Eturivin artistien miksaaja Metsän Tapio julkaisee metsäproge-esikoislevynsä syyskuussa

Metsän Tapion eli Ismo Oikarisen kesä oli mukavan kiireinen.

”Miksauskeikkoja oli ennätysmäärä ympäri Suomen kesäfestareita Viivin ja Litku Klemetin bändien matkassa”, Oikarinen iloitsee.

Kunhan viimeisetkin kesäkeikat on soitettu, artisti suuntaa Lappiin huilaamaan.

”Tarkoitus on seikkailla fiilispohjalta ja käydä perhokalastelemassa kauniissa maisemissa”, musiikkiteknologi suunnittelee.

Lauluntekijän perjantaina 16. syyskuuta julkaistava esikoisalbumi kulkee nimellä Uva – eikä suotta.

Uva on Oikariselle tärkeä ja tuttu paikka, Kainuussa Ristijärven ja Paltamon rajalla oleva kylä. Kylässä sijaitsee myös Uva-niminen järvi.

”Suurin osa levyni kappaleista on syntynyt niissä maisemissa sukumme mökillä. Se nimi kuvastaa luonnonläheistä sielunmaisemaani”, Oikarinen tuntee.

Äänentoistoa eturivin artisteille

Oikarinen on viihtynyt livemiksaajan töissä jo 14 vuotta. Hän on työskennellyt muun muassa Johanna Kurkelalle, Samuli Putrolle ja Miljoonasateelle.

”Eniten saan irti, jos voin olla jollain tapaa vaikuttamassa itse musiikkiin ja tuoda jotain taiteellista sisältöä siihen. Parhaita ovat työyhteisöt, joista löytyy paljon samanhenkisiä työkavereita ja ystäviä”, miksaaja kokee.

Oulu on Oikarisen synnyinkaupunki.

”Miellän Oulun kotikaupungikseni. Asuin Oulussa vuoteen 2008 asti, kunnes lähdin Tornioon opiskelemaan.”

Biisintekijä on valmistunut Tornion Pop & Jazz konservatorio Lappiasta musiikkiteknologiksi. Neljän Tornio-vuoden jälkeen hän palasi Ouluun, josta muutti vuonna 2019 Tampereelle.

”Koen että minulla on kaksoisidentiteetti kotikaupunkieni suhteen. Kummassakin kaupungissa tunnen oloni kotoisaksi”, artisti hymyilee.

Luovuutta metsästä

Luonto, tärkeät ihmiset ja niiden ympärille muodostuneet arvomaailmat ovat vahvasti läsnä Oikarisen sanoituksissa. Kappaleiden tarinat sijoittuvat useimmiten ulos luontoon.

Lauluntekijä on halunnut ammentaa ajatuksia ja tunnetiloja luontometaforia hyödyntäen.

”Metsästä voi myös poimia elementtejä kappaleiden teksteihin; silmuista ja havunneulasista juuriin, mustista lohista, rapumertojen kautta heikoille jäille”, sanoittaja kuvailee.

Perjantaina 26. elokuuta julkaistu Aika ei kulu -single kertoo epätoivoisista vaiheista. Asiat tuntuvat jumittavat paikoillaan, eteneminen on kuin suossa tarpoisi.

”Tarinan hahmo on kohtuuttoman epätoivon saartamana. Riffi alkoi soida päässäni eräänä syysiltana Uvan mökillä ja sävellys syntyi samalta istumalta kun aloin tapailla kitaralla melodiaa. Tekstiä puolestaan hioin vielä laulujen äänityshetkeen asti.”

Tommi Rahko on tehnyt Aika ei kulu -biisiin huikean abstraktin ja modernin musiikkivideon, joka löytyy YouTubesta.

Sparrausta Putrolta, Salolta ja Puhakalta

Oikarinen paljastaa, että vanhimmat pöytälaatikkoon kertyneet biisiaihioit olivat vuodelta vuodelta 2014.

”Olen ollut välillä inspiraation tullen työstämässä kappaleita eteenpäin, mutta asiat eivät edenneet. Miksauskeikkoja oli jo silloin melko tiuhaan tahtiin ja keikkareissut aina katkaisivat luovan prosessin vaiheita”, muusikko ymmärtää.

Musiikintekijä priorisoi muiden miksaamisen tärkeämmäksi kuin oman musiikin kanssa puuhastelun.

”Omia tuotoksia oli silloin vaikea arvostaa, ja niinpä ne ehtivät muhimaan pöytälaatikossa hyvän tovin”, hän myöntää.

Muusikon hyvä ystävä Aapo-Matti Puhakka rohkaisi lopulta häntä ottamaan biisit työn alle.

