Filmiapaja tuo kulttuuri-ilmastonmuutoksen valkokankaalle – Oulu2026 ohjelmaan luvassa pohjoisia elokuvia
Filmiapajan aikana kehitetyt dokumenttielokuvat putsasivat palkintopöydän, sillä jokaiselle tuomaristolle esitellylle hankkeelle myönnettiin rahoitus. Kuva: Sari Ilmola
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Filmiapaja on Taiteen edistämiskeskuksen ja Oulun kulttuurisäätiön yhteinen kehittämisprojekti, jossa 72 av-alaa ja kirjallisuutta edustavaa tekijää valittiin vuonna 2023 kehittämään pohjoisia tarinoita elokuva- ja tv-sarjakäsikirjoituksiksi. Projekti huipentui perjantaina 4. lokakuuta Teatteri Riossa pidettyyn pichaustilaisuuteen, jossa Oulu2026 kulttuurisäätiön rahoitusta tuotannoille jaettiin kokonaisuudessaan 360 000 euroa. Kolmanneksen rahoitetuista hankkeista valitsi filmiapajalaiset itse.
Oulu2026 ohjelmajohtajan Samu Forsblomin mielestä Filmiapaja on ollut juuri sellainen hanke, jota kulttuuri-ilmastonmuutoksella ja oikeastaan koko Oulu2026 Kulttuuripääkaupunkivuodella tavoitellaan.
”Filmiapajassa konkretisoituu koko kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteemme: luodaan yhteistyöverkostoja Pohjois-Suomeen, joiden on tarkoitus kantaa tulevaisuuteen, yli kulttuuripääkaupunkivuoden”, Forsblom toteaa.
Filmiapajan aikana kehitellyistä hankkeista koostetussa katalogissa esitellään 17 pitkää fiktiota, 12 tv-draamasarjaa, 6 dokumentti- ja 7 lyhytelokuvaa, joista tuomaristolle esiteltiin 20 hanketta, viisi kustakin kategoriasta. Vaikka tyylilajit olivat hankkeissa erilaiset, tuomaristossa istunut Forsblom löytää projekteista selkeästi myös yhteisiä piirteitä.
”Mielestäni kaikki nämä tarinat ilmentävät pohjoista ajattelua ja elämäntyyliä – niissä on vahvasti läsnä meidän tapamme tehdä, toimia ja tuntea. Tekijät tuovat tarinoissa omat mielipiteensä esiin tai ovat jonkin asian tai ilmiön puolella. Myös kuten tuomarikollega Selma totesi, kaikki hankkeet ovat peilejä tähän aikaan ja yhteiskuntaan, missä me elämme – kaikista löytyi jokin ajankohtainen sisällöllinen teema”, Forsblom kertoo.
Tuomaristossa Forsblomin lisäksi rahoitettavia hankkeita oli valitsemassa elokuvaohjaaja Selma Vilhunen ja kehitystuottaja Petri Kemppinen. Raati oli päätöksessään harvinaisen yhdenmielinen valitessaan 13 hanketta rahoitettavaksi, minkä lisäksi myös filmiapajalaiset itse saivat vaikuttaa ja äänestää mielestään parhaat neljä hanketta, joille jaettiin yhteensä 120 000 euroa.
Voittokuplassa haikein mielin
Filmiapajaisten vertaisarvioinnissa parhaaksi lyhytelokuvaksi valitun Pikatsu ja Bätmän -elokuvan ohjaaja-käsikirjoittaja Sami Mustonen on menestyksestään huolimatta hieman haikeissa fiiliksissä.
”Kaltaiselleni tekijälle on ihan mahtava luottamuksen osoitus, että oma visio välittyy muille ja vielä viikonlopun jälkeenkin olen aivan voittokuplassa. Mutta toisaalta on myös todella haikea fiilis – Filmiapaja on ollut todella yhteisöllinen kokemus, jossa olen saanut uusia kavereita ja jopa ystäviä ja nyt projekti päättyy”, Mustonen pohtii.
Sami Mustosen Pikatsu ja Bätmän -lyhytelokuvan esittelyyn luotujen materiaalien perusteella pääsee elokuvan tunnelmaan ja visuaaliseen maailmaan. Kuva: Sami Mustonen
Filmiapajassa Mustonen on kehitellyt kahta lyhytelokuvaa, joista Pikatsu ja Bätmän valikoitui pitchattavaksi. Projektin käsikirjoittamiseen Mustonen sai Oulun kaupungin kulttuuriavustusta jo vuonna 2022 ja Filmiapajassa ohjaaja Teemu Nikin sparrauksessa hän kirjoitti käsikirjoituksesta seuraavan version. Toista lyhytelokuvaansa tuotantovalmiuteen työstävälle ohjaajalle Filmiapajan rahoitus toi eteen myös kokonaan uuden tilanteen, sillä Mustosen elokuvan haluaisi tuottaa useampi tuotantoyhtiö.
”Tähän mennessä on saanut alituiseen tahtiin olla tuomassa itseään ja projektejaan muiden tietoisuuteen, mutta nyt minulle soitellaan tuotantoyhtiöistä, joten tilanne on hetkellisesti täysin päinvastainen. Varmasti Filmiapajasta myönnetty rahoitus omalta osaltaan motivoi tuottajia tutustumaan”, Mustonen arvioi.
