Oulun yliopisto on Euroopan etulinjassa kehittämässä akkujen kierrätystä ja kestävyyttä
Akkumateriaaleja ja -teknologiaa tutkitaan Oulun yliopistossa kestävän kemian tutkimusyksikössä. Kuva: Janne-Pekka Manninen / Oulun yliopisto
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun yliopisto on mukana uusissa, laajoissa tutkimushankkeissa, joissa pyritään tehostamaan akkumateriaalien kierrätystä ja talteenottoa Euroopassa sekä parantamaan merkittävästi akkujen käyttöikää.
Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksikkö on mukana kahdessa kolmivuotisessa kansainvälissä hankkeessa kehittämässä uusia elektrodimateriaaleja akkuihin hyödyntämällä teollisuuden sivutuotteita ja kierrätettyjä akkuja.
Tutkimushankkeet tukevat EU:n puhtaan siirtymän tavoitteita, jossa tärkeitä ovat energiavarastoinnissa eli erilaisissa akuissa käytettävät strategiset kriittiset raaka-aineet, kuten litium, koboltti, nikkeli ja kupari. EU:n pyrkimyksenä on vähentää riippuvuuttaan tuontiraaka-aineista ja lisätä itsenäisyyttään maailmanlaajuisessa akkuteollisuudessa.
”Akkumateriaalien kierrätys on Euroopan tasolla melko vähäistä, eli potentiaalia on hyödyntämättä. Esimerkiksi täyssähköautot ovat niin uutta, että laajaa kierrätysmarkkinaa autojen akuille ei vielä ole. Suomessa kierrätykseen vietyjen älypuhelimien, tietokoneiden ja pienlaitteiden akut saadaan hyödynnettyä melko hyvin”, sanoo professori Ulla Lassi Oulun yliopiston tiedotteessa.
Vuonna 2024 alkaneet EU Horizon Europe -hankkeet Safeloop ja Streams tutkivat kierrätysraaka-aineiden käyttöä akuissa, ja Oulun yliopiston osuus budjeteista on yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeissa on mukana tutkimuslaitoksia ja yrityksiä lukuisista Euroopan maista.
Käyttöikä paremmaksi
Oulun yliopiston koordinoimassa Safeloop-hankkeessa päätavoitteena on parantaa litiumioniakkujen kestävyyttä ja jopa kaksinkertaistaa käyttöikä vuoden 2019 tasoon verrattuna. Myös akkujen ja paristojen kierrätettävyyttä on tarkoitus lisätä 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Tällä hetkellä litiumioniakkujen tuotannossa kierrätettyä materiaalia käytetään arviolta noin 10–15 prosenttia Euroopassa. Litiumioniakkuja käytetään niiden keveyden vuoksi kannettavissa laitteissa kuten tietokoneissa ja kännyköissä, ja suurin kasvupotentiaali on niin sanotuissa ajoakuissa kuten täyssähköautojen ja työkoneiden akuissa.
Projektissa aiotaan myös parantaa litiumioniakkujen turvallisuutta.
Toinen laaja EU-hanke on Streams, jonka tavoitteena on vahvistaa akkumateriaalien toimitusketjuja. Tähän pyritään esimerkiksi kehittämällä uusia menetelmiä akkujen anodin ja katodin materiaalien kestävään tuotantoon.