Aina kannattaa yllyttää lukemaan itseään ja muita – Oulussakin vielä meneillään Pohjoinen lukuhaaste
Anne Vesalan mukaan myös kirjaston kirjanäyttelyt innostavat lukemaan esittelemällä monesti ajankohtaisia teoksia. Kuva: Joel Ollikkala
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Lukemaan innostamisen nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että luettavan materiaalin tulee olla mielenkiintoista. Vanhemmat sukupolvet muistanevat, miten koulussa pakotettiin lukemaan jokin klassikko, ja hyvällä onnella saattoi saada luettavakseen kiinnostavankin kirjan. Kaikkien kohdalla lukuinnostusta ei kuitenkaan löytynyt.
Kansainvälisten vertailujen mukaan me olemme silti hyviä lukijoita, ja lukutaito kattaa lähes koko kansan, joten jotain koulussa tehdään oikein. Lukeminen edistää aivojen kehitystä ja parantaa pitkäkestoista muistia ja pitkäjännitteisyyttä. Lukemista voi harjoittaa monella tavalla ja siitä voi innostua jopa huomaamattaan.
”Ne lapset, joille on luettu säännöllisesti, ovat taidoiltaan valmiimpia koulutaipaleelle. Tulevan koulumenestyksen on todettu olevan parempi säännöllisesti lukevilla lapsilla. Tämä vaikuttaa jatko-opintoihin ja työllistymiseen”, kirjastonhoitaja Laura Liikavainio Oulun pääkirjastosta täydentää.
Laura Liikavainio toteaa, että kirjallisuuden on hyvä ympäröidä lasta, niin lapsi tottuu siihen. Kotona on hyvä olla kirjahyllyjä, lapsen kanssa kannattaa käydä kirjastossa ja kirjakaupassa. Tämä madaltaa kynnystä myöhemmin omatoimisesti käyttää näitä palveluja.
”Lapsi on hyvä totuttaa lukemiseen pienestä pitäen. Päivittäinen satuhetki lisää perheen sisäisiä suhteita, rauhoittaa lasta sekä kerryttää lapsen sanavarastoa ja ymmärrystä ympäröivästä maailmasta lisäten empatiakykyä”, hän jatkaa.
Oman esimerkin näyttäminen on tärkeää. Pienelle lapselle luetaan kuvakirjoja ja satuja ja luodaan samalla yhteyttä lapseen. Tämä vaihe jää pois lapsen kasvaessa, mutta käytännöstä olisi hyvä pitää jotenkin kiinni. Jos itse nauttii siitä, että voi jämähtää ruudun ääreen viettämään omaa aikaa, on vaikea perustella jälkikasvulle lukemisen tärkeyttä.
Liikavainio on myös huolissaan siitä, että monissa kodeissa ei lueta riittävästi.
”Lukemaan innostaminen on tärkeää varhaiskasvatuksessa. Kirjastot pitävät päiväkodeille etäsatuhetkiä kuukausittain. Oulussa on jopa 100 ryhmää täynnä innokkaita kuulijoita.”
Elokuva avuksi lukemisen innostamiseen
Lukijan tulee kokea lukemansa teksti kiinnostavaksi ja hyödylliseksi itselleen. Luettavan kirjan sisältö vaikuttaa lukumotivaatioon. Mielenkiintoa lukemiseen syntyy kuin itsestään kirjan liittyessä lukijaa kiinnostaviin aiheisiin. Kirjojen tulisi olla hauskoja ja jännittäviä, ne säilyttävät siten mielenkiinnon ja lukemisinnon pidempään yllä.
”Jokaiselle lukijalle löytyy kyllä häntä kiinnostava kirja. Kannattaa kääntyä kirjaston puoleen, autamme mielellämme! Alkava lukuinto lopahtaa nopeasti, jos kirja ei ole mielekäs tai se on liian vaikeasisältöinen. Tekstin tulisi olla selkeää sekä sopivan pituista ja fonttikoon sopiva”, Liikavainio tarkentaa.
Arkikielessä lukeminen rinnastetaan kaunokirjallisuuden lukemiseksi, ja jopa kielitoimiston sanakirja määrittää lukemisen ensisijaisesti kirjan lukemiseksi. Lukutaito on kuitenkin paljon enemmän kuin lukemista. Se on tekstin tulkintaa ja analysointia sekä kykyä hyödyntää lukemaansa. Yksi syy lukemattomuudelle lienee se, ettei lukija koe saavansa siitä hyötyä, tai välitöntä nautintoa kuten ruokailusta tai elokuvista.
Elokuvia voi hyödyntää lukemiseen innostamisessa. Tietääkö nuori, että hänen suosikkielokuvansa voi pohjautua kirjaan, jossa on enemmän tietoa tapahtumista kuin elokuvassa, joka saattaa kirjaan verrattuna olla jopa huono. Tällaisen tarinan lukeminen saattaa olla helppoa, sillä lukijalla on jo mielikuvia paikoista ja ihmisistä.
