Finlandia-voittaja Jenni Räinä valottaa naisten eräkertomuksia

Kulkijat. Naisia metsissä, soilla ja tuntureilla -tietokirja ilmestyi toukokuussa. Se on tietokirjailija ja toimittaja Jenni Räinän kolmas teos. Itsekin luonnossa viihtyvänä Räinä oli hiukan kyllästynyt erätarinoihin ja -kuvastoon, joiden pääosassa miehet esiintyvät. Kansallispuiston kävijöistä yli puolet on naisia, mutta fiktiossa luonnossa seikkailevat yhä miehet. 

”Teos ei kuitenkaan ole suhteessa miehiin, vaan halusin tutkia, millaisia naisia luonnossa liikkuu ja mitkä ovat heidän kulkemisensa tavat”, Räinä kertoo. 

Teoksessa pääsee ääneen muun muassa Sirkka Ikonen, 80-vuotias haukiputaalainen rouva, joka on 1970-luvulta asti tehnyt kahden kolmen viikon erämaavaelluksia Itäkairaan, Urho Kekkosen kansallispuistoon. 

”Vaeltavista ja luonnossa kulkevista naisista on kerrottu vähän, vaikka heitä on aina ollut”, Räinä sanoo. 

Metsä on aina läsnä – vai onko? 

Teoksessaan Räinä pääsee kurkistamaan naisten tapaan liikkua luonnossa. Hän on mukana marjastamassa, kalastamassa ja laavussa nukkumassa. Räinä toimii teoksen kertojan äänenä.  

Kirjan tekeminen korona-aikana oli erityisen antoisaa. Retkiä korona ei estänyt, ja ne toivat arkeen vaihtelua. Samoin on käynyt myös monelle sellaiselle suomalaiselle, joka ei ole aiemmin juuri luonnossa kulkenut. 

”Minnekään muualle ei ole voinut mennä. Uskon, että metsä ja luonto tarjoavat pysyvyyttä. Hektisessä ympäristössä niiden jatkuvuuteen voi luottaa, ne ovat aina olleet ja ovat edelleen”, Räinä summaa. 

Hän pohtii, että se voi olla yksi syy siihen, miksi ihmiset reagoivat usein vahvasti siihen, jos lähimetsä hakataan. Metsä koetaan pysyvänä ja turvallisena, joten sen häviäminen suututtaa. Teoksen aikana Räinä onkin oppinut arvostamaan entistä enemmän lähiympäristöään ja sen tuomia mahdollisuuksia. 

Nykyaika on ärsykkeiden täyttämää ja monille kiireistä. Metsä rikkoo ajankehän ja lyhytkin visiitti sinne voi tuntua tuntien mittaiselta. Siksikin vierailut lähialueen luonnossa ovat hyväksi. Metsän hyvistä vaikutuksista pääsee nauttimaan nopeasti. 

”Ihminen on aina elämysten perässä, mutta niiden perässä ei tarvitse matkustaa kauas. Myös ihan läheltä löytyy hienoja paikkoja.”  

Räinälle itselleen lähimatkailusta on kirjan myötä tullut entistä tärkeämpää. Kuivasjärven takametsä on helposti saavutettavissa ja siellä on mukava kulkea perheen kesken.  

”Vaikka lähiluonto on tylsä sana, sillä on suuri merkitys arjen mielekkyyteen. Toivon, että kaupunki vaalisi lähiluontoa ja kaupunkilaiset hoksaisivat käydä siellä.” 

Räinä myös kannustaa samoilemaan lähimetsissä myös polkujen ja pururatojen ulkopuolella. 

Tuottelias tekijä  

Räinä voitti työryhmänsä kanssa tieto-Finlandian teoksella Metsä meidän jälkeemme. Hänen esikoisteoksensa Reunalla puolestaan käsitteli maaseudun autioitumista. Kaikki kirjat ovat syntyneet omista mielenkiinnon kohteista, eikä Kulkijat ole poikkeus. 

”Kirjaan ehtii kyllästyä monta kertaa tekoprosessin aikana. Siksi aiheeseen on tunnettava paloa. Sitä tuntee usein juuri niihin asioihin, jotka ovat lähellä.” 

Kulkijat-teosta Räinä toivoo kirjaksi, joka on kiva ottaa reissuille mukaan tai kuunnella marjastaessa. Seuraavaksi luvassa on jotain ihan muuta, sillä ensi vuonna häneltä ilmestyy esikoisromaani. 

”Siinäkin on luontoa ja maaseutua mukana. Olen lähdeuskollinen kirjoittaja, joten oli ihanan vapauttavaa vain nojautua omaan mielikuvitukseen.”