”Aapo-Matin osaaminen tuottajana, sovittajana sekä muusikkona on merkittävä osa Uva-albumia. Minulla ei juuri ollut itseluottamusta laulajana, mutta Aapo-Matin laulupedagogisilla taidoilla kehityin ja sain itsevarmuutta laulamiseen”, Oikarinen hehkuttaa.

Artisti halusi kirjoittaa useita levyn kappaleita uudelleen, kun vanha sanoitus ei enää tuntunutkaan hyvältä.

”Pyysin sparrausta Samuli Putrolta ja Heikki Salolta, joihin olin ystävystynyt keikkareissuilla. Heidän myötävaikuttamisesta löysin myös laulujen kirjoittamiseen uuden palon”, Oikarinen kertoo.

Jousia, puhaltimia, kanteletta

Oikarinen ja Puhakka äänittivät levyn suurimmaksi osaksi Uvan mökillä. Levyn kaikki kahdeksan kappaletta ovat Oikarisen säveltämiä ja sanoittamia.

Albumilla Oikarinen laulaa, soittaa kitaroita ja huuliharppua. Aapo-Matti Puhakka soittaa muun muassa bassoa, puhaltimia ja perkussioita. Rummuissa on Jussi Voutilainen, kitaroissa Tommi Rahko.

Osa levyn lauluista sisältää jousisovituksia. Viulussa on Ilkka Niemi, alttoviulussa Marjukka Manner ja sellossa Juho Kanervo.

”Jousiäänitykset tehtiin Bianca Rantalan ja Saimaan ja Yonan bändeistä tutun Juho Kanervon johdolla Tampereen Pispalassa. ”

Rantala soitti myös pianoa ja Jeremia Kangas perkussioita aiemmin julkaistuun Kuinka kaunis on elämä -singleen. Peltokurki-yhtyeen Anna Peltomaa ja Emma Kurkinen lauloivat taustoja, Peltomaa soitti myös poikkihuilua. Kappale on saanut kriitikoiden arvostusta desibeli.net -sivustolla.

”Emma-palkitun Maija Kauhasen kanteleet ja perkussiot käytiin äänittämässä Espoon Nuuksiossa.”

Uruissa ja pianossa on Matti Manninen. Hammond B3 -urut äänitettiin Audiopajalla Kemissä. Uvan miksasi Aapo-Matti Puhakka ja masteroi Matias Kiiveri.

Luonto auttaa voimaan paremmin

Oikarisella on vahva luontoyhteys. Muutama vuosi sitten hän opiskeli hetken Oulussa luonto-ohjaajaksi.

”Ne opinnot jäivät kuitenkin valitettavan lyhyeen, koska uuvuin TE-toimiston uskomattomaan byrokratia-suohon”, säveltäjä harmittelee.

Musiikkialalta pois kouluttautumiseen vaikutti bilebänditöiden aiheuttama loppuunpalaminen.

”Burn outin jälkeen päätin että nyt vaihdan alaa, mutta keikoista tulikin hetken tauko ja sitten aukesi uudet kuviot artistien miksaajana. Niissä hommissa olen edelleenkin”, teknologi kiittää.

Oikarisen mielestä luonto on tärkein vastapaino sosiaalista ähkyä ja äänenpainetta sisältävälle musiikkialalle.

”Ehkä luonto on hyvä pitää tärkeänä harrastuksena ammatin sijaan. Olen kyllä sen koulun tuomien kokemusten jälkeen tykännyt olla eräoppaana, jos vaikka keikkareissulla on ollut saumaa lähteä käymään porukalla sienimetsässä.”

Metsän Tapio miksauspöydän takana

Oikarisen keikkakalenteri on niin täynnä miksauskeikoista, etteivät Metsän Tapion keikat ainakaan toistaiseksi ole näköpiirissä.

”Levyn saaminen valmiiksi on ollu iso unelma, jonka eteen olen voinut panostaa aikaa, kun sitä koronapandemian ja tapahtumakatveen myötä on ollut poikkeuksellisen paljon. Asioilla on puolensa, koska tuskin olisin tätä työtä voinut tehdä levyni eteen niin sanotusti normaaliaikana”, muusikko ajattelee.

Biisintekijä on tehnyt uusia kappaleita, jotka eivät ehtineet pian julkaistavalle debyyttilevylle.

”Olisi kiva päästä tekemään lisää musaa Metsän Tapiolle ja miksei myös muidenkin julkaistavaksi”, hän unelmoi.

Metsän Tapion musiikkia ja höpinöitä Uva-levyn tiimoilta Radio Kalevan taajuuksilla 1. syyskuuta.