”Lukemista voi harjoittaa monella tavalla, sarjakuvat käyvät vaihteluna. Jos perinteisen kirjan lukeminen on vaikeaa, kannattaa huomioida kirjaston vaivatta saatavilla oleva e-aineisto; e-kirjoja ja äänikirjoja voi tuolloin hyödyntää”, Oulun pääkirjaston kirjastonhoitaja Anne Vesala täydentää.
”Toisille sopii lukuhaasteiden avulla erilaisiin kirjoihin tutustuminen. Oulussa on esimerkiksi Pohjoinen lukuhaaste. Lukusuosituksena voi pitää myös kirjaston palautushyllyä. Sieltä on helppo katsella sopiva kirja, jonka joku on juuri lukenut”, Vesala jatkaa.
Harvemmin ajatellaan tietokirjallisuuden myös kuuluvan lukuharrastuksen piiriin.
”Sitä ei pidä vähätellä osana lukemista. Se lisää kriittistä ajattelukykyä, tietoa ja myös empatiakykyä erilaisista kohtaloista”, Anne Vesala sanoo.
Kannattaa myös miettiä, miksi haluaa saada nuoren lukemaan. Jos kyse on vain lukemisesta, novellit, mangat tai aikakauslehdet toimivat hyvin. Lukemista on kaikkialla.
Jos taas haluaa innostaa lapsensa lukemaan perinteistä kaunokirjallisuutta, haasteet ovat aivan toisenlaiset. Kaikista ei koskaan kasva lukijoita, mutta hyvä tarina kiinnostaa monia.
Lukeminen rentouttaa kokonaisvaltaisesti
Lukeminen lisää henkistä hyvinvointia auttamalla keskittymään ja rauhoittumaan. Se tuo myös kaivatun mahdollisuuden hidastaa arjen kiihkeää rytmiä tarjoamalla omaa aikaa. Kirjan tapahtumat ja kohtaukset pyörivät rauhallisesti päässä päivän askareiden lomassa – ainakin mikäli kirja on hyvä -, ja tarinan käänteitä tulee pohdittua odottaen, koska tarinaa pääsee taas jatkamaan. Tämä on itsessään rentouttavaa ja tarjoaa mahdollisuuden aivoille askarrella muiden, kuin työasioiden parissa.
Jotkut kokevat nautintoa myös luettavan teoksen etsimisessä, käyttäen siihen mielellään aikaa. Kirjan lukemiseen saattaa kulua kymmeniä tunteja, joten sopivan teoksen etsimiseen kannattaa panostaa, ellei semmoista ole jo tiedossa. Huolella valitun kirjan lukemiseen myös sitoutuu paremmin. Sanoma- ja aikakauslehtien kirja-arvosteluja kannattaa lukea, joskaan ne eivät aina osu yksiin oman käsityksen kanssa. Kirjabloggareilta saa hyviä vinkkauksia kiinnostavista kirjoista, ja he osaavat myös varoa tekemästä liiallisia juonipaljastuksia.
Kirjailijavierailut sekä ystävät vahvistavat lukuintoa
André Mauroisin mukaan taito lukea tarkoittaa pitkälti kykyä paljastaa kirjoissa piilevä elämä ja siten ymmärtää paremmin elämää. Koulujen tai kirjastojen kirjailijavierailut vahvistavat myös tutkitusti lukuintoa. Vuonna 2019 toteutetussa Lukuliike koulussa -hankkeessa kirjailijat kertoivat työstään ja omista kirjoistaan, kirjoittamisesta ja avasivat mitä merkitystä lukemisella on. Lukemaan innostamassa kävi kaunokirjailijoiden lisäksi tietokirjailijoita, sarjakuvataiteilijoita, käsikirjoituksen tekijöitä ja esimerkiksi kääntäjiä.
Lukemiseen innostamisessa ystävät ovat tärkeitä. He tuntevat sinut ja tietävät mistä pidät. Itse lukeminen on tosin yksinäistä puuhaa, mutta sikäli sosiaalista, että ystävien suosituksilla on paljon merkitystä ja myöhemmin heidän kanssaan vaihdetaan kokemuksia kirjoista ja kirjailijoista. Ajan mittaan kirjat vahvistavat ja syventävät myös ystävyyttä.
Joskus lukeminen ei vain tunnu lähtevän liikkeelle, kaikkea tekemistä ilmaantuu juuri silloin, kun pitäisi keskittyä lukemaan ja kirjaa tulee kierrettyä kuin vastamagneettia.
”Joskus lopulta tarvitaan vain se oma päätös siitä, että nyt luen. Se päätös on vain itse tehtävä”, kiteyttää kirjastonhoitaja Heidi Petrov.