Intoa, jännitystä ja tekemisen meininkiä – Raahen museo valmistautuu Oulu2026-vuoteen monenlaisin uudistuksin
Kruununmakasiinimuseon teollisuushistorian osastolla ovat jo valmiina esimerkiksi Rautaruukin masuunin 3D-mallinnos ja siitä tehty animaatio. ”Nyt kehitteillä on myös retrohenkinen tietokonepeli, jossa käydään läpi teräksen tuotannon vaiheita”, Raahen museon kokoelma-amanuenssi Miska Eilola kertoo. Kuvat: Satu Kiviniitty / Raahen museo
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen valmistaudutaan koko 40 kunnan Oulu2026-alueella. Raahen museossa tavoitteena on nostaa palvelutasoa ja lisätä museon tunnettuutta. Vuonna 2026 kävijöitä odotetaan jopa tuhansia lisää muun muassa Oulun seudulta.
Raahen museossa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026 valmistaudutaan monenlaisin uudistuksin ja lisäpalveluin. Tärkeänä yleistavoitteena on tehdä ympäri vuoden avoinna olevista Raahen päämuseoista – eli Kruununmakasiinista ja Pakkahuoneesta – entistäkin saavutettavampia ja elämyksellisempiä.
Tähän pyritään muun muassa digitaalisin keinoin virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden avulla sekä luottamalla vahvojen, paikallisten tarinoiden voimaan.
”Pyrimme nostamaan Raahen museon palvelutasoa ja profiilia sekä lisäämään sen tunnettuutta. Vuoden 2026 aikana laajennamme myös kotiseutumuseoiden aukioloa. Toivottavasti saamme paljon uusia asiakkaita muualtakin kuin omasta seutukunnasta ja Oulun seudulta”, Raahen museon kokoelma-amanuenssi Miska Eilola sanoo.
”Vähän jännittää, koska onhan tämä meidän pienelle porukalle valtava urakka. Luotan kuitenkin siihen, että yhdessä Mediakeskus Lybeckerin ja muiden taitavien kumppaniemme kanssa saamme tehtyä kaiken valmiiksi ihan suunnitellusti ja aikataulussa.”
Tuki antaa mahdollisuuksia
Museon kehittämissuunnitelmaa on viety eteenpäin työnimillä Museovisio 2026 ja Aisteja hivelevät museot. Raahen kaupunki tukee hanketta kahden vuoden aikana 40 000 eurolla ja Oulun kulttuurisäätiö 10 000 euron avustuksella.
”Olemme tosi onnellisia museohankkeen arvostuksesta ja saamastamme tuesta. Normaalitoimintamme pyörii paljon pienemmällä budjetilla, ei meillä yleensä ole varaa käyttää ostopalveluja esimerkiksi sisältöjen tai esitysten luomiseen”, Eilola toteaa.
Näillä näkymin suunnitelmista joudutaan pudottamaan pois vain purjelaivan maston takilointi.
”Kruununmakasiinissa olevaan mastoon oli tarkoitus laittaa köysitys kokonaan käsityönä. Se olisi kuitenkin tullut turhan kalliiksi ja kestänyt liian kauan”, Eilola sanoo.
Joitakin Raahen museon pienempiä uudistuksia on jo ehditty toteuttaa viime ja tänä vuonna.
”Näyttelyissä ovat esillä Rautaruukin ensimmäisen masuunin kolmiulotteinen 3D-mallinnus ja siitä tehty animaatio. Myös QR-koodiesittelyt museokohteista ovat jo käytössä”, Eilola kertoo.
”Uutta on myös Merimiehen työkalupussi, jonka oikeiden esineiden avulla voidaan opastuksen yhteydessä elävöittää historiaa lapsille ja aikuisille.”
Tämän vuoden puolella valmiiksi on saatu esimerkiksi Kruununmakasiinin teollisuushistorian osaston rakenteet.
”Siellä on myös jonkin verran uusia Rautaruukki-sisältöjä esillä, ja lisää on tekeillä tänä ja ensi vuonna. Rautaruukki-kokonaisuudesta tulee laaja”, Eilola sanoo.
Myös Kruununmakasiinin Tarinatorille tuotetaan parhaillaan uusia sisältöjä, kokoelma-amanuenssi Miska Eilola kertoo. ”Luvassa on esimerkiksi Raahen kreivittäreksi eli grevinnaksi kutsutun naisen elävöitetty tarina.”
Pakkahuoneen vanhaan museorakennukseen ollaan tuomassa mobiilisisältöjä ja lisätyn todellisuuden AR-teknologiaa (augmented reality).
Niiden avulla herätellään eloon viisi esinettä, joihin liittyy kiehtovia tarinoita. Valokeilaan nousevat esimerkiksi kilpikonna ja kirkkoveistos Pyhä Agatha.
”Kuvitukset tehdään yhdessä Lybeckerin opiskelijoiden kanssa, ja toteutustapaa pohditaan. Tavoitteena on saada tuotanto käyntiin tämän vuoden aikana, jotta kaikki olisi valmista viimeistään ensi keväänä”, Eilola kertoo.
Pakkahuoneen tiloihin tulee näillä näkymin myös jonkinlainen laivanrakentamisen vaiheita avaava esitys.
”Mahdollisesti editoimme vanhaa videomateriaalia uusiksi. Animaatioon resurssimme eivät nyt taida riittää”, Eilola sanoo.
Super Mario Rautaruukissa
Eilolan mukaan isoimmat ja työläimmät uudet kokonaisuudet liittyvät Kruununmakasiinin suunnitelmiin.
