulenteosta. Edustettuna oli myös retkeilyllisiä järjestöjä”, kertoo Viljanmaa.
Museolehtori Sami Viljanmaa kertoo, että elävä tuli ja nuotiolla valmistettu ruoka ovat monelle lapselle iso elämys.
”Meillä oli osana tapahtumaa myös Muinaisuuden selviytyjät -peli, joka osoittautui hyvin vierailijoita kylän touhuihin osallistavaksi. Lisäksi olemme tänä kesänä järjestäneet erityisesti lapsiperheille suunnattuja seikkailupäiviä”, hän lisää.
Kierikin muinaisasumukset ovat ennallistuksia, joiden rakennustyyli pohjaa arkeologiseen ja kansatieteelliseen tutkimustietoon.
”Rakennukset on kuitenkin tehty vastaamaan nykypäivän rakennus- ja paloturvallisuusmääräyksiä, joten täysin kivikautisen rakennustavan mukaan niitä ei ole tehty”, kertoo itsekin suunnitteluun ja rakentamiseen osallistunut Viljanmaa.
Elokuun lopussa järjestettävä Muinaistulien yö on tapahtuma, jossa vierailijoilla on mahdollisuus yöpyä kivikauden kylän asumuksissa, oppaiden pitäessä tulta yllä läpi yön.
”Tapahtuma on tarkoitettu ihan kaikille retkeilystä kiinnostuneille ja mukaan voi tulla, vaikka ei olisi koskaan viettänyt yötä teltassa. Meiltä voi tarvittaessa vuokrata makuupussin ja alueelta löytyy nykyaikainen vessa ja latauspiste sähkölaitteille”, Viljanmaa kertoo.
”Jokainen saa tehdä tapahtumasta omanlaisensa. Saa osallistua aktiviteetteihin tai vain ihmetellä tummuvaa iltaa ja ihastella suuren kokon loimua kylän rannalla”, hän lisää.
