”Keittiöstä kuuluu tirinää, mutta ruoka ei ole vielä pöydässä” – Oulu2026-ohjelman pääkohdat julkaistaan ensi tammikuussa

Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026 on alle puolitoista vuotta aikaa. Ohjelmajohtaja Samu Forsblom sanoo naurahtaen, että tämä on viestinnällisesti hankkeen hankalinta aikaa, koska koko ohjelmaa ei ole vielä julkistettu.

”Keittiöstä kuuluu tirinää, mutta ruoka ei ole vielä pöydässä”, Forsblom vertaa.

Hän painottaa, että Oulu2026-projektissa ei ole kyse vain yhden vuoden kulttuuriohjelmasta, vaan pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavasta kaupunkikehityshankkeesta. Hän käyttää esimerkkeinä Englannin Liverpoolia, Tanskan Århusia ja Suomen Turkua siinä, miten kulttuuripääkaupunkivuosi antoi ponnen toteuttaa asioita, jotka ovat edistäneet kaupunkien elinvoimaa.

”Oulukin satsaa nyt historiansa eniten pehmeään infrastruktuuriin ja vetovoimaan – voisi sanoa vihdoin, ehkä 20 vuotta myöhässä, mutta kuitenkin nyt”, Forsblom sanoo.

Museo- ja tiedekeskus Tiiman rakentamisen ja keskustakirjasto Saaren perusparannuksen lisäksi tekeillä on monia muitakin suuria kaupungin veto- ja pitovoimaa edistäviä hankkeita seuraavan kymmenen vuoden aikana, elämysareenasta lähtien.

”Nämä kun yhdistetään kulttuuripääkaupunkitekemiseen, joka on parhaimmillaan aika voimakaskin kaupunkimarkkinoinnin väline ja yhteisön vahvistaja, saadaan paras mahdollinen kulttuuripääkaupunki. Yritämme saada aikaan sellaisen ohjelman ja vuoden, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen: tuo kansainvälisiä yhteyksiä ja uudenlaista tekemistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja nostaa Oulua valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ainakin muutaman pykälän paremmille sijoituksille kaupunkivertailuissa.”

Tulevaisuutta rakentamassa

Kiteytettynä kyse on koko Oulun tulevaisuudesta, Forsblom sanoo. Päämääränä on tehdä Oulusta pysyvästi entistä kiinnostavampi paikka asukkaille, vierailijoille, työvoimalle ja opiskelijoille.

”Kiinnostava kaupunki vaatii luovuutta, kulttuuria, elämyksiä ja tapahtumia, ne ovat älyttömän hyvä keino vaikuttaa kaupungin identiteettiin ja tulevaisuuteen. Kilpailemme ihmisistä muiden kaupunkien kanssa, ja toiveissa on, että Oulu näyttäytyy myös tulevaisuudessa tänne syntyville uusille asukkaille sellaiselta paikalta, jossa voisi vaikka koko elämänsä asua – ei ole pakko lähteä etelään tai Eurooppaan.”

Forsblom kehuu, että oululaisessa yritysmaailmassa on ymmärretty hyvin Oulu2026-projektin merkitys.

”Siellä jos missä ymmärretään, että jos Oululla ei ole vetovoimaa, ei heilläkään ole. Toinen ulottuvuus on osaavan työvoiman saaminen ja toinen se, että jos Oulu lakkaa kasvamasta ja jää näivettyväksi maakuntakeskukseksi, se tarkoittaa huonoja asioita myös yrityksille.”

Monipuolinen kulttuurikäsitys

Forsblom huomauttaa, että kulttuuripääkaupungissa ei toteuteta yhden ihmisen tai edes yhden kaupungin visiota, vaan Oulu2026 tarjoaa laajalle 40 kunnan alueelle alustan tuoda esiin oman näkemyksensä kulttuuri-ilmastonmuutoksesta, joka on hankkeen ydinteema.

”Avoimet ohjelmahaut ovat olleet kaikille avoimia, paikallisesti ja kansainvälisesti. Tiettyjen kriteerien ja teemojen kautta toimijat ovat saaneet esittää omia projektejaan, ja siitä on lähtenyt syntymään kokonaisuus.”

Projektin kolmas, Me olemme kulttuuria -niminen ohjelmahaku avataan maanantaina 2. syyskuuta. Siinä haetaan nimenomaan kuntalaisten ja paikallisyhteisöjen ruohonjuuritason ohjelmaa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Forsblom huomauttaa, että Oulu2026:n alle mahtuu hyvin laaja käsitys kulttuurista.

