Kansanmusiikkiyhtye Rällä laittoi rytmiä hoivakotien asukkaiden töppösiin
Rällä eli Osmo Hakosalo (vas.), Erja Pätsi ja Anne-Mari Kanniainen pitävät kunnia-asiana, että saavat tuoda musiikkielämyksiä ikäihmisille. Kuvat: Henna Saarenketo
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Rajakylän Hoiva on yksi kuudesta oululaisesta hoivakodista, joissa kansanmusiikkiyhtye Rällä vierailee neljä kertaa tämän syksyn ja kevään aikana. Konserttitoiminta on osa Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahaston tukemaa hanketta, jonka tavoitteena on viedä laadukasta musiikkitaidetta sellaisten ikäihmisten luo, jotka eivät enää itse pääse kulkemaan kauemmas kulttuurielämysten pariin.
Hoivan ohjaaja Marja Ruha järjestää asukkaille säännöllisesti erilaista viriketoimintaa. Kuluneella viikolla on vietetty valtakunnallista vanhustenviikkoa, jonka aikana asukkaat ovat päässeet luontoretkelle, kutitelleet aivonystyröitä tietovisan parissa ja tutustuneet Oulu-aiheisiin dokumentteihin. Musiikillisesta annista ovat vastanneet Rällä sekä Liikkuva Laulureppu.
”Reipas musiikki on se, mistä meidän väki tykkää. Huomaa, kuinka konsertteja aina odotetaan innolla, ja ne piristävät asukkaita”, Ruha kertoo.
”Ihmiset tykkäävät, kun saavat osallistua ja laulaa mukana. Monet muistavat hyvin laulujen sanoja ulkoa”, hän jatkaa.
”Musiikin voimalla mennään eteenpäin, jos ei jalka tahdo nousta.”
Ruha kertoo, kuinka musiikki on osa heidän jokapäiväistä hoitotyötään.
”Musiikin voimalla mennään eteenpäin, jos ei jalka tahdo nousta. Silloin otetaan joku mukava yhteislaulu, niin jopa lähtee liikekin sutjakkaammin”, hän kuvailee.
”Hoitajat käyttävät myös kylpytilanteissa usein lauluja. Kyllä musiikki on ihan meidän ykkösjuttumme”, Ruha lisää.
Musiikki vaikuttaa hyvinvointiin
Rällän tämänviikkoisen konsertin teemana oli perinteinen kansanmusiikki. Seuraavien vierailujen aikana esitetään hengellisiä kansanlauluja, koululauluja ja uudempaa lavatanssimusiikkia. Konsertteja järjestetään Rajakylän Hoivan lisäksi Mäntykodissa, Yli-Iissä sijaitsevassa Jokirannassa, Yli-Kiimingin Päivölässä sekä Intiön- ja Hiirosen hoivakodeissa.
”On tärkeää, että me valitaan semmoisiakin paikkoja, jotka eivät ole kaikista helpoimman matkan päässä. Taiteen saavutettavuus on meille tärkeä arvo”, kansanmuusikko Osmo Hakosalo painottaa.
”On tärkeää, että me valitaan semmoisiakin paikkoja, jotka eivät ole kaikista helpoimman matkan päässä.”
Yhtyeen haitaristi Anne-Mari Kanniainen on kokenut, kuinka ikäihmisten vähäinen viriketoiminta vaikuttaa suoraan toimintakyvyn heikentymiseen.
”Reuna-alueilla virikkeitä on vähemmän, joten taantumisen riski on suurempi”, Kanniainen toteaa.
Viulisti Erja Pätsin näkemyksen mukaan muusikot tekevät myös eräänlaista muistityötä.
”Musiikki tutkitusti aktivoi aivoyhteyksiä pitkäksi aikaa, ei pelkästään siinä hetkessä, kun soitetaan, vaan vaikutus voi kestää parikin vuorokautta”, hän sanoo.
Musiikkimatkalle muistoihin
Rällä vei lauluillaan Rajakylän hoivan asukkaat Inarijärven maisemiin, sekä Liminkaan, Halsuaan ja Kaustiselle. Kappaleiden välissä kuultiin pieniä tarinoita ja historiallisia makupaloja.
”Musiikista tulee laajempaa, kun se liitetään paikkoihin ja soittajiin. Lisäksi ihmisiä kiinnostaa kuulla, mistä laulut ovat peräisin”, sanoo Pätsi.
