Huolella valmisteltu on puoliksi tehty – Oulu2026-projekti on edistynyt hyvin haastavista ajoista huolimatta
”Toivottavasti mahdollisimman moni ihminen, yhteisö ja yritys alueella rohkaistuu tarjoamaan omia ideoitaan osaksi kulttuurivuotta”, Oulun kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Risto Ruohonen sanoo. Kuva: Hannu Pakarinen / Kansallisgalleria
Jaa sosiaalisessa mediassa:
”Ykköstavoitteena on nyt varmistaa, että kaikki Oulu2026-alueen ihmiset voivat kokea kulttuurin juhlavuoden aidosti omakseen”, Oulun kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Risto Ruohonen sanoo.
Oulun taival Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026 on taittunut tähän mennessä jopa odottamattoman jouhevasti, Oulun kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja, pääjohtaja emeritus Risto Ruohonen arvioi.
”Omasta kokemuksestani isojen taidelaitosten johdossa tiedän, että todella mittavissa, useiden vuosien valmistelua vaativissa operaatioissa vastaan tulee aina myös yllätyksiä”, Ruohonen toteaa.
”Työtä ja matkaa on toki vielä paljon jäljellä, mutta toistaiseksi kaikki on edistynyt oikein hyvin ilman isompia ongelmia. Kun tähdätään tuhansien tapahtumien kulttuurivuoteen, huolellinen pohjatyö on se kaikkein olennaisin asia.”
Ruohonen kiittelee Oulun kulttuurisäätiön henkilöstöä, joka on täydentynyt vähitellen.
”Olemme saaneet kerättyä mukaan joukon innostuneita ja osaavia ihmisiä. Osa heistä on nuoria, joiden oppi ja kokemus tästä hankkeesta lisää osaamista koko alueella.”
”Kaikki mukaan kulttuurivuoteen”
Oulu2026-toiminnasta vastaavan Oulun kulttuurisäätiön hallitus aloitti toisen kaksivuotiskautensa kesäkuussa. Puheenjohtajana jatkavan Ruohosen lisäksi hallituksessa on kahdeksan jäsentä, joista neljä on uusia. Varapuheenjohtajana toimii Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava.
”Ensimmäinen toimikausi oli paljolti säätiön pohjan ja organisaation rakentamisen aikaa. Samalla on jo alettu valmistella etenkin vuoden 2026 työläimpiä hankkeita ja tapahtumia”, Ruohonen sanoo.
”Nyt ykköstavoite on laajentaa piiriä, eli pyrkiä varmistamaan, että kaikki alueen ihmiset ja yhteisöt voivat kokea kulttuurin juhlavuoden aidosti omakseen. Siihen tähtää myös kaikille avoin Me olemme kulttuuria -ohjelmahaku, joka käynnistyi syyskuun alussa.”
Oulun kulttuurisäätiön hallitukseen kuuluvat Juha Laakkonen (vas.), Risto Ruohonen, Emilie Gardberg, Annukka Lantto, Elina Näsänen ja Reima Loukkola. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenistä Ari Alatossava, Jouko Niinimäki ja Riikka Pirkkalainen. Kuva: Topi Paananen
Oulu2026-alueeseen kuuluu Oulun ohella peräti 39 kuntaa neljän maakunnan alueella.
”Tavoitteenamme on olla osallisena ihmisten elämään joka kunnassa. Lähikuukaudet ja ensi vuosi ovat tärkeää etsikkoaikaa sellaisille ohjelmille ja näkökulmille, jotka eivät vielä ole tulleet säätiön tietoon”, Ruohonen sanoo.
”Toivottavasti mahdollisimman moni rohkaistuu tarjoamaan omia ideoitaan osaksi kulttuurivuotta. Arvokasta on kaikki se, mitä ihmiset itse pitävät tärkeänä ja olennaisena. Sitä kautta myös koko kulttuurin laaja käsite voi rikastua entisestään.”