”Meillä on kansainvälistä taidetta, tiedettä ja luovia aloja, mutta myös niin kutsuttua jokapäiväistä arjen kulttuuria, johon tämä nyt alkava ohjelmahaku on täsmätyökalu. Siinä voi olla mukana jopa hyvin pienelläkin projektilla.”

Forsblomin mukaan ohjelmassa näkyy vahvasti myös Oulun seudun teknologinen osaaminen yhdistettynä luovalla tavalla taiteeseen, samoin pohjoinen luonto.

Kiperiä kysymyksiä kuntalaisilta

Kansalaiskeskustelussa kulttuuripääkaupunki herättää monenlaisia tunteita ja mielipiteitä. Forsblom on luvannut vastata joihinkin usein toistuviin kysymyksiin.

Milloin koko ohjelma julkistetaan?

”15. tammikuuta 2025 julkistetaan ohjelman pääkohdat. Osa on jo hakukirjassakin kerrottu, ja ohjelmasta on jo annettu kurkistuksia päättäjille ja yhteistyökumppaneille – emmehän me tätä salassa tee.”

Avajaisviikonloppua vietetään 16.–18. tammikuuta 2026 talvisen kaupunkifestivaalin merkeissä.

”Teemme kaupungista lumoavan tapahtumakylän, jossa on paljon erilaista nähtävää ja koettavaa sekä mahdollisuuksia osallistua juuri itselle sopivalla tavalla.”

Koko ohjelma julkaistaan syyskuussa 2025.

”Ohjelma menee kolmeen teemaan. Rohkeasti reunalla on ohjelmakokonaisuus, jossa on paljon projekteja, jotka liittyvät pohjoisuuteen, meidän elämänmuotoomme täällä. Villisti kaupunki on yhteisöllistä kulttuurin tekemistä, tapahtumia, ruokakulttuuria, luontokokemuksia. Vastakohtien voima -kokonaisuudessa taas näkyy meille tosi tärkeä ajatus teknologian ja taiteen yhdistämisestä.”

Forsblomin mukaan kulttuuripääkaupunkivuosi jaksottuu myös ajallisesti pitkälti näiden teemojen rytmittämänä. Vuoden ensimmäinen kolmannes painottuu pohjoisuuteen ja Rohkeasti reunalla -teemaan, kesällä on paljon yhteisöllisiä tapahtumia ja muun muassa ruokakulttuuria, ja loppuvuodesta tutkitaan Lumo-valofestivaalin johdolla taiteen ja teknologian yhteisiä mahdollisuuksia.

Ketkä kaikki ovat tekemässä ohjelmaa ja paljonko sitä on?

”Meillä on kahdentyyppisiä projekteja. Toiset me toteutamme Oulun Kulttuurisäätiössä itse, esimerkiksi avajaiset, osan näyttelyistä ja pohjoisen ruokakulttuurin Arctic Food Lab -kokonaisuuden, jossa kootaan monia toimijoita verkostoksi. Avointen ohjelmahakujen kautta meillä on tällä hetkellä noin sata suomalaista ja kansainvälistä kumppania, valtaosa toki Oulun alueelta, toteuttamassa omia projektejaan. Nyt alkava Me olemme kulttuuria -haku täydentää kokonaisuutta vielä todennäköisesti sadoilla eri projekteilla. Eli meillä on tosi iso tekijäjoukko, joka nivotaan yhteen kulttuuriohjelmaan.

”Tapahtumien kokonaismäärä nousee varmasti lähelle tuhatta. Tiettyjen isoimpien produktioiden toteuttamiseen tarvitaan myös lipputuloja, mutta valtaosa vuoden tarjonnasta on pääsymaksutonta ja paikoissa, joissa ihmiset liikkuvat: kaduilla, puistoissa ja muissa julkisissa tiloissa. Kulttuuriin tulee törmäämään joka paikassa.”

Miksi tarvitaan eurooppalaista kulttuuria, kun on omaakin?

”Tittelikin jo kertoo, että kyse on Euroopan kulttuuripääkaupungista. On kuusi kriteeriä, joiden perusteella voittajakaupunki valitaan, ja ehkä keskeisin raadin painottama asia on se, että eurooppalainen ulottuvuus on huomioitu ohjelmassa. Se tarkoittaa toisaalta sitä, että Euroopan yhteisiä arvoja tai tulevaisuuden haasteita, joita on nyt tosi paljon sodasta ja ilmastokysymyksistä lähtien, tuodaan esille ohjelmassa. Toisaalta sitä, että pystytään tekemään yhteistyötä eurooppalaisten tekijöiden ja toimijoiden välillä ja tuodaan eurooppalaisen kulttuurin moninaisuutta esille.”

”Eurooppalainen kulttuuri näkyy Oulussa ja oululainen kulttuuri näkyy Euroopassa, ja parhaimmillaan ne tekevät yhteistyötä.”

