Aaltosiilo-festivaali yhdistää Toppilan historiallisen maamerkin tarinat moderniin taiteeseen

Toppilan vanhalla hakesiilolla on lauantaina 14. syyskuuta monipuolista ohjelmaa kello 13–22. Aaltosiilo-festivaali lupaa tarjota ainutlaatuisen sekoituksen musiikkia, tanssia ja multimediaesityksiä, jotka liittyvät rakennuksen teollisuushistorialliseen taustaan ja sen tulevaisuuteen kulttuurikeskuksena.

Festivaalin teemana on Post-Industrial Dance eli vapaasti suomennettuna jälkiteollinen tanssi.

Yksi festivaalin kohokohdista on Triálogo-esitys. Oululainen flamencolaulaja Anna Murtola ja elektroninen muusikko Josu Mämmi yhdistävät voimansa esityksessä, jonka äänimaailmassa kuullaan myös Toppila Oy:n tehtaan entisten työntekijöiden haastatteluja. Avoimen haun kautta taiteilijat löysivät neljä miestä, jotka jakoivat tarinansa ja muistonsa työskentelystä Siilossa.

“Olin kiinnostunut kuulemaan, minkälaisia ääniä, tuoksuja ja tuntemuksia nyt tyhjillään oleva siilorakennus on pitänyt sisällään sen ollessa vielä toiminnassa”, työntekijöitä haastatellut Murtola kertoo tiedotteessaan.

“Yksi muisteli tuoreen kuusen tuoksua, joka leijaili aina tilassa, toinen mainitsi, että lastujen lastaushommissa selkä kastui, ja yksi kertoi jonkun kollegan joskus kuolleen tapaturmaisesti ollessaan pudottelemassa siiloihin jumittunutta haketta ja hautauduttuaan sen alle.”

Murtolalla on myös henkilökohtainen side Toppilan siiloon. Hänen ukkinsa työskenteli yhtiön rakennusmestarina ja äitinsä perhe asui Toppilan tehtaan alueella henkilökunnan asunnoissa 1960–70-luvuilla. Myöhemmin isovanhemmat saivat muiden työntekijöiden tapaan lunastaa tontin Koskelasta, jonne rakensivat omakotitalon.

”Itse asuin samalla tiellä lapsuudessani, aina ala-asteen puoliväliin asti. Sittemmin hylätyssä siilorakennuksessa, kuten monissa muissakin Toppilan hylätyissä tehdasrakennuksissa seikkailin itse lapsena 90-luvulla.”

”Siitä asti, kun siiloa on kaavailtu kulttuurikäyttöön, olen halunnut tehdä sinne jotain esittävän taiteen ja musiikin puitteissa. Tämä projekti on antanut paljon lisää tietoa siitä, miten merkittävä koko Toppila-yhtiön toiminta on ollut paitsi Oulun tiettyjen alueiden kehittymisessä, myös omassa sukuhistoriassani.”

Murtolan mukaan Triálogo-teoksen äänimaailmassa kohtaavat itse siilorakennuksessa vallitsevat äänet, sen rakenteista ja rakennusmateriaaleista tuotetut äänet, niiden elektroninen manipulointi sekä flamencolaulun tunnelataus. Taiteilijat suunnittelevat julkaisevansa teoksen aikana syntynyttä musiikkia, ja siilon vanhojen työntekijöiden haastattelut tallennetaan Pohjois-Pohjanmaan museon arkistoihin.

Itse siilorakennus on festivaalin ohjelmassa tärkeässä osassa myös esimerkiksi Silo Dance -esityksessä, jossa Ilona Jäntti ja Pavlína Podzimková hyödyntävät akrobaattisissa koreografioissa rakennuksen julkisivulla sen ainutlaatuisia piirteitä.

Kulttuurikeskus rakentuu

Alvar Aallon ja Aino Marsio-Aallon vuonna 1931 suunnitteleman Toppilan hakesiilon osti vuonna 2020 maailmanlaajuisesti toimiva Factum Foundation -säätiö, joka on erikoistunut säilyttämään kulttuuriperintöä digitaalitekniikkaa hyödyntämällä.

Factum Foundation on Oulun kaupunginvaltuuston tuella ja osana Oulu2026-ohjelmaa alkanut restauroida siiloa katedraalimaiseksi kulttuurikeskukseksi, jossa on 525 neliön tiloissa huippuluokan multimedia- ja näyttelytilat ja mahdollisuus järjestää yleisötilaisuuksia. Oulussa hanketta toteuttaa Aaltosiilo ry argentiinalais-italialaisen arkkitehdin Valentino Tignanellin johdolla.

Tuleviin suunnitelmiin kuuluu myös 1150 neliömetrin tutkimuslaboratorio, joka on omistettu kestäville rakennusmenetelmille.

Oulussa on festivaaliviikolla vieraita Euroopan komissiosta tutustumassa Aaltosiilon suunnitelmiin, sillä ne kiinnostavat laajasti myös Euroopassa. Aaltosiilo-festivaalilla on myös samanaikaiset rinnakkaistapahtumat Tartossa, Virossa sekä Suomen-Madridin instituutissa Madridissa, Espanjassa.