”Sinne on tulossa esimerkiksi Kotiväylällä-työnimellä kulkeva peli, jossa purjelaiva ohjataan oikealla laivan ruorilla Raahen satamaan. Olemme haaveilleet sellaisesta jo ainakin kymmenen vuotta, ja nyt se on teknisestikin mahdollista.”
Rautaruukin osastolle taas on kehitteillä retrohenkinen, informatiivinen ja elämyksellinen tietokonepeli, jossa käydään läpi teräksen tuotannon vaiheita.
”Se on vähän kuin Nintendon 80- ja 90-luvun Super Mario -peli Rautaruukin ympäristössä. Niiden aikojen nuoret saavat nostalgisoida, ja eiköhän tällainen trendikäs retroilu uppoa uudempiinkin sukupolviin”, Eilola arvioi.
Pelit luodaan yhdessä Lybeckerin innokkaiden opiskelijoiden kanssa. Tuotanto alkaa loppukesästä, ja jos kaikki sujuu suunnitellusti, pelit valmistuvat jo ensi kevääksi.
”Haasteita varmastikin riittää. Käsikirjoittaminen on meillekin tuttua, mutta näin mittavista pelituotannoista meillä ei ole omaa, aiempaa kokemusta”, Eilola huomauttaa.
”Kaikki tarvittava tieto vaikkapa Raahen saaristosta 1800-luvun puolivälissä meiltä kyllä löytyy. Se on myös kyettävä välittämään pelintekijöille tarkasti ja selkeästi semmoisessa muodossa, että ymmärrämme toisiamme.”
Raahen vanhaan Rantasaunaan pääsee tutustumaan myös virtuaalilasien avulla. Sauna purettiin museonrannasta 1970-luvun puolivälissä, Miska Eilola kertoo.
Kruununmakasiiniin on tekeillä myös Koteja kaikille -esitys, jossa hyödynnetään 3D-animaatiota.
”Esitys kertoo sitä, miten Raahe laajeni ja asuntoja rakennettiin vauhdilla, kun Rautaruukki tuli kaupunkiin. Sen on määrä valmistua ja tulla heti esille vielä tänä syksynä”, Eilola kertoo.
Myös Raahen museon Tarinatorin sisältöjä uusitaan kuunneltavaksi ja katseltavaksi. Käsikirjoituksia on laadittu kuluneen kesän aikana.
”Sen pohjalta mietitään sopivat esitystavat. Mukana voi olla myös näyteltyjä tai animoituja tarinoita. Tässäkään tekniikka ei ole itsetarkoitus, vaan etenemme sisältö eli tarinat edellä”, Eilola korostaa.
Eilola toivoo, että kulttuurin juhlavuosi 2026 tuo paitsi monenlaista uutta ihmeteltävää kaikelle kansalle, myös lisää kulttuurimyönteisyyttä ja kaivattua kulttuuri-ilmastonmuutosta.
”Kulttuuriahan voivat olla hyvin monenlaiset asiat. Se on meidän arjessamme koko ajan läsnäolevaa, elämää rikastuttavaa toimintaa”, Eilola muistuttaa.
”Kulttuuri myös kuuluu kaikille. Pienet, paikalliset tapahtumat ja elämykset ovat ihan yhtä tärkeitä kuin isot festarit tai oopperajuhlat.”
Historiaa nykyaikaisin keinoin
Oulu2026:n aluekoordinaattori Peipa Mäki kiittelee Raahen museon uudistuksia ja tekemisen meininkiä.
”Siellä on osattu hyödyntää arvokasta kulttuuriperintöä ja historiaa, ja pyritään nostamaan sitä esille entistäkin monipuolisemmin nykyaikaisin menetelmin”, Mäki arvioi.
”Kaikille avoin kokonaisuus tavoittaa varmasti paljon erilaisia kohderyhmiä ja ihan uusiakin yleisöjä. Se on myös hyvä esimerkki vahvasta paikallisesta osaamisesta ja yhteistyöstä.”
Hiuskorusta ikkunaruutuun
Raahen museossa oleva hiusketju on punottu pikkutytön hiuksista, joita Venäjän keisari Aleksanteri I suukotti 1800-luvulla. Medaljonkiin on kuvattu keisarin profiili. Kuva: Anna Latomaa / Raahen museo
- Raahen museossa herätellään ensi vuonna eloon useita esineitä, joihin liittyy kiehtovia taustatarinoita. Niiden esittelyssä hyödynnetään muun muassa lisättyä todellisuutta (AR, augmented reality).
- Yksi esineistä on hiuskoru, joka on punottu Raahessa 1800-luvulla eläneen pikkutytön hiuksista.
- Perimätiedon mukaan koru valmistettiin, koska Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I oli Raahessa vieraillessaan suukottanut kolmevuotiaan Jannika Friemanin otsahiuksia.
- Keisari oli lisäksi lahjoittanut tytön perheelle timanttisormuksen kiitokseksi vierailusta. Kerrotaan myös, että keisari oli ollut hieman ihastunut perheen vanhimpaan tyttäreen, Cariniin.
- Myöhemmin juuri Carin oli kaivertanut timanttisormuksella keisarin monogrammin kotinsa ikkunaruutuun vuonna 1825, jolloin Aleksanteri I kuoli.
- Hiuskorun ovat lahjoittaneet museoon Carin Seraphia Swanljungin (os. Frieman) jälkeläiset. Kyseinen ikkunaruutu on siirretty museon suojiin 1980-luvun alussa.
Lähde: Raahen museo
