Keskustakirjasto Saari avataan marraskuussa – luvassa jotain tuttua ja paljon uutta

Oulun kaupunginkirjaston väki on saanut viime vuosina tottua muuttolaatikoiden pakkaamiseen ja purkamiseen. Sitä on luvassa tänäkin vuonna, sillä nyt aletaan valmistautua keskustakirjasto Saaren avaamiseen.

Kirjaston alueellinen kirjastopalvelupäällikkö Heidi Karhu kertoo, että keskustakirjasto Saari avataan yleisölle marraskuussa 2025, mutta tarkka päivämäärä ei ole vielä tiedossa, sillä muutto on iso urakka, jossa on monta liikkuvaa palasta.

Kesällä ja syksyllä kirjastonkäyttäjille on joka tapauksessa tiedossa tietynlainen siirtymäaika, sillä Pekurin väistökirjasto suljetaan kesän aikana.

”Täytyy muistaa, että ei kirjaston muutto tapahdu viikossa tai kahdessa”, Karhu huomauttaa.

”Ihmiset eivät ehkä huomanneetkaan, että jatkoimme pääkirjaston tyhjentämistä vielä puoli vuotta sen jälkeen, kun Pekurin kirjasto avattiin. Pakkaaminen pääkirjastolla aloitettiin jo tammikuussa 2022, vaikka kirjasto oli auki elokuulle asti, ja muutto jatkui seuraavan vuoden helmikuuhun. Ison talon tyhjennys vei siis kaikkiaan 13 kuukautta”, hän lisää.

Toisin sanoen siirrettävää materiaalia on valtavasti. Pääkirjaston aineistoa ei varastoitu yleisön ulottumattomille vaan se sijoitettiin muihin kirjastoihin, ja sen pakkaamista pääkirjastoon palautettavaksi on jo aloiteltu.

”Nyt kaikki kirjastolla odottavat muuttoa tosi innoissaan”, Karhu vertaa nauraen tilannetta edelliseen muuttoon.

Myös Tuirassa on keväällä ja kesällä pieni katkos kirjaston lähipalveluissa, sillä Tuiran nykyinen kirjasto suljetaan huhtikuun lopussa, ja uusi kirjasto tulee elokuussa avattavaan Tuiran monitoimitaloon.

Keskustakirjasto Saaren havainnekuvista voi päätellä, että talossa on säilynyt paljon tuttua, mutta paljon on myös aivan uutta. Peruskorjauksessa on haluttu kunnioittaa Marjatta ja Martti Jaatisen alkuperäisen arkkitehtuurin ja Studio Nurmesniemen sisustus- ja värisuunnittelun henkeä.

”Siellä on tiettyjä asioita, kuten iso kirjastosali ja ala-aula, jotka ovat säilyneet aika lailla entisen näköisinä, mutta kun mennään muihin tiloihin, kaikki onkin eri lailla. Tuossa talossa on hienoa se, että siellä ei ole keskellä kantavia seiniä vaan pylväät tukipilareina, minkä vuoksi on pystytty uusimaan seinien paikat käytännössä kokonaan”, Karhu kertoo. Tiloja on siis pystytty avartamaan ja esteettömyyskin on entistä paremmin huomioitu.

Ulkoisesti rakennus säilyy pitkälti entisellään, mutta talon edustalle uudelle istutusalueelle tulee Oulun taidemuseon tuottamana kuhmolaisen taidemaalarin ja puutarhurin Urho Kähkösen kasvitaideteos Sininen saari, joka elää ja muuntuu vuodenaikojen rytmin mukaan. Teoksen istutustyöt aloitetaan ensi kesänä.

Rakennuksen tilojen nimistä tulee saareen ja merenkäyntiin liittyviä, mutta vanhoista nimistä ensimmäisen kerroksen Pakkalan sali ja tapahtumatila Laituri säilyvät edelleen käytössä. Ensimmäisestä kerroksesta tulee kohtaamisen kerros, jossa voi lainata ja palauttaa aineistoja. Pakkalan salia ja muita tiloja voi vuokrata myös talon ulkopuoliseen käyttöön, ja välitasanteella uudessa paikassa on kahvila.

