Helatorstai on pysynyt vapaapäivänä, mutta monet muistavat sen sijainneen myös lauantaina

Helatorstai on 13. toukokuuta tänä vuonna. Kristinuskossa helatorstaita vietetään siksi, että siihen mennessä Jeesuksen taivaaseenastumisesta uskotaan kuluneen 40 päivää. Uuden testamentin mukaan Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen 40 päivän ajan, minkä jälkeen hän astui taivaaseen.

Helatorstai on 300-luvulta alkaen vietetty yleiskristillinen juhlapäivä, joka yhdistää kirkkokuntia. Helatorstai on vapaapäivä monissa maissa, joissa kristityt ovat enemmistönä. Kirkoissa on järjestetty perinteisesti helatorstain messu kyseisenä ajankohtana. Koronarajoitusten vuoksi Suomen eri kirkoissa järjestettävät helatorstain messut toteutetaan virtuaalikirkkoina 13. toukokuuta 2021.

Kristillinen juhla ja pakanajuhla yhdistyivät

Helatorstailla on pitkät perinteet juhlapäivänä. Jo ennen kristinuskon tuloa Suomessa vietettiin toukokuussa kevään juhlaa eli helajuhlaa ennen kylvökauden alkamista. Hela-sana tuli ruotsin kielen pyhää tarkoittavasta helig-sanasta. Helatorstain viettäminen merkitsi sitä, että kristillinen perinne ja pakanallinen perinne yhdistyivät. Perinne muuttui sillä tavalla, että yksijumalainen uskonto korvasi monijumalaisen uskonnon.

Talonpojat välttelivät työntekoa vanhan ajan maatalousyhteiskunnassa helatorstaina, jolloin he keskittyivät rukoilemaan hyvää satoa. Helatorstain viettämisellä on ollut erilaisia perinteitä eri puolilla Suomea. Etelä-Suomessa poltettiin helatorstain aattona kokkoja, jolloin myös karjaa ajettiin tulien läpi laitumelle. Tämän seremonian uskottiin ehkäisevän karjatauteja.

Työmarkkinajärjestöt ajoivat helatorstain siirtoa

Helatorstai siirtyi viikonloppuun Urho Kekkosen presidenttikaudella, 1970-luvun alussa. Työmarkkinajärjestöt tahtoivat, että työviikko olisi mahdollisimman yhteinen. Siksi ne esittivät piispainkokoukselle, että loppiainen, helatorstai ja toinen helluntaipäivä siirrettäisiin lauantaiksi. Tämä uudistus toteutettiin vuonna 1972.

Pyhien siirtäminen herätti tyytymättömyyttä kirkon piirissä. Siksi kirkolliskokous esitti hallitukselle vuonna 1982, että loppiainen ja helatorstai palautettaisiin vanhoille paikoille. Hallitus esitti vuonna 1985 kirkkolain muuttamista kirkolliskokouksen ehdottamalla tavalla, minkä myös eduskunta hyväksyi.

Presidentti Mauno Koivisto kuitenkin siirsi lain voimaantulon vuoden 1992 alkuun, koska hän pelkäsi sen aiheuttavan vaikeuksia työmarkkinoilla. Helatorstaista tuli taas torstaina vietettävä juhlapäivä ja vapaapäivä vuonna 1992.