Väitös: Oppituntien sisään lisätty liikunta vaikuttaa suotuisasti koululaisten hyvinvointiin

Vain noin puolet suomalaisista alakouluikäisistä lapsista liikkuu kansallisten liikkumissuositusten mukaisesti eli reippaasti ja monipuolisesti vähintään tunnin päivässä. Kasvatustieteen maisteri Sirpa Sneckin Oulun yliopistolla tarkastettavassa väitöstutkimuksessa havaittiin, että oppitunneille lisätty liikunta parantaa koululaisten hyvinvointia ja voi vaikuttaa suotuisasti oppimiseenkin.

Sneckin väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaisia vaikutuksia liikkumisen lisäämisellä kolmasluokkalaisten matematiikan tunneille on oppimistuloksiin. Lisäksi kerättiin tietoa siitä, miten oppilaat ja opettajat kokivat liikunnalliset oppitunnit.

Säännöllinen liikunta tukee monin tavoin lasten kasvua ja kehitystä ja vaikuttaa edullisesti aivojen toimintaan luoden edellytyksiä oppimiselle. Liikkumisen sisällyttäminen koulupäiviin on yksi vaihtoehto lisätä lasten päivittäistä liikkumista. Kansainvälisistä tutkimustuloksista noin puolet osoittaa, että koulupäivän aikainen liikkuminen vaikuttaa positiivisesti oppilaiden matematiikan oppimistuloksiin.

Samanlaiset oppimistulokset

Tutkimukseen osallistui lähes 400 kolmannen luokan oppilasta, 13 koulua ja 22 opettajaa Jyväskylän alueelta. Ennen varsinaista tutkimusta menetelmiä testattiin kolmessa opetusryhmässä Oulussa. Opettajille laadittiin viiden kuukauden ajaksi tuntisuunnitelmat liikunnallisille matematiikan oppitunneille.

Jaksolla verrattiin kahta erilaista tapaa sisällyttää liikkumista oppituntiin: Liikkuen matikkaa -ryhmässä liikkuminen sisällytettiin matematiikan oppimiseen ja liikuntataukoryhmässä oppilaat aktivoitiin kahdella lyhyellä liikuntatauolla oppitunnin aikana. Tutkimukseen kuului myös vertailuryhmä, joka opiskeli matematiikkaa tavalliseen tapaan.

Erilainen tapa opiskella matikkaa herätti oppilaissa pääosin innostusta, ja osa heistä koki tuntien ilmapiirin tavallista rennommaksi. Liikuntataukoryhmässä kokemukset olivat sekä positiivisia että negatiivisia, kun taas Liikkuen matikkaa -ryhmän kokemukset olivat pääosin myönteisiä.

Osa oppilaista kertoi keskittymisen parantuneen liikkumisen jälkeen. He korostivat erityisesti yhdessä tekemistä ja oppimista, mikä yleensä jää pienempään rooliin matematiikan opiskelussa.

Oppimistuloksiin liikkumisella ei kuitenkaan ollut vaikutusta, vaan ne olivat samansuuntaiset kaikissa kolmessa tutkimusryhmässä. Vaikka kahden ryhmän oppitunneilla oli käytetty aikaa liikkumiseen, eivät näiden ryhmien oppimistulokset olleet heikompia kuin vertailuryhmässä.

Pääosa koki myönteisenä

Väitöskirjatutkimuksen perusteella fyysistä aktiivisuutta kannattaa lisätä myös oppitunneille lasten hyvinvoinnin ja terveen kehityksen takaamiseksi. Liikkumisen lisääminen matematiikan tunneille voi parantaa alakoululaisten hyvinvointia ja oppimista, sillä pääosa oppilaista ja opettajista koki liikunnan lisäämisen tervetulleena muutoksena.

Opettajien mukaan oppilaiden sekä tunnetason sitoutuminen että sosiaalinen sitoutuminen tunneilla oli pääosin positiivista molemmissa liikkumista sisältävissä ryhmissä. Osaa opettajista mietityttivät oppilaiden oppimistulokset, ja osa oli huolissaan oppilaiden käytöksestä oppitunneilla.

Väitöstutkimus on osa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toimivan Likesin hanketta. Likes on tutkimuskeskus, joka toteuttaa monitieteistä tutkimusta ja koordinoi valtakunnallisia ohjelmia, joiden tavoitteena on edistää kaikenikäisten suomalaisten liikkumista.

Kasvatustieteen maisteri Sirpa Sneck väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 4. marraskuuta. Vastaväittäjänä toimii professori Pirjo Aunio Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Sanna Järvelä. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa L2 klo 12 ja sitä voi seurata etäyhteydellä https://oulu.zoom.us/j/67874018045.