Oulun Steam-malli luo kokonaisvaltaista ajattelua tukevan kasvun ja opin polun
Opettaja Heikki Vimpari oli oppilaineen toukokuussa Tool Camp -tapahtumassa, jossa ratkaistiin ajankohtaisia haasteita Steam-pedagogiikkaa hyödyntäen.
Oulussa on opetuksessa käytössä Steam-toiminta. Kyseessä on kokonaisvaltaista ajattelua ja innovatiivisuutta tukeva malli, jossa haasteita ratkaistaan eri tieteiden rajat ylittäen, luovasti ja yhdessä tehden.
Koulutus ja pedagogiikka hakevat nyt uusia muotoja, kun lasten ja nuorten hyvinvointi sekä koulutuksen ja työpaikkojen kohtaanto haastavat meitä yhä vahvemmin. Oulun kaupungissa koetaan, että on yhteiskunnallisesti merkittävää panostaa systemaattisesti koulujen toimintakulttuuriin.
Tämän tavoitteen puitteissa on syntynyt Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston yhteinen tiedekasvatuksen polku, johon kuuluvat Steam sekä vastuullisuuteen keskittyvä Kestävän tulevaisuuden opinpolku. Steam on kirjattuna myös Oulun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman perusteisiin.
Steamin avulla kehitetään paitsi oppilaiden tiedepääomaa, myös yhteisöllisyys- ja ongelmanratkaisutaitoja. Tämä tapahtuu ilmiöoppimisesta tutulla tavalla, jossa oppilaiden ratkaistavana on eri tieteitä kattavia haasteita.
”Steam-pedagogiikka on kokonaisvaltaista, antaa mahdollisuudet hyödyntää aiemmin opittua, mahdollistaa tiedon jakamisen ja ideoiden kehittämisen luovasti sekä opettaa ratkaisemaan yllättäviä haasteita”, kertoo Steam-kehittäjäopettaja Heikki Vimpari.
Tulevaisuuden taitoja
Steamin periaatteisiin kuuluu hyväntekemisen eetos, mikä näkyy muun muassa kestävän kehityksen teemoina. Kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja Jussi Tombergin mukaan tärkeintä on tehdä kestävyydestä merkityksellisen tuntuista.
”Asioiden tulee olla ymmärrettäviä ja näkyviä, jotta niitä halutaan edistää. Kestävyysteemat voivat myös tuntua tummasävyisiltä. Yhdessä tekemisellä ja systeemisellä ajattelulla voimme suunnata ratkaisukeskeisyyteen ja tekemisen iloon.”
Oulussa uskotaan, että tulevaisuudessa Steamin avulla opittujen taitojen tärkeys korostuu.
”Lapsia ja nuoria tulee opettaa katsomaan laatikon ulkopuolelle. Tällä on merkitystä oppilaan, opettajan ja kouluyhteisön kannalta, mutta myös yhteiskunnallisesti, koska tarvitsemme aktiivista toimijuutta”, toteaa Steam-koordinaattori ja alusta asti hanketta kehittämässä ollut Paula Vorne.
Osallisuuden tunne kasvaa
Steam-toiminnan on todettu tukevan osallisuuden tunnetta. Oppilaille se lisää innostusta ja kouluun kiinnittymistä, opettajille työmotivaatiota. Steamissa lapset ja nuoret löytävät omat yksilölliset vahvuutensa ja tapansa oppia. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun halutaan ehkäistä koulupudokkuutta.
”Erityistä on, että Oulussa kentän tarpeet on onnistuttu yhdistämään strategisiin linjauksiin. Steam on kaupungissa strateginen valinta ja sillä on koko johdon tuki. Toiminnan vakiintuminen osaksi kaupungin toimintakulttuuria on upeaa”, kiittää kehitysjohtaja Juha Aho.
Yhteistyö toimiikin koko kaupungin tasolla. Steam-toiminnassa ovat mukana esimerkiksi Oulun yliopisto sekä kulttuuri- ja nuorisopalvelut. Toimintaa varten on kehitetty myös mentoritoimintaa.
”Toiminnan laajentuminen kuudessa vuodessa on ollut vauhdiltaan huimaa. Kuusi koulua kattaneesta projektista on nyt tullut osa kaupungin toimintakulttuuria”, Vorne summaa.
Oululainen Steam-toiminta
- Steam on lyhenne sanoista science, technology, engineering, arts & mathematics.
- Steam-toiminnan keskeisiä toimintatapoja ovat yhteisöllisyys, toimijuus ja yhdessä tekeminen.
- Perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa ilmiöpohjaista oppimista voidaan opettaa Steam-pedagogiikan keinoin. Lisäksi Steamiin kuuluu myös hyvän tekemisen eetos, esimerkiksi kestävän kehityksen näkökulmasta.
- Oulussa Steam-toiminta on aloitettu 6 vuotta sitten ja tällä hetkellä toimintaa on jokaisessa kaupungin 46 koulussa sekä suuressa osassa päiväkoteja ja lukioita.
- Steam on yksi Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 keskeisiä painopisteitä.
- Toiminnassa on mukana myös useita tiedekuntia Oulun yliopistosta, sekä kaupungin nuoriso- ja kulttuuripalvelut.
Juttu on julkaistu 23. elokuuta 2024 myös Suomen Kuvalehdessä ja Helsingin Sanomissa osana Innovaatiot-kampanjaa.