Kaupungintalon uudet taidehankinnat julkistettiin – viisi värikästä näkemystä päätöksenteon virittäjiksi
Demokratia-installaation tila oli haastava, mutta se inspiroi erityisesti, taiteilija Kaija Hinkula kertoo. Tilallinen maalaaminen, joka laajenee osaksi arkkitehtuuria kiinnostaa Hinkulaa. Kuva: Pia Kaitasuo
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Taiteilija Kaija Hinkula: ”On palkitsevaa saada toteuttaa taidetta tiloihin, joita ei ensisijaisesti ole rakennettu taiteelle.”
”Vahvoja ja vähän räväköitäkin” – muun muassa näillä ohjein työnsä tehnyt Oulun kaupungintalon uusien taideteosten valinnasta vastannut työryhmä on nyt valmis ottamaan vastaan palautteen tehtävänsä onnistumisesta.
Taidetyöryhmään ovat kuuluneet kaupungintalon peruskorjauksen pääsuunnittelija arkkitehti Weikko Kotila, kaupungin hallintojohtaja Ari Heikkinen, sisustusarkkitehti Artemis Papageorgiou, Oulun museo- ja tiedekeskuksen kulttuuriperintötyönjohtaja Pasi Kovalainen sekä taidemuseolta amanuessi Katariina Kemppainen ja intendentti Elina Vieru.
Valinnassa noudatettiin perinnettä, jonka mukaan kaupungintalolle pyritään sijoittamaan teoksia, joiden tekijät ovat Oulusta tai Pohjois-Pohjanmaalta.
”Lisäksi yhden taiteilijan toivottiin edustavan nuorempaa kuvataiteilijapolvea”, Vieru mainitsee.
Kirsti Muinosen teoksissa näkyy aina hänen kiinteä suhteensa luontoon, mikro- ja makrokosmokseen. "En kuitenkaan selittele mielelläni töitäni paljon. Ne pitää kokea kuten romaanin lukeminen eri ikäisenä, aina uudelleen." Muinosen takana teos Sadekuuro (2024). Kuva: Mika Friman
Uusien teosten paikat oli määritelty ennakkoon. Niinpä valtuustosalin sisääntuloportaikon puoleista päätyseinää hallitsevat nyt Kirsti Muinosen akryyli-öljyvärein toteutetut maalaukset Pilvi (2024) ja Sadekuuro (2024).
Salin katossa ovat koettavissa Veikko Törmäsen Aikamatka (2024, akryylimaalaus vaahto-PVC:lle, MDF) ja Kuvastin (2024, peili, vaneri, akryyliväri).
Arkkitehti Weikko Kotila halusi taidetta sijoitettavan myös valtuustosalin lämpiöstä kohti Valvetta lähteville ns. tekniikkakäytäville.
”Tämä oli lähtökohtaisesti hieman epätavallisempi paikka taiteelle, koska läpikulkuaukoissa on talotekniikkaa ja noita kulkureittejä käyttää lähinnä talon oma väki”, Vieru selittää.
Myös valtuustosalin kattoon haluttiin taidetta. Veikko Törmäsen Kuvastin (2024) taiteilijan yläpuolella ja Aikamatka (2024) edustavat abstraktia ilmaisua. Sen tulee Törmäsen mukaan toimia omilla ehdoillaan. Kuvastin-teoksesta hän toteaa: "Äänestyksessä päätämme, ketkä käyttävät tätä valtuustosalia. He ovat meidän kuvastimemme. Mutta tehkää oma tulkintanne!" Kuva: Mika Friman
”Taide tulee vastaan odottamatta”
Taidetyöryhmän valitsemassa kolmikossa toivottua ”nuorempaa kuvataiteilijapolvea” edustaa Kaija Hinkula (s. 1984). Oululaisille Hinkula on tuttu ennen muuta Kanavarannassa kulkijoita ilahduttavasta Kummeli-teoksesta. Se oli Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston lahja oululaisille vuonna 2021.
Hinkula toteaa pitävänsä paikkasidonnaisesta taiteen tekemisestä sen tuomien haasteiden tähden.
”Taidemaailmassa yleisten valkoisten ja kuutiomaisten galleriatilojen rinnalla onkin hyvin mielenkiintoista ja palkitsevaa saada toteuttaa taidetta tiloihin, joita ei ensisijaisesti ole rakennettu taiteelle.”
Kiinnostavaa paikkasidonnaisuus on Hinkulan mielestä myös koska siten synnytetään ihmisille ihan uudenlaisia kohtaamisia taiteen kanssa. ”Taide tulee vastaan odottamatta”, Hinkula määrittelee.
"Olen hakenut teokseen geometrisia aihioita esimerkiksi äänestyslipuista", Kaija Hinkula kertoo taustallaan osa installaatiosta "Demokratia" (2024). Kuva: Mika Friman
Tämä toteutuu myös kaupungintalolla. Hinkulan teos on installaatio nimeltä Demokratia ja se sijaitsee Vierun mainitsemassa epätavallisessa taiteen paikassa.
