Kaikki synnit huipentuu kolmanteen tuotantokauteen – tekijät jättivät hyvästejä haikein mielin
Näyttelijä Matti Ristinen ja ohjaaja Mika Ronkainen juhlistivat Oulussa Kaikki synnit -sarjan kolmatta kautta yhdessä muun näyttelijä- ja tekijäkaartin kanssa. Kuvat: Anna Karppinen
Noin 60 maassa esitetty Kaikki synnit -jännityssarjan kolmas ja viimeinen tuotantokausi on valmis. Elisa Viihde -suoratoistopalvelu aloittaa sarjan esittämisen 18. joulukuuta 2022.
Tuottaja Ilkka Matila oli syystäkin tyytyväinen.
”Meillä oli tuuria, että Elisa aikoinaan luotti alkuperäisideaan ja mahdollisti kaikkien kausien tekemisen. Sarja on myös jälleen kerran todistanut, että paikallinen aihe toimii myös yleismaailmallisesti,” hän sanoi.
Sarja on kerännyt kehuja maailmalta ja vastikään se muun muassa valittiin brittiläisen Channel 4:n vieraskielisten sarjojen 2021 suosituimmaksi. Se on ensimmäinen kerta suomalaiselle tuotannolle.
Oulun juhlatilaisuudessa oli paikalla iso joukko näyttelijöitä ja tekijöitä.
Sekä sarjan käsikirjoittaja Venla Aakko, että ohjaaja-käsikirjoittaja Mika Ronkainen toivat esille kiitoksensa ja kiitollisuutensa.
”Kiitollisuus on päällimmäinen tunne. Olo on myös sekä helpottunut, että haikea. Kahdeksan vuoden työ on takana ja koko tämä kokemus on opettanut meitä hurjan paljon”, he totesivat.
Kaksikon välinen yhteistyö ei pääty tähän, vaan luvassa on jatkoa.
”Pitkä elokuva voisi olla kiinnostava tai se voisi olla jokin muu pitkä sarja. Vielä ei ole ihan varmaa, mitä tulee tapahtumaan”, Ronkainen mietiskeli.
”Olemme Venlan kanssa juuri nyt demotusvaiheessa eli viimeisen pari viikkoa olemme antaneet mielikuvituksen lentää. Joka päivä on tultava yksi huippu idea, jota mietimme, ja sitten seuraavana päivänä jälleen uusi. On vapauttavaa, kun saa vastuuttomasti heitellä mitä kummallisempia ajatuksia ilmoille.”
”Etenkin kun viimeisen kahdeksan vuoden aikana olemme raapineet tätä samaa teemaa, sen eri puolilta pohjamutia myöden”, hän naurahti.
Palaset loksahtavat
Suosittua Syke-sairaalasarjaa parhaillaan jatkava Matti Ristinen on kotoisin Kärsämäeltä, Aakko ja Ronkainen Haapavedeltä, joten yhteys Kaikki synnit -teemaan oli itsestään selvä.
”Ilman muuta lestadiolaisuus on minulle tuttua, Kärsämäelläkin varmasti puolet kyläläisistä olivat minun lapsuudessani lestadiolaisia”, vahvisti Ristinen.
Ristisen roolihahmon Jussi Ritolan kuvaukset päättyivät yli vuosi sitten, ja näyttelijä oli silminnähden vaikuttunut nähtyään valmiit jaksot.
”Olipa huikea kokemus. Minulle tuli vahvoja tunnekokemuksia. Ikään kuin ensimmäinen ja toinen tuotantokausi saivat kirkastuksensa ja palaset loksahtavat paikoilleen. Toki jäin vieläkin miettimään, että mikä oli se ensimmäinen synti tai mitkä ne kaikki synnit ovat”, hän virnuili.
”Tämä koko projekti on minun työhistoriassani ollut todella ainutlaatuinen – kaikin puolin.”
”Toki Ritolan suhde lestadiolaisiin oli vähän sama kuin minun. Katsomme sitä sivusta. Mutta Ritolalla oli omat ongelmansa, joihin pystyin samaistumaan”, hän totesi.
Taiteella voi vaikuttaa ja jopa muuttaa maailmaa. Lestadiolaisaihe kiinnosti Mika Ronkaista ja siihen tarttuminen tuntui kutsuvalta.
”Silloin 8-9 vuotta sitten, kun ryhdyimme tätä käsikirjoittamaan, lestadiolaisliike oli hienoisessa murroksessa. Hyväksikäyttötapauksia ei enää piiloteltu ja vaiettu, ja niitä pyydettiin julkisesti anteeksi. Luin aiheesta paljon ja seurasin eri vaiheita.”
”En tiedä, onko tämä sarja muuttanut mitään, kenties, mutta minulla ei ole mitään yhteyksiä liikkeen sisälle.”
Matti Ristisellä on hieman eri kokemus.
”Olen saanut katsojapalautteita niiltä, jotka ovat eronneet liikkeestä. Heille sarja on ollut tervehdyttävä kokemus. Kaikki synnit käsittelee aihetta isolla sydämellä ja tuo esille yhteisöllisyyttä, joka on toisaalta myös arvokas asia”, huomautti Ristinen.
Uskoa suomalaisiin sarjoihin
Kaikki synnit -sarja on Mika Ronkaisen ensimmäinen draamaohjaus. Käsikirjoittajuus toi myös selkeän edun.
”Se, että ohjaaja on käsikirjoittaja, näkyy myös näyttelijän työssä. Meidän on helppo luottaa, että ohjaaja tietää aiheensa läpikotaisin ja se näkemys on varma”, Matti Ristinen sanoi.
”Homma toimi myös toisinpäin. Pystyin ohjatessa ottamaan näyttelijöiltä ideoita, ilman, että minun piti juosta kysymään käsikirjoittajalta, voiko näin tehdä”, Ronkanen lisäsi.
”Ja kun näyttelijät tulivat tutuksi, oli aivan huikeaa sijoittaa heidät tiettyihin paikkoihin ja antaa mielikuvituksen lentää – ja hahmot alkoivat puhua keskenään”, hän iloitsi.
”Elokuva on ohjaajalaji. Piste. Vaikka näyttelijä olisi kuinka suuri stara, niin hän on täsmälleen yhtä hyvä kuin ohjaaja. Tässä tapauksessa luottamukseni Mikaan kasvoi jakso jaksolta. Enkä tule kieltäytymään, jos hän pyytää minua joskus mukaan uudelleen.”
Matti Ristinen näkee suomalaisten sarjojen tulevaisuuden lupaavana.
”Sarjan tekeminen on niin vaativa laji, että se menee kirkkaasti pitkän elokuvan ohi. Uskon, että Ronkainen ja Aakko ovat päässeet sen ytimen äärelle, jossa osataan katsoa pidemmälle. Eli heti kahden osan jälkeen ei tule oloa, että käsikirjoittajilla on loppunut paukut kesken. Tämä sarja on luonut minuun uskoa kotimaisten sarjojen tulevaisuudelle”, hän kiteytti.