Ruotsin opiskelu peruskoulussa lisää mahdollisuuksia tulevaisuudessa
Talvikankaan yläkoulun oppilaiden mielestä ruotsin kielen tunneilla opetus on monipuolista ja tunneilla viihtyy. Vapaa-ajalla he katsovat myös jonkin verran ruotsinkielisiä ohjelmia. Kuvassa takarivissä Selina Lehtinen, Vella Svala, Jesse Leipälä ja Sanni Vähäkangas. Edessä Silja Sutinen, Eea Pelkonen ja Alina Lehtoaho. Kuvat: Anne Peltola
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Toisen kotimaisen kielen opiskelu on pakollista niin peruskouluissa kuin ylemmillä oppiasteilla. Toinen kotimainen kieli on puhujan äidinkielestä riippuen joko suomi tai ruotsi.
”Emme puhu koulussa pakkoruotsista. Kun oppilailla alkaa ruotsin kielen opiskelu, otamme asian esille positiivisella otteella heti aluksi: kielten opiskelu on kivaa eikä mitään pakkoa!”, kertovat Talvikankaan koulun ruotsin ja englannin kielen opettajat Anne Kangas ja Tuija Luusuaniemi.
”Ruotsin kielen opiskelu on niin kivaa, ettei se tunnu pakottamiselta”, toteaa myös seitsemäsluokkalainen Eea Pelkonen.
Ruotsin tunnit ovat mukavia
Koulun opettajat tekevät paljon töitä sen eteen, että kielten opiskelu olisi mielekästä ja pitäisi yllä oppimisen intoa. Vuosiluokasta riippuen ruotsia opiskellaan yksi tai kaksi oppituntia viikossa. Tavoitteena on rohkaista oppilaita käyttämään ruotsin kieltä, kehittää oppilaiden kielellistä päättelykykyä ja samalla edistää heidän kielenopiskelutaitojaan.
”Ruotsi on toinen kotimainen kielemme, joten kyllä sitä kannattaa osata”, kertovat haastatteluun tulleet koulun oppilaat.
”Uskaltaisin kyllä käyttää ruotsin kieltä, jos vain siihen tulisi tilaisuus”, osa oppilaista jatkaa.
Kuudennella luokalla ruotsin opiskelu aloitetaan tutustumalla Pohjoismaihin.
”Sen jälkeen alamme opiskella muun muassa seuraavia aihealueita: perhe, harrastukset, asioiminen, ympäristö, jatko-opinnot ja työelämä”, Luusuaniemi kertoo.
Suullista kielitaitoa tunneilla pyritään vahvistamaan pari- ja ryhmätöiden avulla. Lisäksi tunneilla tehdään erilaisia kirjallisia tehtäviä, videoblogeja, esitelmiä ja harjoitellaan kieltä erilaisilla pelisovelluksilla.
”Pelkkien tehtävien tekeminen on puuduttavaa. Yritän suunnitella tunnit aina niin, että niissä olisi monipuolisesti erilaisia tehtäviä erilaisia oppijoita varten. Toinen oppii parhaiten kuuntelemalla, jollakin toisella on taas näkömuisti”, opettaja kertoo.
Kielten opiskelusta on hyötyä työelämässä
Koulun oppilaat suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisesti ruotsin kielen opiskeluun. Monen seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisen mielestä opetussuunnitelmassa oleva yksi oppitunti ruotsia tuntuu jopa liian vähältä.
”Kun on opiskellut ruotsia, niin voi katsoa ruotsinkielisiä ohjelmia ja ymmärtää, mitä niissä puhutaan. Mielestäni tulevaisuuden kannalta ruotsin osaaminen on tärkeää työelämässä, koska ruotsia tarvitaan esimerkiksi asiakaspalvelussa ja matkailualalla”, Eea Pelkonen jatkaa.
Lain mukaan korkeakoulututkintoa edellyttävissä valtion työsuhteissa kelpoisuusvaatimuksena kaksikielisissä viranomaisissa on väestön enemmistön kielen suullinen ja kirjallinen taito.
”Mitä enemmän osaat kieliä, sen paremmat mahdollisuudet sinulla on työelämässä. Ruotsin kielen osaaminen mahdollistaa kommunikoinnin ja yhteistyön monilla aloilla myös muiden pohjoismaalaisten kanssa. Kielten osaaminen avaa ovia maailmalle ja luo myös tasa-arvoa ihmisten välille”, toteavat Kangas ja Luusuaniemi.