Kaupunginjohtaja Alatossava: Oulun investoinneista kulttuuriin on syytä olla ylpeitä
Kaupunginjohtaja Ari Alatossava kiitteli kaupungin päättäjiä, joilla oli aikoinaan rohkeutta lähteä hakemaan uudelleen Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä. Alatossava painotti, että kaupungin historiallisista investoinneista kulttuuriin on syytä olla ylpeitä, mutta investoinnit on myös syytä käyttää viisaasti. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmiston pääkohtia julkistettiin keskiviikkona kaupungintalolla. Kaupunginjohtaja Ari Alatossava totesi, että vuoden tärkeintä antia on sen tuoma pysyvä henkinen perintö. ”Kulttuuri-ilmastonmuutos toivottavasti muokkaa meidän tapaamme toimia ja tehdä päätöksiä tässä kaupungissa ja muissa kunnissa”, Alatossava sanoi.
Kaupunginjohtaja Ari Alatossava muistutti, että Oulun tie Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on ollut pitkä: Oulu oli mukana kisassa jo vuonna 2011, jolloin valituksi tuli Turku. Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 kaupunginvaltuusto teki päätöksen hakea titteliä uudelleen, ja sen eteen on tehty töitä kaupungissa siitä lähtien.
”Ensi vuosi tulee olemaan kulttuurin ja tapahtumien ilotulitusta. Voi oikeasti sanoa, että nyt on Oulun aika”, Alatossava vakuutti.
Kaupunginjohtaja totesi, että Oululle kulttuuripääkaupunkivuosi merkitsee pitkällä tähtäimellä muutakin kuin isoja. pysyvän jäljen kaupunkiin jättäviä rakennushankkeita, kuten museo- ja tiedekeskus Tiima ja pääkirjaston peruskorjaus.
”Kulttuuripääkaupunkivuoden perintö ei ole pelkästään seiniä eikä fyysisiä tiloja. Ehkä kuitenkin tärkeintä on se henkinen perintö, mikä tästä jää”, Alatossava sanoi kulttuuri-ilmastonmuutoksen teemaan viitaten ja lisäsi, että vuoden aikana syntyy paljon sellaista osaamista, jota Oulussa ei aikaisemmin ole ollut.
”Kulttuuri-ilmastonmuutos toivottavasti muokkaa meidän tapaamme toimia ja tehdä päätöksiä tässä kaupungissa ja muissa kunnissa.”
Kulttuuripääkaupunkivuoden myötä Oulu investoi kulttuuriin enemmän kuin koskaan aiemmin.
”Tästä on syytä olla ylpeitä ja tämä raha on syytä käyttää viisaasti, jotta se perintö myös elää tämän vuoden jälkeen”, Alatossava painotti.
Kaupunginjohtaja muistutti, että Oulussa vierailee ensi vuoden aikana paljon ihmisiä, joilla on vaikutusvaltaa: maan johtoa, virkamiehiä, kansainvälisiä delegaatteja, yritysmaailman edustajia ja niin edelleen. Suomen kulttuuriministerinäkin on oululainen Mari-Leena Talvitie (kok).
”Ensi vuosi tarjoaa itse asiassa aika ison ja ainutlaatuisen tilaisuuden myös kulttuurin edunvalvontaan, ja sitä mahdollisuutta ja ikkunaa on syytä käyttää”, Alatossava sanoi.
Kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen muisteli, että silloinen kaupunginjohtaja Matti Pennanen värväsi vuonna 2017 heti kaupunginvaltuuston juhlapäätöksen jälkeen hänet ja Samu Forsblomin suunnittelemaan Oulun hakemusta kulttuuripääkaupungiksi. Ohjelman pääkohdat julkistettiin keskiviikkona samassa salissa.
Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen totesi, että Oulun liittyminen Euroopan kulttuuripääkaupunkien ketjuun muuttaa kaupunkia peruuttamattomasti.
”Paikalliset kulttuurin tekijät ovat rakentaneet ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonka voi kokea vain kerran elämässään täällä pohjoisessa”, Rantala-Korhonen sanoi ja huomautti, että Oulu on vasta kolmas Suomesta valittu Euroopan kulttuuripääkaupunki.
Rantala-Korhonen muistutti myös, että ohjelma ei ole vielä valmis ja mukaan pääsee edelleen käynnissä olevan Me olemme kulttuuria -ohjelmahaun kautta.
Ohjelmajohtaja Samu Forsblom esitteli Oulu2026:n kolmea vuodenaikojen mukaan jaksottuvaa teemaa: Rohkeasti reunalla, Villisti kaupunki ja Vastakohtien voima.
Oulu2026:n ohjelmajohtaja Samu Forsblom kertoi, että koko ohjelma ja tapahtumakalenteri julkaistaan 4. syyskuuta.
”Tässä välilläkin tullaan kuulemaan, jos ei nyt ihan joka viikko, niin aika usein uusia ohjelmajulkistuksia”, Forsblom lupasi. Tapahtumien kokonaismäärä kasvaa reilusti nelinumeroiseksi.
”Ohjelmiston perusrungon muodostaa sata pohjoisten, suomalaisten ja eurooppalaisten kulttuuritoimijoiden toteuttamaa isoa projektia”, Forsblom kertoi. Näistäkään kaikkia ei ole vielä julkistettu.
Oulun kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Risto Ruohonen on aikoinaan nähnyt läheltä sekä Helsingin että Turun kulttuuripääkaupunkivuosien ohjelman rakentumisen. Julkistustilaisuuden paneelikeskustelun vetäneen Ruohosen mukaan Oulun ohjelmaa voi pitää ”todella kunnianhimoisena” – sekä kansainvälisenä että paikallisena.
”Odotukset ovat korkealla ja ne saavat olla korkealla”, Ruohonen totesi.