Toinen kerros on lukemisen kerros, jossa on entistä avarammat näkymät tarjoava kirjastosali ja mittava aineistokokoelma. Kerroksessa ei ole enää yhtä paljon työhuoneita, vaan lähes koko kerros on asiakkaiden käytössä. Hyllyjen välissä on pöytäryhmiä ja istumapaikkoja ja lasten ja nuorten puolella lukulooseja.

”Kirjoista ja muusta aineistosta suurin piirtein puolet on aikuisten aineistoja ja puolet lasten ja nuorten aineistoja, eli on haluttu panostaa vielä entistä enemmän lasten ja nuorten palvelemiseen”, Karhu sanoo.

Kirjaston 3. ja 4. kerros ovat monitoimikerroksia. Kolmannessa kerroksessa on lehtisali, tietokoneet, kaksi opintosalia, kokoushuoneita, lainattavia soittimia ja suosittu digiverstas, joka saa nyt entistä suuremmat tilat.

Uudella punaisella hissillä ja myös uusia portaita pitkin pääsee aiemmin yleisöltä suljettuun neljänteen kerrokseen, josta löytyy neljä erilaista studiotilaa, kaksi vuokrattavaa koulutustilaa sekä henkilökunnan työhuoneet.

Pakkalan salia, Laituria ja neljännen kerroksen koulutustiloja lukuun ottamatta muita tiloja voi varata maksutta. Tilavaraukset tehdään Timmi-järjestelmän kautta. Varausjärjestelmä avataan syksyllä.

Neljännen kerroksen ja koko kirjastorakennuksen suurin uutuus on lastenkulttuurikeskus Kotilo. Sille on varattu kerroksesta 400 neliötä.

Lastenkulttuuripäällikkö Minna Halonen kertoo, että Kotilo jakautuu olohuonemaiseen aulatilaan sekä galleriatilaan. Kotilon tavoitteena on tarjota monipuolisia, laadukkaita ja vaihtuvia lastenkulttuurin sisältöjä, jotka houkuttelevat niin paikallisia kuin matkailijoitakin. Ajatuksena on, että Kotilossa lapset ja perheet voivat viihtyä ja leikkiä, kokea ja tutkia taidetta sekä innostua tekemään myös itse.

Oulun kaupungilla on vahvat perinteet etenkin lasten ja nuorten sanataiteessa ja elokuvakasvatuksessa, mutta Kotilossa niiden rinnalle nostetaan mediataide.

”Se liittyy siihen, että Oulu on osa Unescon Creative Cities -mediataideverkostoa. Kotilosta tulee monitaiteinen, eli pyrimme tarjoamaan entistä monipuolisemmin eri tapahtumasisältöjä ja taidekasvatusta.”

Halonen uskoo, että Kotilo vahvistaa Oulun kansainvälistäkin mainetta lastenkulttuurikaupunkina ja lapsiystävällisenä kaupunkina.

”On todella hieno asia, että saamme lastenkulttuurille oman tilan, joka toimii ympärivuotisesti. Uutisista on kuultu, miten lastenkulttuurista on viime aikoina leikattu aika paljon, ja siksikin on hienoa, että Oulu on päättänyt satsata lastenkulttuuriin tällä tavalla.”

Kirjasto ja lastenkulttuurikeskus tekevät paljon yhteistyötä lastenkulttuurin hyväksi, mikä näkyy muun muassa Saaren huomattavasti entistä suuremmassa kirjaston lasten- ja nuortenosastossa.

”Meillä on Oulussa jo aika pitkä perinne lasten lukuinnon kehittämisessä ja kannustamisessa, ja siitä on ollut helppo jatkaa ja jalostaa toimintaa eteenpäin”, Karhu sanoo ja toteaa, että lainaustilastojenkin perusteella lasten ja nuortenkirjallisuudelle on kasvava kysyntä.