Moni laulu olikin yleisölle tuttu, jalat alkoivat löydä rytmiä polkan tahtiin ja laulujen sanat hyppäsivät huulille. Osa nautti musiikista hiljaa ja silmät kiinni, pieni hymyn kare suupielessä. Kuulijoiden palaute konsertista tuleekin usein tunneilmaisun kautta.
”Hekin, jotka eivät kykene puhumaan tai edes taputtamaan, ovat kuitenkin tunteen vallassa, vaikka eivät pysty tuomaan sitä ulos”, kuvailee Hakosalo.
”Edellisessä konsertissa huomasin, kuinka erään katsojan liikutus oli silminnähtävää. Se on minulle paras palaute, josta tulee aivan väreet iholle” lisää Kanniainen.
Hakosalon mukaan yhtyeen toimintaan sisältyy myös asiakaspalvelun näkökulma. Hoivakodeissa esiintyessä täytyy ottaa huomioon yleisön moninaisuus.
”Peruskonserttiyleisössä kaikkien kognitiiviset kyvyt ovat suurin piirtein samalla tasolla, mutta hoivakodeissa on eri vaiheissa olevia ihmisiä”, hän toteaa.
Yhteisöllisyyden lisääminen
Laajemmassa kuvassa hoivakoteihin suunnatut konserttikiertueet ovat vain yksi osa Rällän toimintaa, joka kohdentuu ihmisten yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittämiseen.
”Kansanmusiikki ja kansanperinne ovat ytimeltään yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä, eli yhteisöllisyyttä”, painottaa Hakosalo.
Yhtyeen jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että soittamisen ja tanssimisen kynnystä saisi Suomessa hioa matalammaksi.
”Nämä asiat tulisi jotenkin normalisoida. Länsimaissa on sellainen kulttuuri, että ensin pitäisi käydä jokin koulutus, ennen kuin voi laulaa, soittaa tai tanssia”, Hakosalo päivittelee.
”Oulussa on paljon tanssiryhmiä, jotka tekevät koreografioita ja tähtäävät esityksiin. Me haluamme tuoda esiin myös sosiaalista kansantanssia, joka toimii enemmänkin tanssitupa-tyyppisesti”, hän lisää.
”Jos elävää musiikkia olisi enemmän tarjolla muuallakin kuin konserttisaleissa, uskon, että kaikenlainen yhteistanssiminen lisääntyisi luonnollisesti.”
Rällä sai yhteisötanssista uusia kokemuksia ollessaan esiintymässä kauppakeskus Valkean kesäkadulla.
”Siellä oli nurkassa teinipoikia, jotka alkoivat polkan tahtiin breikkaamaan ja tekemään omia freestyle-liikkeitä. Jos elävää musiikkia olisi enemmän tarjolla muuallakin kuin konserttisaleissa, uskon, että kaikenlainen yhteistanssiminen lisääntyisi luonnollisesti”, Kanniainen toteaa.
Kylien kansanlaulut
Rällän suunnitelmat kulttuurikaupunkivuoteen 2026 liittyvät myös yhteisöihin. Kyseessä on Village Anthems -kylien kansanlaulut -projekti, jonka puitteissa on tarkoitus säveltää kylille omia lauluja ja viedä niihin vanhaa iltamaperinnettä.
”Suunnitelmaan kuuluu tanssiteatteriteos, johon tulee myös mahdollisesti osallistavia elementtejä. Etsimme myös paikallisia esiintyjiä, joiden kanssa koostamme tansseja ja teemme musiikkia”, Hakosalo kuvailee.
”Jos jollain ihmisellä on muistissa vanhoja lauluja, olisi hienoa, jos hän voisi olla meihin yhteydessä.”
Rällällä on myös missio, jonka tavoitteena on löytää paikallisia, vanhoja lauluja.
”Jos jollain ihmisellä on muistissa vanhoja lauluja, olisi hienoa, jos hän voisi olla meihin yhteydessä”, Kanniainen sanoo.
”Jos esimerkiksi perikunnan kaapeista löytyy nuotteja, ei heitettäisi niitä pois. Meillä olisi sellaisille kovasti käyttöä”, hän toivoo.
Mahdolliset vinkit vanhoista lauluista tai nuoteista voi ilmoittaa sähköpostilla rallaoulu@gmail.com.
Hoivakotien konserttikiertue on Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahaston tukemaa toimintaa. Yhteistyökumppanina on myös Oulun kaupungin kulttuuritoimi.
