Vuoden kieltenopettajaksi valittu Markku Perälä on opettanut englantia kiiminkiläisten ohella koko Suomen nuorisolle
Markku Perälä on käyttänyt 12 vuoden kuluessa valtavasti vapaa-aikaa ja vaivaa Tresure Trove -sivuston tekemiseen. ”Olen aika omistautunut tälle englannin kielen edistämiselle, ei tässä tunteja ole laskettu.” Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kiimingin lukiossa pitkän työuran tehnyt englanninopettaja Markku Perälä on valittu Vuoden kieltenopettajaksi lauantaina 11. marraskuuta Suomen kieltenopettajien liittokokouksessa. Persoonallisena ja pidettynä opettajana tunnettu Perälä on tehnyt päivätyön ohessa uraauurtavaa vapaaehtoistyötä täydentävän opetusmateriaalin tuottajana.
Englanninopettaja Markku Perälä paljastaa kirjoittaneensa aikoinaan ylioppilaskirjoituksissa Taivalkosken lukiossa englannista C:n. Se oli aineeseen panostaneelle nuorukaiselle iso pettymys, mutta hän ei lannistunut, vaan haki ja pääsi heti kirjoitusten jälkeisenä syksynä Oulun yliopistoon lukemaan englantilaista filologiaa.
Sinnikkyys kannatti: 28 vuotta Kiimingin lukion englannin opettajana toiminut Perälä palkittiin lauantaina Vuoden kieltenopettajana. Suomen kieltenopettajien liiton palkintoperusteissa Perälää kiitellään erityisesti vapaaehtoistyönä syntyneestä oppimateriaalisivustosta Maxx Perälä’s Treasure Trove of English Materials, joka auttaa lukiolaisia valmentautumaan pitkän englannin ylioppilaskokeisiin. Treasure Trovea käyttävät ahkerasti myös opettajat.
”Markku Perälä jos joku on edistänyt lukiolaisten englannin osaamista ja samalla antanut mahdollisuuden englanninopettajille ympäri Suomea käyttää hänen luomaansa sivustoa omien opiskelijoidensa eduksi”, perusteli Perälän entinen kollega ehdottaessaan liitolle Perälän valitsemista Vuoden kieltenopettajaksi.
Tällä hetkellä Haukiputaan lukiossa sijaisena työskentelevä Perälä sanoo olevansa erittäin otettu tunnustuksesta.
”Hienolta tietysti tuntuu – Suomi on täynnä todella kovia tekijöitä tällä alalla.”
”Oikeita immeisiä” kasvattamassa
Palkinto on tunnustus noin 12 vuoden pyyteettömästä työstä, jossa tunteja ei ole laskettu. Perälä kertoo rakentaneensa Treasure Troven blogialustalle alun perin omien opetusmateriaaliensa säilytyspaikaksi, mutta vähitellen sisältö on laajentunut ja käyttäjäkunta kasvanut. Sivustokäyntejä on kertynyt kaikkiaan noin 1,7 miljoonaa, ja suosituimpien artikkeleiden lukijamäärät ovat kuusinumeroisia.
”Sinne on purettu koko kasvatusfilosofiani, kaikki ne saarnat, joita oppilaat ovat saaneet kuulla tunneillani. Olen pyrkinyt mukavaan ja lupsakkaan tyyliin”, Perälä sanoo.
Minkälainen se kasvatusfilosofia on?
”Ruukasin joskus sanoa, että haluan kasvattaa ’oikeita immeisiä’. Toiset huomioon ottavia, yhteiskunnassa pärjääviä, yhteistyökykyisiä, itseensä luottavia nuoria. Vieraiden kielten opiskelussa täytyy luoda sellainen ilmapiiri, että oppilas uskaltaa sanoa ja tehdä”, Perälä määrittelee.
Toisin sanoen Perälä opettaa paljon muutakin kuin kielioppia ja sanastoa. Hän kokee tärkeäksi tehdä tunneista mielenkiintoisia, ja se edellyttää oman persoonan likoon laittamista ja kiinnostumista myös oppilaiden asioista. Oppitunneilla voidaan kuunnella yhdessä musiikkiakin.
”Jos on menossa joku vaativampi kielioppi-powerpoint-esitys, joka vaatii nykyään oppilaalta keskittymiskykyä jo aika paljon, niin siinä täytyy olla pelisilmää ja tehdä siitä välillä vähän kevyempää. Voidaan kertoa vähän tarinoita ja palata kohta asiaan”, Perälä havainnollistaa.
Persoonallinen ote
Treasure Trove -sivuston artikkeleista suurin osa on avoinna kaikille netin käyttäjille.