”Olen omassa taiteellisessa työssäni kiinnostunut tilallisesta maalauksesta, joka laajenee totutulta rajatulta suorakulmalta ympäristönsä arkkitehtuuriin, joten annettu tila tuntui itselleni hyvin mielekkäältä ja inspiroivalta fyysisiltä puitteiltaan.”
Ilahduttava värimaailma inspiroi
Hinkula kertoo saaneensa työn toteuttamiseen vapaat kädet. Ainoana rajoitteena oli, että taideteos ei estäisi kulkua väliköissä.
”Toki julkisen taiteen prosessien mukaisesti esitin ja hyväksytin idean ja luonnoskuvan tilaajatyöryhmälle ennen toteutusta.”
Hinkula tunnetaan voimakkaista väreistään. Kaupungintalojen tilojen tuleva värimaailma, johon hän pääsi tutustumaan hyvin etukäteen havainnekuvien avulla, ilahdutti häntä. Se edusti täysin muuta, kuin mitä mielikuvissa yleisesti yhdistetään virastotaloihin.
Kaija Hinkulan installaation pienemmissä osissa on päätöksenteosta tuttuja sanoja. Kuva: Kaija Hinkula
” Teosten välittömässä läheisyydessä sijaitsevan salin väri on upea syvän punainen, mikä on hyvin inspiroiva ja antoi mahdollisuuden myös muiden, vahvojenkin värien käytölle.”
Hinkula saattoi myös vierailla kaupungintalolla remontin aikana useaan otteeseen, jolloin installaation fyysiset puitteet oli mahdollista hahmottaa paikan päällä.
” Käytössäni oli myös mallinnetut suunnitelmakuvat ympäröivästä tilasta.”
Nuijallekin on taiteessa työtä
Teemaa Hinkulan Demokratia-teokselle ei annettu ulkoapäin.
”Teoksen nimi ja teema, oli ensimmäisiä ideoitani, joita lähdin visualisoimaan.”
Hän halusi teoksen liittyvän selkeästi paikkaansa, tässä tapauksessa kaupungintaloon ja valtuustosaliin yhtenä paikallisena päätöksenteon paikkana.
”Teoksissani leikittelen usein geometrisilla ja minimalistisilla muodoilla – Demokratia-teoksen kohdalla lähdin liikkeelle visuaalisista elementeistä äänestyskopissa – äänestyslipun sekä äänestysohjeen graafisista muodoista – jotka muotoutuivat teoksessa laserleikatuiksi värisommitelmiksi.”
Demokratia-installaation osana on käytetty niin nuijaa kuin laskostuvaa kangasta, jolla Kaija Hinkula jäljittelee juhlatiloista tuttua visuaalisuutta. Kuva: Kaija Hinkula
Installaatiossa on myös pienempiä osia, joissa esiintyvät sanat JAA, EI, TYHJIÄ, POISSA ovat myös tuttuja poliittisen päätöksenteon kontekstista. Onpa Hinkula sijoittanut teokseensa myös puheenjohtajan nuijan, senkin uusissa väreissä, sekä erilaisilla väreillä maalattuja seinäpintoja.
”Teoksen osana on käytetty myös muun muassa laskostuvaa kangasta, jäljitellen samankaltaista visuaalisuutta kuin esimerkiksi juhlasalin korkeiden ikkunoiden verhoissa”, hän jatkaa.
Hinkula toteaa näkevänsä teoksensa keskenään rinnastuvat värialueet, niiden muuttuvat yhdistelmät ja muodot abstraktina vertauskuvana demokratian ihanteesta.
” Parhaimmillaan demokratia on monitasoinen kaikkia osallistava kansan vallan järjestelmä, jossa erilaiset näkemykset maailmasta saavat tilansa yhteisessä päätöksenteossa.”
Hänelle niin demokratia kuin politiikan tekokin sisältävät aina ajatuksen maailman muuttamisesta. Ihanne siitä on Hinkulan mukaan moniääninen rakenne, jossa tulevaisuuden maailma rakentuu erilaisten utopioiden ja visioiden yhdistyneestä voimasta.
”Toivon, että talossa kulkevat ihmiset, niin poliitikot, työntekijät kuin muut kansalaiset, voivat ja haluavat unelmoida, visioida, osallistua, äänestää ja vaikuttaa asioihinsa myös eri tavoin omassa ympäristössään, sekä muistavat moniäänisyyden ja keskustelun tärkeyden polarisoituvassa maailmassa”, Kaija Hinkula sanoo.
”Demokratiasta tulee myös pitää huolta, ja sitä ei pidä pitää itsestäänselvyytenä.”
Kaupunginjohtaja Ari Alatossava (oik.) kiitti taiteilijoita näiden teoksista ja kertoi omista välittömistä mielikuvistaan. Kuva: Mika Friman