Ei järkeä ilman tunnetta – PikiTalkissa kysytään, kuuluuko empatia politiikkaan
Empatiaa tutkinut Sami Keto on yksi keskustelijoista torstain PikiTalkissa, jonka aiheena on politiitikon moraali ja se, sopiiko empatia politiikkaan.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Syksyn viimeisessä PikiTalkissa torstaina puhutaan politiikan moraalista. Yksi keskustelijoista on tietokirjailija ja kasvatustieteen väitöskirjatutkija Sami Keto, jolle empatia ei ole pintasilaus vaan tietoa välittävä, olennainen osa ihmisyyttä.
Empatiaan tutkimustyössään perehtynyt väitöskirjatutkija Sami Keto Tampereen yliopistosta näkee, että empatia liittyy olennaisesti vuorovaikutukseen ja sosiaalisen maailman rakentamiseen, toisin sanoen: ihmisyyteen.
”Empatia on heti ihmisten välisessä kohtaamisessa mukana. Tavatessamme me automaattisesti tunnistamme toistemme tunteita ja muita kokemuksia. Empatialla on pitkä historia ihmisen kehityksen historiassa ja myös muilla nisäkkäillä, linnuilla ja jopa kaloilla on havaittu samoja empatian mekanismeja kuin ihmisillä. Empatia siis ei ole kulttuurin tuottama pintasilaus”, Keto taustoittaa.
Empatia edellyttää kohtaamista
Empatia on yhteydessä moraaliin, mutta moraalisesta näkökulmasta empatia on neutraali ihmisen ominaisuus.
”Sitä voi verrata vaikkapa puhekykyyn, koska myös se mahdollistaa ihmisten välistä kommunikaatiota.”
Empatia liittyy myös mielikuvitukseen.
”Voi siis eläytyä siihen, miltä jokin voi tuntua toisesta ihmisestä. Silloin pitää haluta mennä toisen nahkoihin, mikä taas edellyttää kohtaamisia. Niitä ilman ei synny motivaatiota empatiaan. Poliitikko voi kuvitella, millaista jonkun tietyn ihmisen tai ihmisryhmän on elää yhteiskunnassa, mutta jos hän ei kohtaa näitä ihmisiä, kaikki jää mielikuvituksen tasolle. Siksi poliitikolle on tärkeää esimerkiksi kiertää toreilla”, Keto sanoo.
Empatia ei ole taikalääke
Ihmisillä on Kedon mukaan usein taipumus pitää empatia oman sisäryhmänsä piirissä. Toisenlaisiakin esimerkkejä politiikan ja vaikuttamisen kentältä löytyy.
Nelson Mandela pystyi laajentamaan empatian oman ryhmänsä ulkopuolelle.
”Hän ilmestyi 30 vuoden vankeustuomion jälkeen rugbyn MM-kisoihin Etelä-Afrikassa rugbyjoukkueen peliasussa. Rugbyhän on perinteisesti valkoisten laji. Siinä näkyi empatian vahvuus myös muihin kuin omiin ryhmiin ja vieläpä ihmisellä, joka olisi hyvinkin voinut katkeroitua ja valita toisenlaisen tien. Samalla Mandela tosin suututti osan omasta sisäryhmästään, ja tämä, omien suututtamisen pelko, tekee empatian piirin laajentamisesta vaikeaa ja ristiriitaista.”
Suomessa empatian piirin laajeneminen on Kedon mukaan näkynyt viime vuosina esimerkiksi vähemmistöjen näkökulman huomioimisena esimerkiksi esteettömyyspolitiikassa.
Empatia ei ole kuitenkaan taikalääke, joka ratkaisee ongelmat.
”Koska politiikka on vuorovaikutuksellista toimintaa, se on lähtökohtaisesti empaattinen prosessi. Empatia voi kuitenkin joissain tapauksissa olla ristiriidassa puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden kanssa. Siksi politiikassa tarvitaan empatian lisäksi muitakin lähestymistapoja erilaisten näkökulmien yhteensovittamiseksi ja yhteisen edun edistämiseksi. Empatian rajat liittyvät priorisointiin eli sen päättämiseen, kuinka tärkeä asia on.”
Tunteet vaikuttavat päätöksentekoon
Länsimaissa halutaan Kedon mukaan tyypillisesti ajatella, että meitä vie puhdas järki ja sen mukaan sitten toimitaan.
”Tutkimuksessa on kuitenkin huomattu tällaisen ajattelun virheellisyys: ei ole olemassa järkeä ilman tunnetta. Tunteet vaikuttavat kaikilla päätöksentekoon, ilman tunteita ei voida tehdä mitään päätöksiä. Empatia usein yhdistetään tunnepuoleen eli se olisi eri asia kuin rationaalinen tieto, mutta empatia on myös tietämisen tapa. Ihmisten välisissä kohtaamisissa välittyy sellaista arvokasta tietoa, jota rationaalisella päättelyllä ei pysty saavuttamaan”, Keto muistuttaa.
Moraaliposeerauksen leiman poliitikko välttää johdonmukaisuudella.
PikiTalk torstaina 5. joulukuuta: Poliitikon moraali – Sopiiko empatia politiikkaan?
- Syksyn PikiTalkit päättää keskustelu poliitikon moraalista. PikiTalk kysyy, sopiiko empatia politiikkaan ja miten poliitikko nukkuu yönsä vaikeina aikoina.
- Illan teemat nousevat Oulun teatterin Saiturin joulu -produktiosta, joka on Charles Dickensin klassikkotarina kitupiikistä liikemiehestä ja josta nähdään paikan päällä Pikisalissa otteita.
- Keskustelemassa ovat ohjaaja Heta Haanperä, kansanedustaja Jessi Jokelainen, empatiatutkija Sami Keto ja Oulun kaupungin sivistyslautakunnan jäsen Jari Laru. Juontajina sarjakuvataiteilija Lauri Ahtinen ja Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen.
- Tilaisuus striimataan suorana Mun Oulussa torstaina 5. joulukuuta kello 17 alkaen. Paikan päällä Oulun teatterin Pikisalissa PikiTalk käynnistyy kello 16 dj Malssonin musiikilla. Noin tunnin kestävä dialogi alkaa kello 17, minkä jälkeen ilta jatkuu klo 19 saakka dj-musiikilla. Tilaisuus on maksuton, ikäraja anniskelun vuoksi 18.