Oulun uusi vetykoulu valmistaa osaajia alalle, joka on vasta syntymässä

Kuka osaa rakentaa putkistoja räjähdysherkälle ihmeaineelle, joka voi auttaa ratkaisemaan ilmastokriisin? Ei vielä juuri kukaan, mutta tulevaisuudessa näitä ammattilaisia on ainakin Oulussa.

Oulu tunnetaan teknologiakaupunkina, jossa opiskelee ja työskentelee etenkin tekniikan ja luonnontieteiden osaajia. Nyt kaupunki aikoo kouluttaa uusia tekijöitä alalle, jota ei vielä ole – vetytalouteen. Vedyllä on tärkeä rooli Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa, sillä sen käyttö vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta ja siten hiilipäästöjä.

Yrityksillä ja oppilaitoksilla on yhteinen tarve ymmärtää, mihin kaikkeen vety taipuu. Kun tietotaito alkuaineesta kasvaa, kasvaa myös ymmärrys sen mahdollisuuksista uudelle liiketoiminnalle.

”Vedyn käytöstä puhutaan paljon, mutta siitä tiedetään vielä aika vähän. Visiointi on hyvästä, mutta sen kaveriksi tarvitaan realismia: mitä vety mahdollistaa ja mitä riskejä ja ongelmia siihen liittyy”, sanoo koulutussuunnittelija Laura Pihtsalmi Oulun yliopistosta.

Oulun yliopisto koordinoi H2Koulu-hanketta, jossa yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymä OSAO kehittävät yhdessä vetyä käsittelevää opintokokonaisuutta.

”Vety on alkuaineena kaikille tavalla tai toisella tuttu. Myös sen tulevaisuuden sovellukset, kuten autot, ovat tuttuja. Se tekee aiheesta helposti lähestyttävän”, Pihtsalmi sanoo.

Vetytalous tarvitsee osaajia

Vety on alkuaineena haastava. Sen tuotanto, varastointi ja kuljettaminen vaatii yhteistyötä ja osaajia läpi tuotantoketjun ja usealta alalta logistiikasta energiaan. Uudet osaajat mahdollistavat esimerkiksi vedyn tuotantolaitosten ja infrastruktuurin rakentamisen paitsi Ouluun myös maanlaajuisesti.

Räjähdysherkkä vety vaatii myös erityistä turvallisuusosaamista. Oulun yliopisto on erikoistunut turvallisuuteen ja sen johtamiseen, joten korkeakoululla on paljon annettavaa riskien tunnistamisessa ja ratkomisessa, sanoo ympäristö- ja kemiantekniikan tutkija Satu Pitkäaho. Pitkäaho on mukana kehittämässä H2Koulun opintokokonaisuutta.

”Tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat rakentaa kaasulinjoja tai vedyn tuotantolaitoksia. Siis osaajia, jotka tietävät miten vetyä tuotetaan ja mitä rajoituksia siihen liittyy”, Pitkäaho sanoo.

Yhteistyöstä paljon etuja

H2Koulu kattaa neljä opintokokonaisuutta. Ensimmäinen näistä on niin kutsuttu kurkistuskurssi eli kahden opintopisteen laajuinen suomenkielinen verkkokurssi. Sen suorittaminen ei vaadi aiempaa osaamista vedystä tai teknologiasta tai katso aikaa eikä paikkaa.

Kurssia pilotoidaan oppilaitoksissa syksyn ja talven aikana ja viimeistellään opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Kurssi on suunnattu lukioille ja ammattikouluille, mutta myöhemmin se tulee tarjolle aivan kaikille vedystä kiinnostuneille.

”Vastaavaa kurssia ei vielä ole. Kurssilla opetetaan perustiedot vedystä ja vetytaloudesta. Aluksi on tarkoitus kasvattaa opiskelijoiden osaamista, mutta myöhemmin myös yrityksissä työskentelevien taitoja”, Pitkäaho kertoo.