Tavoitteena pysyviäkin hyötyjä
Ruohosen mukaan odotukset vuoden 2026 ohjelmasisältöä kohtaan ovat korkealla.
”Nyt on rohkeasti lähdetty tavoittelemaan kunnianhimoista ja korkeatasoista, kansallisesta ja kansainvälisestäkin vinkkelistä huomionarvoista ohjelmaa. Uskon, että se tulee vastaamaan ja ylittämäänkin odotuksia”, Ruohonen sanoo.
”Tähän työhön myös saadaan tuntuvia resursseja sekä valtiolta että kaupungilta. Saamme mahdollisuuden toteuttaa asioita, jotka eivät muutoin olisi mahdollisia.”
Oulu2026-urakassa on alusta alkaen tähdätty myös pysyviin kulttuurisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin, jotka lisäävät pohjoista elinvoimaa ja alueen asukkaiden hyvinvointia.
”Kulttuurivuosi itsessään on tärkeä, mutta niin on sen jättämä perintökin. Tavoitteena on, että monet myönteiset muutokset jäävät elämään ja vaikuttamaan myös tulevaisuudessa”, Ruohonen sanoo.
Oulu2026-hanketta ja sen vaikuttavuutta tutkitaan ja arvioidaan koko ajan vuoden 2027 loppuun saakka. Opiksi otetaan myös aiempien Euroopan kulttuuripääkaupunkien kokemuksista Suomessa ja ulkomailla.
”Haastavina aikoina tarvitaan toivoa”
Viime aikoina kulttuurin kenttääkin ovat varjostaneet sekava maailmantilanne ja suomalaisen yhteiskunnan säästöpaineet. Ruohosen mielestä haastava aika vain korostaa kulttuuripääkaupunkivuoden merkitystä.
”Siihen sisältyy niin paljon hyviä kokemuksia, toiveikkuutta ja uskoa tulevaan. Se on myös konkreettinen esimerkki siitä, kuinka tärkeitä ihmisten väliset yhteydet ja yhteisymmärrys ovat”, Ruohonen arvioi.
”Toivon mukaan päättäjät kykenevät löytämään kohtuullisia säästöratkaisuja. Muutoin leikkaukset voivat kolahtaa aika pahasti valtion omaan nilkkaan, jos menetetään taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja.”
Oulu2026-hankkeen on arvioitu maksavan noin 50 miljoonaa euroa vuosina 2021–2027. Valtio ja Oulun kaupunki satsaavat kumpikin 20 miljoonaa euroa. Loput kootaan muun muassa yritysyhteistyön ja EU:n hankerahoitusten kautta.
”Meillä on jo paljon hyviä kumppaniyrityksiä, ja lähikuukausina niitä päästäneen julkistamaan vielä tuntuvasti lisää. Taloudellisestikin olemme ihan hyvässä vauhdissa, säästöpaineista ja inflaatiosta huolimatta”, Ruohonen sanoo.
Risto Ruohonen
- Helsinkiläinen valtiotieteen maisteri Risto Ruohonen syntyi Turussa vuonna 1956.
- Ruohonen jäi eläkkeelle Kansallisgallerian pääjohtajan paikalta syksyllä 2021. Hän toimi tehtävässä kolme kautta vuodesta 2006 alkaen. Vuoteen 2014 asti Kansallisgalleria tunnettiin nimellä Valtion taidemuseo.
- Ennen museopestiään Ruohonen työskenteli opetusministeriössä taide- ja kulttuuriperintöyksikön päällikkönä.
- Aiemmin Ruohonen on työskennellyt kulttuurijohtajana Turussa ja Vantaalla sekä hallintojohtajana ja teatterinjohtajana Lahden ja Helsingin kaupunginteattereissa. Hän on toiminut myös Taiteen keskustoimikunnan ja Taideneuvoston puheenjohtajana.
- Luottamustehtäviä Ruohonen on hoitanut muun muassa Maailman taideneuvostojen järjestön puheenjohtajana. Hän on myös Tanssin talon hallituksen jäsen ja Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön puheenjohtaja.