De Urbe Uloa näyttely Ainolassa – maalaus saa rinnalleen tarinan
Ainolassa on esillä Oulun menneitä maisemia ja rakennuksia. Tämä on näkymä Pokkitörmän taloista vuodelta 1896, signeeraus A. G.g.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Ainolan kolmanteen kerrokseen on laitettu esille 30 maalausta sekä niiden ympärille rakennettuja vitriinikokonaisuuksia ja liittyviä esineistöä aina 1840-luvulta 1960-luvulle.
”Näyttelyssä on mukana teoksia Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmista, joista suurin osa ei ole ollut aiemmin esillä”, kertoo näyttelyn kuratoiva tutkija Eija Konttijärvi.
Näyttely on läpileikkaus oululaisten menneisiin maisemiin, tunnelmiin ja tarinoihin. Maalausten taustoista löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtia.
”Esimerkiksi Hilkka Inkalan katunäkymään vuodelta 1962 liittyvä kalusto ja perheen tarina oli niin mielenkiintoinen, että siitä kalustosta lähti koko idea tähän näyttelyyn”, jatkaa Konttijärvi.
Rotanhäntälusikan tarina
Näyttely tuo yhteen maalauksiin liittyviä kokoelmaesineitä, ihmisiä, tunnelmia sekä tarinoita tauluissa esiintyvien rakennusten ja maisemien takaa.
”Näyttelyssä selviää esimerkiksi, miten oululaisen perheen sohvakalusto liittyy Inkalan piirrokseen tai miksi opettaja Olga Slottsbergin uuninsuojus on esillä. Entäpä paloämpäri tai kuparikattila?”, esittää Konttijärvi.
Näyttelyssä on esillä myös oululaisen hopeaseppä Anders Brusen valmistama hopeinen ”rotanhäntälusikka”. Bruse oli seppänä Oulun kaupungissa vuosina 1678-1683. Lusikka löytyi Lyseon pihamaan kaivausten yhteydessä vuonna 2007 ja se ei ole ollut aiemmin yleisön nähtävillä. Lusikka kuuluu Kansallismuseon kokoelmiin.
De Urbe Uloa – Oulun kaupungista
Itse maalaukset keskittyvät pääosin Oulun ydinkeskustaan. Niin öljy- ja akvarellimaalauksissa kuin piirroksissakin esiintyy maisemia Oulun kaupungista, ja joko yhä katukuvassa olevia tai katukuvasta poistuneita rakennuksia. Teokset ovat tulleet museon kokoelmiin vuosien varrella muun lahjoitusmateriaalien mukana. Matrikkelitaiteilijat jäävät taka-alalle, mutta harrastetaiteilijoiden elämää valotetaan hieman. Osa heistä on jäänyt lähes tuntemattomiksi.
Näyttelyn latinankielinen nimi muistuttaa vuonna 1737 ilmestyneestä Johannes Snellmannin maisterinväitöskirjasta De Urbe Uloa, joka on suomennettu vuonna 2000 nimellä Oulun kaupungista. Snellmannin väitöskirja oli ensimmäinen Oulun kaupunkia käsitellyt historiallinen teos, jossa Snellmann esittelee Oulun historiaa, rakennuksia, asemakaavaa, elinkeinoja ja kauppaa.
–
Näyttely on avoinna Pohjois-Pohjanmaan museon Paulaharjusalissa, 3. krs. 28. helmikuuta 2021 asti.
Museo- ja tiedekeskus Luuppi noudattaa yleisiä koronaohjeistuksia: www.ouka.fi/korona