Kirjailijoille avautui kokonaan uusi maailma
Myös Filmiapajaan osallistuneelle oululaiselle kirjailija Jenni Räinälle Filmiapaja on ollut antoisa kokemus, eikä pelkästään siksi, että Räinän ja hailuotolaisen kirjailijan Liisa Louhelan työstämä tv-draamasarja on mukana rahoitettavien hankkeiden joukossa.
”Filmiapaja on ollut meille valtavan monipuolinen paketti tietoa ja kontakteja av-alan huippuosaajiin, joihin me ei mitenkään muutoin olisi päästy käsiksi. Olemme oppineet Filmiapajan työpajoissa paljon uutta alan käytännöistä ja nähty, että kirjailijanakin voi av-alalla edetä”, Räinä kiittelee.
Perjantain pitchausfoorumissa Räinä ja Louhela nousivat ensimmäistä kertaa esittelemään yhteiskunnallisesti kantaaottavaa draamasarjaansa parrasvaloihin ja vaikka esityksen kokoaminen vaati paljon työtä ja harjoittelua, kokemus oli kaiken kaikkiaan opettavainen.
”Epäuskoa esitettiin vain itse itsellemme – olemme olleet hankkeemme pahimmat kriitikot. Filmiapajan muilta osallistujilta ja mukana olleilta mentoreilta olemme saaneet todella paljon kannustusta ja tukea”, Räinä pohtii.
Pohjoisessa uidaan vastavirtaan
Taiteen edistämiskeskuksen viimeiset läänintaitelijat, työpari Janne Rosenvall ja Janne Niskala ovat tyytyväisiä, että kolmen vuoden pesti ja sitä myötä Filmiapaja projekti tulee päätökseensä.
”Filmiapajan aikana järjestimme neljä työpajaa – kaksi Sodankylän elokuvajuhlien yhteydessä, sekä työpajat Vuokatissa ja Saariselällä. Niiden tavoitteena oli sekä synnyttää yhteistyötä kirjallisuuden ja av-alan tekijöiden välillä että kehittää pohjoisen taiteilijoiden ammatillisia valmiuksia ja työskentelyolosuhteita. Sen lämpimän ja toisaalta haikean tunnelman perusteella, mitä Oulun pitchaustapahtumassa koettiin, onnistuimme todellakin tuomaan pohjoisen tekijät yhteen, ja he onnistuivat löytämään toisistaan kollegiaalisen yhteisön”, kirjallisuuden läänintaiteilija Rosenvall arvioi.
Sodankylän elokuvajuhlien alla vuonna 2023 startannut Filmiapaja toi kirjailijat ja av-alan ammattilaiset saman pöydän ääreen kehittämään pohjoisesta ammentavia tarinoita. Kuva: Taike
Oulu2026 kulttuurisäätiön tuotannoille varaama tuotantotuki on tavoitteena käyttää kulttuuripääkaupunkivuoden loppuun mennessä ja toiveissa on nähdä myös valmiita teoksia valkokankaalla osana Oulu2026 -ohjelmistoa. Elokuva- ja tv-tuotantojen toteutusaikataulut ovat kuitenkin riippuvaisia muista av-alan rahoittajista, kuten Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKista, Suomen elokuvasäätiöstä ja Filmiapaja-hankkeen kumppanina toimineesta Yleisradiosta – joita kaikkia kohtaan on toteutumassa ja suunnitteilla merkittäviä budjettileikkauksia.
”Kulttuurialaan on kohdistunut todella merkittäviä taloudellisia leikkauksia, mutta täällä pohjoisessa uidaan vastavirtaan. Oulu2026-rahoitus antaa av-alalle kaivattua piristysruisketta, joka avulla voi syntyä kokonaan uusia malleja, miten tuotantoja rahoitetaan tai levitetään tulevaisuudessa. Av-ala on myös voimakkaasti kansainvälistynyt Suomessa, joka tarjoaa mahdollisuuksia myös pohjoisen tarinoille”, uskoo av-taiteiden läänintaiteilija Niskala.
Oulun kaupungin vuoden 2025 kulttuuriavustusten haku on avoinna 8.11. 2024 saakka ja Oulu2026 Me olemme kulttuuria -ohjelmahaku – Oulu2026 on avoinna 31.8.2025 saakka.
Filmiapaja-rahoitetut lyhytelokuvat: Lassi Hautamäki Hame, Silja Tuovinen Avalanche. Dokumenttielokuvat: Miina Alajärvi Rapland, Antti Haase Kierrätyskuningas, Heikki Huttu-Hiltunen Ihmismetsästäjät, Marjo Ollila Kotiin ei saa mennä, Kirsikka Paakkinen Sietokyvyn rajoilla, Tv-draamasarjat: Tomi Tuikkala ja Katariina Vuori Todistaja sekä Avi Heikkinen Valotusaika, pitkä fiktioelokuva Anne Laurila Mrs. C.
Lisäksi kolmasosa Oulun kulttuurisäätiön myöntämästä rahoituksesta jaettiin Filmiapajan osallistujien suljetun lippuäänestyksen perusteella: Miina Alajärvi Rapland, Liisa Louhela ja Jenni Räinä Tuulenpyytäjät, Sami Mustonen Pikatsu ja Bätmän sekä Kari Toiviainen Asuntolan Laura.
Kirjoittaja osallistui Filmiapajaan 2023–2024 ja hänen käsikirjoitus oli rahoitettavien hankkeiden joukossa.