Toteutuvatko kaikki hakukirjassa kuvatut projektit?

”Hakukirja toteutuu varmaan noin 90-prosenttisesti. Totta kai, kun aikajänne on pitkä – hakukirja on kirjoitettu 2019–20 – niin luonnollisestikin asioita on jonkin verran muuttunut ja joitakin toimijoita voi jäädä pois. Maailmakin on muuttunut, on ollut pandemia ja sota, ja nyt kurittavat kulttuurialan leikkaukset. Pääosin hakukirja kuitenkin toteutuu, ja sitä painottaa myös toimintaamme seuraava eurooppalainen arviointiraati.”

Mitä Oulu2026-projektia toteuttava Oulun kulttuurisäätiö tekee ja mitä se ei tee – eli mikä on Kulttuurisäätiön ja kaupungin työnjako? 

”Kulttuuripääkaupunki projektina on siinä mielessä haastava, että se on iso juttu, johon sisältyy valtava määrä erilaisia intressejä. Meiltä toivotaan paljon asioita, kuten tiloja kulttuurille ja uusia tapahtumia. Yksi perusasia, joka täytyy ymmärtää, on se, että Kulttuurisäätiö ei rakenna mitään. Kaupungin roolina tässä on kehittää perusinfrastruktuuria. Syntyy uusi museo- ja tiedekeskus ja keskustakirjasto, Pikisaari kehittyy, Nallikaria on laitettu kuntoon. Kaupungin tekeminen on upealla tavalla juuri oikeassa kohdassa lähtenyt tukemaan tätä yhteistä tekemistä.”

”Kulttuurisäätiön tehtävänä on kulttuuri-ilmastonmuutoksen teeman ja alateemojen pohjalta rakentaa valtavan hieno kulttuuriohjelma, joka kiihdyttää meitä vielä sen vuoden jälkeenkin luomalla uusia yhteyksiä ja ennen muuta näyttämällä se voima, mikä tapahtumilla ja kulttuurilla meidän kaupungissamme voi olla.”

Kulttuurisäätiön ja kaupungin eri toimijoiden yhteistyön toimivuudesta on esitetty myös kriittisiä näkemyksiä. Forsblomin mukaan keskinäisessä viestinnässä ja yhteistyössä on aina varaa parantaa.

”Jokaisessa kulttuuripääkaupungissa on ollut haasteita tässä, koska projekti on niin laaja ja mukana on iso joukko toimijoita. Aina on se riittämättömyyden tunne olemassa. Meillä on mukana peräti 40 kuntaa ja niiden toimijat, taidesektori, toivottavasti vielä seuraavan haun kautta voimistuva urheilupuoli, matkailusektori, yritysmaailma… Sidosryhmiä on valtava määrä, ja tapaamme joka viikko kymmeniä niistä.”

Menevätkö tässä kaupungin rahat hukkaan? 

”Kulttuuripääkaupunkitoimintaahan on tutkittu verrattain paljon. Joukossa on kaupunkeja, jotka ovat menestyneet tosi hyvin, ja kaupunkeja, joissa toteutus on voinut vähän ontua, mutta yhteistä niille kaikille on, että raha on mennyt hyvin harvoin hukkaan. Kaupunki osallistuu rahoitukseen yhdellä kolmanneksella, valtio yhdellä kolmanneksella ja yritysmaailma sekä muut kansalliset rahoittajat yhdellä kolmanneksella. Tämän vahvan pohjarahoituksen päälle saamme muista lähteistä lisää rahoitusta.”

”Talousvaikutuksiakin on tutkittu paljon. Suomesta viimeisin esimerkki on Turusta (2011), jossa kulttuuripääkaupunkivuosi jätti 250 miljoonaa euroa Turun talousalueelle. Pääosin se tulee paikallisen yrityskentän tuotoiksi matkailu-, ravintola- ja tapahtumasektorille. Kaikkia positiivisia talousvaikutuksia ei voi näin suoraan edes mitata, koska ne toteutuvat niin pitkällä aikajänteellä. Esimerkiksi Turussa lähti aika voimakkaasti kehittymään toiminta Aurajoen rannoilla, syntyi tapahtumatalo Logomo. Nyt kun kyselee heiltä, niin viesti on, että Turku on muuttunut pysyvästi huomattavasti vireämmäksi ja kiinnostavammaksi paikaksi.”

”Talousvaikutukset ovat siis positiivisia, mutta tärkeintä on oppia tekemään Oulusta kiinnostava paikka pitkällä aikajänteellä. Olen varma, että Oulu on 2030-luvulla huomattavasti erinäköinen kuin nyt, vaikka ei lähtötilannekaan ole huono.”