Muut kolme kurssia ovat oppilaitoskohtaisia. Oulun ammattikorkeakoulu kehittää kurssia vedyn tuotantoprosessista, yliopisto vedyntuotannosta ja -käytöstä ja OSAO puolestaan vedyn jakelusta ja varastoinnista. Aluksi kurssit ovat avoimia vain oppilaitosten opiskelijoille, mutta ainakin yliopisto kaavailee avaavansa kurssin avoimen yliopiston puolelle.

Pitkäahon mukaan opintokokonaisuus suunniteltiin niin, ettei vetyosaamisen kartuttaminen vaadi kokonaisen tutkinnon suorittamista, vaan tieto on omaksuttavissa täsmäiskuina. Nopea tiedon haltuunotto tukee elinikäistä oppimista, täydennyskouluttautumista ja erityisesti yritysten tarpeita.

Yhteistyö kasvattaa myös oppilaitosten omaa osaamista. Yliopisto pohjaa tutkimukseen ja teoriaan, kun taas ammattikorkea- ja ammattikoululla on enemmän ymmärrystä käytännöstä ja yritysten tarpeista.

”Ammattikorkeakoulu ja OSAO saavat yliopistolta vahvistuksen siitä, että kursseilla saa taatusti tuoreinta mahdollista tietoa vedystä. Lisäksi yliopiston turvallisuusasiantuntijat takaavat, että turvallisuus on huomioitu kaikissa opintomateriaaleissa”, Pihtsalmi kuvaa.

Satu Pitkäaho uskoo, ettei etenkään kurkistuskurssista olisi tullut yhtä kattavaa ilman yhteistyötä.

”Olisimme saaneet kurssin toteutettua omin voimin myös yliopistossa, mutta silloin siitä ei olisi tullut niin monipuolinen kuin nyt”, Pitkäaho sanoo.

Oulun kaupungilla on oma tärkeä roolinsa uuden koulutusten synnyssä. Kaupungin koordinoiman Oulun innovaatioallianssin (OIA) yksi tavoite on varmistaa, että Oulun alueelta löytyy osaajia tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

H2Koulu on rahoitettu Kestävän kaupunkikehittämisen ESR+, Oulun innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus -hausta ja toteuttaa siten Oulun innovaatioallianssin strategiaa sekä Oulun kaupungin ja TEM:n välistä ekosysteemisopimusta. Yliopisto, OAMK ja OSAO ovat kaikki allianssikumppaneita.

Osaajia Ouluun, hyöty koko Suomelle

Onnistuessaan hanke kasvattaa oululaisten vetyosaamista. Pihtsalmen mukaan se on paitsi Oulun, myös koko Suomen etu. Vetytalous on osa vihreää siirtymää ja tuo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, investointeja ja verotuloja. Suomella on mahdollisuus nousta kansainvälisestikin alan kärkimaaksi, ja yritykset ovat olleet jo vuosia kiinnostuneita vedystä.

Oulussa vedyn tutkimukselle ja opetukselle on pitkät perinteet, minkä takia opetuksen tarjoaminen kaikille koulutusasteille ja lähtötasoille on luontevaa.

”Yliopiston tehtävä on tuottaa uusinta tutkimustietoa kansalaisten ja yritysten käyttöön. Opetus on yksi tapa taata se. Niin kauan kuin teknologia ei ole tuttua suurelle yleisölle, sen hyödyntäminen voi jäädä marginaaliseksi. Siksi halusimme tehdä kaikille sopivan kurssin, jonka kautta kuka vain voi syventää osaamistaan”, Pihtsalmi sanoo.

Oulu on osa Innokaupunki-verkostoa. H2koulu toteuttaa Oulun tavoitetta kestävästä kiertotaloudesta ja puhtaista ratkaisuista, joihin kuuluvat muun muassa uuden sukupolven energiaratkaisut.