Huutomerkki ry ilahduttanut seudun runollista elämää jo 20 vuoden ajan – tulossa mainiot muisteloiltamat
Muusat Oulun kirjallisuuden talossa viime elokuussa. FT Petri Laukka esitelmöi aiheesta Franz Kafka ja musiikki, jota ei ole. Eturivissä kuuntelemassa muun muassa ohjaaja, näyttelijä Kari Väänänen. Kuva: Xi Feng/Oulun juhlaviikot
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Huutomerkki ry on ilahduttanut Oulun seudun runollista ja sanataiteellista elämää jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Merkkipaalua juhlitaan 25. marraskuuta alkuperäisten perustajavoimien ja nykyisten runoystävien kesken Oulussa.
Huutomerkin alkusanat kirjattiin paperille 17. marraskuuta 2003. Paikalla oli työryhmä, jossa olivat perustajajäsenet Tuomo Heikkinen, Paavo J. Heinonen, Harri Holtinkoski ja Toni Kandelin.
Perustamista juhlittiin klubijamien merkeissä silloisessa Café Miloussa.
”Koska Milouta ei enää ole, perustajanelikko ei palaa rikospaikalle, vaan Pop-up Klonkan kellariin perustamisklubin 20-vuotispäivänä lauantaina 25. marraskuuta”, toteaa Huutomerkki ry:n ja Oulun Muusajuhlien pitkäaikainen tuottaja, puuhamies Kari Miettunen.
Hänen miestään oululainen kulttuurielämä oli toki tuolloin ollut jo pitkään varsin monipuolista. Siitä pitivät huolen etenkin kunnalliset kulttuurilaitokset, kaupunginteatteri, kaupunginorkesteri, kaupunginkirjasto, museot ja nuorten kulttuurikeskus.
”Ruohonjuuritason eli kolmannen sektorin toiminta ei kuitenkaan ollut kovin eläväistä nykypäivään verrattuna, ja näkisin että tilannetta osaltaan korjaamaan synnytettiin myös Huutomerkki – itsehän en sitä ollut perustamassa kun tulin mukaan toimintaan noin vuosi perustamisen jälkeen”, hän toteaa.
Kari Ensio Miettunen on ollut yhdistyksen aktiivi miltei alusta lähtien. Kuva: Nuutti Ruokangas/arkisto
Kasvanut tärkeäksi kirjallisuustapahtumaksi
Huutomerkin fokuksessa oli alusta pitäen esittävä runous ja kirjallisuus ja esimerkiksi paikallisten kirjoittajien esilletuominen eri tavoin. Yhdistys alkoi järjestää aktiivisesti tilaisuuksia, joissa oli elävää runoutta, kirjallisuuskeskusteluja ja muuta sanataiteellista ohjelmaa, ja sama meno on jatkunut tähän päivään asti. Vuosittain Huutomerkki järjestää noin sata tilaisuutta, jos Oulun Muusajuhlien ohjelma lasketaan mukaan.
”Meidän tapahtumillemme on tyypillistä, että niissä on runouden lisäksi tavalla tai toisella sanataiteisiin kallellaan olevaa omaperäistä ohjelmaa kuten kirjallista burleskia, monologeja ja performansseja. Klubeilla on järjestetty esimerkiksi yleisölle avoin huonojen aforismien kirjoituskilpailu, kirjallinen onnenpyörä ja horoskooppibattle”, Miettunen kuvailee.
Aktiivisen toimintansa myötä Huutomerkistä on kehittynyt merkittävä toimija oululaisessa kulttuurikentässä, ja yhdistyksen koordinoima, elokuussa järjestettävä Oulun Muusajuhlat -sanataidefestivaali osana Oulun juhlaviikkoja on kasvanut tärkeäksi kirjallisuustapahtumaksi Pohjois-Suomessa.
”Viime aikoina Huutomerkin Musteklubeilla on nähty esimerkiksi Kosketuspintoja-keskustelusarja, jossa kunkin tilaisuuteen valitun teoksen teemoja käsitellään osallistujien omien elämänkokemusten kautta. Myös minilukupiiri ja runolautakunta ovat vakiinnuttanut paikkansa, ja uutena konseptina runovideolautakunta arvioi runovideoita.”
Runo pysäyttää ajan
Kirjallisuuden ja erityisesti runouden merkitys ihmiskunnassa on kiistaton, ennen, nyt ja tulevaisuudessa.
”Kirjallisuustapahtumien tarve tuntuu vain kasvavan. Niitähän on nykyään erittäin paljon: Runokuu Helsingissä, Annikin runofestivaali ja Kajaanin runoviikko ja niin edelleen. Huutomerkkikin asettuu toiminnallaan osaksi tätä laajempaa eetosta. Mielestäni on myös tärkeää, että Huutomerkinkin järjestämät tilaisuudet mahdollistavat kirjailijoiden ja lukijoiden kohtaamisen”, Miettunen miettii.
”Huutomerkin toiminta on mielestäni myös jatkumoa sille kehitykselle, että kun vielä 70-luvulla yleisö oli kirjallisissa tilaisuuksissa aika valikoitunutta ja tapahtumat olivat enemmän tai vähemmän älymystön tai eliitin kulttuuria. Noista ajoista alkanut yhteiskunnallinen murros ja avautuminen madalsivat kynnystä osallistua tapahtumiin. Nykyisin yleisölle avointen kirjallis-runollisten esiintymistilaisuuksien luonne on muuttunut paljonkin sosiaalisen asetelman tasa-arvoistumisen myötä.”
”Eli kirjallisuus ja runous on viety ravintoloihin, kirjastoihin, kuppiloihin, festivaaleille, puistoihin ja vaikkapa julkisiin saunoihin. Runon merkitys kiireisenä aikana on se, että runo pysäyttää ajan”, hän kiteyttää.
Iltamassa luvassa paljon ohjelmaa
20-vuotisjuhlaklubilla on luvassa nostalgiaa, muisteluksia sekä runsaasti runoutta – ja tietenkin kakkukahvit. Heikkinen ja Holtinkoski esiintyvät soolona, Kandelin Sisyphean Men -kokoonpanonsa kanssa ja Heinonen äityy laulamaan vuodesta 2007 harvakseen keikkailleessa Duo Paavo ja Kari Plays The Doors suomeksi -yhtyeessä.
Matkalaukkurunonkin Heinonen on luvannut kaivaa naftaliinista. Huutomerkin Musteklubien alkuaikojen muista vakioäänistä kuullaan ainakin Janne Aslak Räsästä. Menneitä vuosikymmeniä muistelevat niin yhdistyksen puheenjohtajat kuin Hallaus-kausijulkaisun päätoimittajat kahden vuosikymmenen ajalta.
Klonkkaan on kutsuttu myös muita Huutomerkin etenemiseen vaikuttaneita hahmoja, ja tilaisuudessa julkistetaan myös Sanna Yrjänän talvirunokilpailun voittajat. Taustamusiikista vastaavat NKOTB-klubin dj-kaksikko Pullukkapylly ja Toinen Tuleminen.
Pop-up Klonkan ovet avataan klo 19, ohjelma alkaa kahvitarjoilun lomassa noin 19.30 ja jatkuu puolille öin asti. Lippuja on rajatusti, ja niitä voi vielä saada ennakkoon Billetto-palvelusta.