”Koetan kirjoittaa sinne sellaista materiaalia, josta on hyötyä laajemmalle yleisölle. Autan tietysti omia opiskelijoitani, mutta tämä on periaatteessa koko Suomen lukionuorisolle tehty.”
Perälä kertoo saavansa paljon sähköpostia aivan tuntemattomilta nuorilta eri puolilta Suomea, ja pyrkii auttamaan jokaista. Kiitosta tulee myös opettajilta, sillä sivuston materiaali on helposti otettavissa käyttöön opetuksen tueksi.
”Oppimateriaalit ovat nykyään hyviä ja monipuolisia, mutta tämä täydentää niitä”, Perälä toteaa. Hän on urallaan ollut tuottamassa myös virallisia oppimateriaaleja.
Jos Perälä tuo persoonallisuuttaan esille luokkahuoneessakin, sivustolla tyyli on vielä suorempi ja mutkattomampi. Koulussa pitää säilyttää tietty korrektius, mutta Treasure Trovessa sallitaan rennompi ote ja huumori.
”Sellainen tyyli menee parhaiten perille, mutta on myös itselleni luontainen. Se on vapauttavaa ja tavallaan pitää minut poissa psykiatrin sohvalta”, Perälä kertoo nauraen.
Lontoo jätti jäljen
Perälälle opettamisesta tuli opiskeluaikoina luonteva urapolku kääntämisen sijaan. Hänen vanhempansa olivat alakoulun opettajia, joten työ ja sen vuosirytmi oli tuttu.
Englannin kielestä hän kertoo innostuneensa syvästi jo nuorena. Kipinää iski etenkin suvun kanssa tehty laivamatka Helsingistä Lontooseen 70-luvun alussa, jolloin Perälä oli 12–13-vuotias. Pari viikkoa Lontoossa jätti ”Taivalkosken korvessa” kasvaneeseen Perälään vahvat jäljet.
Vapaa-ajallaan Markku Perälä on keikkaileva bluespianisti. Musiikki on isossa roolissa myös oppitunneilla.
Suhde kieleen syveni kulttuuriharrastusten myötä. Tädin Helsingistä lähettämän Rautakirjan luettelon avulla pystyi tilamaan Taivalkoskellekin esimerkiksi ulkomaisia musiikkilehtiä.
”Silloin niitä vaikutteita piti vähän hakea, toisin kuin nykyään, kun enkkuun törmää vähän joka puolella”, Perälä toteaa.
Nykynuorten kielitaitoa Perälä pitää hyvänä. Esimerkiksi oppikirjoja pitää päivittää jatkuvasti, koska taso paranee koko ajan.
”Kun nyt tullaan lukioon, heti ensimmäisissä oppikirjoissa on tosi pitkälle menevää sanastoa.”
Muillekin kielille tilaa
Vaikka Perälä on omistautunut englannin kielelle ja sen opettamiselle, hän näkee monien muiden tavoin sen tietynlaisessa ylivallassa myös ongelmia. Hän toivoo, että muiden kielten painoarvo saadaan kasvamaan.
”Se ei ole englannin opettajista kiinni, mieluusti näkisimme monipuolisuutta tässä. Meillä on vielä Suomessa kattava verkosto englannin, ruotsin, ranskan ja saksan opettajia, ja kyllä soisi, että ranskaa ja saksaa enemmän valittaisiin. Nehän ovat jääneet pikkuisen paitsioon myös lukion arvosanoista annettavissa jatkopisteissä”, Perälä huomauttaa. Lyhyiden kielten painotusta on tarkoitus parantaa muutaman vuoden päästä voimaan tulevissa uusissa korkeakoulujen lukiopisteytyksissä.
Nykyään Suomen isoimmissa kaupungeissa ei ole lainkaan tavatonta, että monissa ravintoloissa ja kahviloissa palvelua saa vain englanniksi. Perälän mukaan oppilaita onkin helppo motivoida kielen opiskeluun, mutta parantamisen varaa olisi nimenomaan suullisessa kielitaidossa, niin nuorilla kuin aikuisilla.
”Koetan koko ajan painottaa, että pitää harjoittaa suun lihaksia ja kielellistä tuottamista”, Perälä sanoo. Nykyään lukioissa onkin entistä enemmän kurssitarjontaa, jossa painotus on englanniksi keskustelemisessa.
Omaan esimerkkiinsä pohjaten Perälä painottaa oppilailleen, että ylioppilaskirjoitukset ovat vain yksi vaihe, josta ponnistetaan eteenpäin elämässä:
”Älkää antako yo-arvosanojen määrittää teitä jatkossa: pitäkää kiinni haaveistanne ja toteuttakaa ne.”