Kaupungin entinen terveysjohtaja Jorma Mäkitalo vahvistaa The Irish Festival of Oulua
The Irish Festival of Oulu hallituksen entinen puheenjohtaja Olli Rantala (vas.) siirsi kapulan Jorma Mäkitalolle. Kuva: Antti A.T. Leinonen
The Irish Festival of Oulu -yhdistyksessä on vaihtunut hallituksen puheenjohtaja. Yhdistyksen tapahtumia luotsaa vastedes Jorma Mäkitalo, joka saa tukea tehtävään edeltäjältään innovaatiopäällikkönä kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluissa toimivalta Olli Rantalalta. Kun selvisi ettei Rantala voisi jatkaa puheenjohtajan roolissaan, alkoi etsintä työn jatkajalle. Siinä valintaprosessissa esiin nousi Mäkitalon kokemus luotettavana ja ammattimaisena johtajana kuin myös muusikkona.
Menneistä haasteista ja tulevista toiveista
Nykyinen maailmantilanne Ukrainan sotineen ja koronapandemian jättämine jälkineen kulttuurialalle yleisesti ovat muodostaneet haasteensa Irkkufestareillekin. Siinä voi halutessa nähdä pienen ironian kukkasen, että oululaiset ovat tottuneet lähivuosilta kuulemaan Mäkitalon suulla koronan aiheuttamista tapahtumarajoituksista, mutta nyt mies puhaltaa elinvoimaa täysin palkein kulttuurialan tapahtumiin.
”Vielä ei ole kartoitettu mahdollisia muutoksia tai uudistuksia. Koronasta selvittyämme oli viime vuonna ensimmäinen livefestivaali moneen vuoteen. Suppeampana tosin kuin ennen, sillä muun muassa elokuva ja teatteri puuttuivat esityslistoilta. Yhtenä tavoitteena on löytää resursseja niin, että voisimme alkaa laajentamaan sitä tarjonnan spektriä.”
Jamisessioista konserttisaleihin
Irkkufestareiden kehityskulku Oulussa on lähtenyt liikkeelle samanhenkisten kansanmusiikkia soittelevien ihmisten musiikkisessioista, josta se on kasvanut kaupungin eri konserttipaikkoihin levittäytyneeksi monivivahteiseksi kulttuuri-ilmiöksi.
”Idean, irlantilaisfestivaalin järjestämisestä ja kansainvälisten artistien hankkimisesta Ouluun, takaa löytyy kaupungissa vaikuttava Irlantilaista sukuperää oleva sekä Yhdysvalloista aikoinaan Ouluun muuttanut Brent Cassidy. Paljolti hänen intohimonsa ja suhdeverkoston avulla kaupungissa on nähty liuta irkkumusiikin ehdottomia kärkinimiä, mukaan luettuna esimerkiksi Grammy-palkinnon voittanut yhtye The Chieftains. Brent halusi tarjota aina parasta mitä näillä resursseilla on voitu hankkia. Kansainvälisten vieraiden määrä on ollutkin hengästyttävää ennen koronaa”, kertoo Rantala festareiden aiemmista taustoista.
”Vaikkei ole tarjota rahaa niin kuin verraten isoissa paikoissa, niin onnistuttu tarjoamaan eksoottinen kokonaisvaltainen elämys ulkomaalaisten vieraiden näkökulmasta. Kovan luokan ammattimuusikoiden keskuudessa levinnyt positiivinen maine Oulun festarikokemuksesta”, Mäkitalo komppaa puolestaan.
Musiikista aukeaa laajempi kulttuurikirjo
Musiikillisen annin lisäksi tapahtumaa on pyritty kasvattamaan siten, että se kattaa tarjonnallaan irlantilaisen kulttuurin eri vivahteita oululaisille ja muille vierailijoille.
”Irkkumusa toimii ikään kuin porttina oululaisten sydämiin. Ihmiset tunnistavat poljennon ja sen tietynlaisen melodisuuden, vaikka euroviisuista tai popskenestä. Muusikot käyttävät tunnusmerkkeinään tinapillejä, viuluja ja säkkipillejä. Musiikkiin perehtyminen avaa myös portin muuhun irkkukulttuurin kuten kirjallisuus, runous, elokuvat, joita ollut täällä aiempina vuosina. Biisien opettelusta päädytkin siihen, että yhtäkkiä olet tekemisissä tuhansia vuosia vanhan kulttuuriperinnön kanssa”, katsoo Mäkitalo.
Irlantilaisessa musiikissa ja ylipäänsä siinä kulttuurissa mukaansatempaavia piirteitä ovat iloisuus ja välittömyys, joiden voi nähdä kiehtovan oululaisyleisöä.
Toisaalta siinä esiintyy tiettyä kaihoa sekä surumielisyyttä, jotka puhuttelevat meitä. Meitä suomalaisia ja irlantilaisia yhdistää samankaltaiset traumaattiset tekijät historiasta esimerkkeinä köyhyys, nälänhätä ja suuremman naapurivallan uhka.
”Taustalla jonkinlaista kirjoittamatonta kansojen sympatiaa”, tiivistää Mäkitalo.
Tulevaisuuden näkymät tapahtumalle
Ikuisuuskysymyksenä tapahtumien kehityksessä on luonnollisesti raha irkkufestivaalien saamasta laajasta sponsorimäärästä huolimatta. Oulun kaupunki on tukenut festaritapahtumaa ja on nytkin uusinut kumppanuussopimusjakson.
”Irkkufestarit ovat muodostuneet osaksi Oulun katukuvaa ja kaupunki-ilmettä. Ihmiset osaavat odottaa, että miten kaikkea jännää on tarjolla musiikin lisäksi, ja muualla tiedetään Oulun olevan se irlantilaisen kulttuurin keskuspaikka Suomessa,” sanoo Mäkitalo.
Yhdenlaisen kehitysnäkymän avaa viime vuonna tapahtumassa mukana ollut saamelaisuus, jossa voi nähdä yhtäläisyyksiä iiriläisen kulttuurin ja kielen asemaan.
”Kulttuurien törmäyttäminen rikastuttaa ei pelkästään irkkufestareita, vaan koko kulttuuritarjontaa tuoden kulttuurisille ilmiöille ja kansanmusiikille uudenlaista esille tuontia,” näkee Mäkitalo.
”Ainutkertainen elämys ja se on sellainen et haluat tulla uudestaan. Kaikille on jotakin. On se sitten ruokakulttuuria, irlantilainen villapaita sieltä löytyy kaikille jotakin. Sitä irkkufestivaali pyrkii rakentamaan, että siellä on monipuolisesti sitä kulttuuria tarjolla. Se tarjoaa paikallisille toimijoille ja yrityksille konkreettisesti iloa, elämyksellisyytä sekä suoraan sanottuna – elinvoimaa alueelle”, paaluttaa Rantala.
Seuraava irkkufestivaali on 4.–8. lokakuuta. Lisäksi yhdistys järjestää myös muita irlantilaisen kulttuurin tapahtumia ympäri vuoden kuten koulukonsertteja ja soiton opetusta.
Pyhän Patrikin päivänä Oulussa yhdistys järjestää irlantilaisen musiikin soittosession St Michael’s pubissa. Tarjolla on myös irlantilaista ruokaa. Alkaen klo 18.