Nuoren oma unelma voi viedä vaihto-oppilaaksi – valmennusta lähtöön saa myös koululta

Muun muassa Oulun Laanilan lukion opettaja Tiina Fredriksson on suunnitellut ja toteuttanut Erasmus+ -opiskelijaliikkuvuuksia lukiolaisille.

”Tarvitaan ainoastaan nuoren omaa rohkeutta tarttua tilaisuuteen ja toteuttaa unelmansa. Kaikki muu tarvittava tuki ja kannustus annetaan koulun ja Erasmuksen puolesta”, hän sanoo.

Fredriksson lähetti yhdessä hankkeen yhteistyölukio Svenska Privatskolan i Uleåborgin kanssa kaksi opiskelijaa Ranskan Réunionille syksyllä 2019. Fredrikssonille on karttunut kokemusta opiskelijaliikkuvuuden järjestämisestä usealta vuodelta. Hän kehuu erityisesti Erasmus+ -ohjelman tarjoamaa tukea ja rahoitusta. Tuki kattaa matkojen lisäksi myös elinkustannuksia paikan päällä ja antaa näin vaihtomahdollisuuden myös heikommassa asemassa oleville opiskelijoille.

”Mielestäni nämä kahden kuukauden pitkäkestoiset vaihdot ovat parasta mitä Erasmus+ on tähän mennessä tarjonnut lukioikäisille nuorille”, Fredriksson kuvailee.

Viidakkorumpu kaikuu

Innostus lähteä vaihtoon alkaa useimmiten oppilaitoksesta. Opettajat ovat kertoneet Erasmus+ -vaihtomahdollisuudesta niin nykyisille kuin tuleville opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen monin tavoin.

”Olemme esitelleet vaihto-ohjelmaamme muun muassa koko koulun yhteisissä kokouksissa, ysien tutustumispäivissä, somessa ja englannin kielen oppitunneilla videofilmien sekä vaihto-opiskelijoiden esitelmien ja haastattelujen avulla”, Fredriksson kertoo.

Moni opiskelija on ollut tyytyväinen vaihtomahdollisuuteen ja kansainvälinen toiminta on koettu merkittäväksi. Lisäksi kansainvälistymismahdollisuus on saattanut vaikuttaa opiskelijan hakeutumiseen juuri kyseiseen lukioon.

”Kun lukioihin on hakeuduttu Joensuussa, niin sellainen viidakkorumpu on vähän kaikunut, että lukiomme järjestää aika mukavasti näitä kansainvälisiä juttuja”, kertoo myös esimerkiksi Joensuun Lyseon lukiossa vaihtoja järjestänyt opettaja Esko Mielonen.

Myös Tiina Fredriksson haluaa uskoa, että kansainvälisyydellä on painoarvoa. Lukio on viime vuosina ollut vetovoimainen Oulussa, ja monet seikat ovat vaikuttaneet nuorten hakeutumiseen opiskelemaan juuri heille.

”Tietysti haluan uskoa, että kansainvälisyydellämmekin oli mahdollisesti pientä vaikutusta asiaan.”

Käytännön vinkkejä ja tietoa

Vaihto-opiskelijoita valmennetaan ennen lähtöä esimerkiksi tarjoamalla ”tukitunteja”. Heille annetaan kielivalmennuksen lisäksi myös pohjatietoa kohdemaasta ja sen koulukulttuurista sekä käytännön vinkkejä.

Kieli- ja kulttuurivalmennusta on annettu myös jo vaihdon alettua. Valmennusta voi Fredrikssonin mukaan toteuttaa myös rennommin vaikkapa tenniskentillä.

”Partnerikoulun opettajat tai heidän hankkimansa asiantuntijat ovat antaneet vieraan kielen ja kulttuurin oppitunteja vaihto-opiskelijoille. Opetin itse ranskalaisille vaihto-opiskelijoillemme suomea, ja yhteisten Suomi-Ranska tennispeliemme lomassa jatkoimme muun muassa uuden sanaston ja kulttuurin oppimista.”

Aikaikkuna kuntoon

Pitkäkestoisen liikkuvuuden järjestämisessä merkittävää on sopivan ajankohdan löytäminen. Oulussa sekä syksyn että kevään vaihtojaksot on sovitettu ylioppilaskirjoitusten jälkeisille kuukausille, Joensuussa puolestaan mentiin yhteistyökoulun aikatauluehdotuksella.

Myös opiskelijoiden lukio-opinnot edistyivät liikkuvuusjaksojen aikana. Oulussa kannustettiin ja mahdollistettiin lukiokurssien suorittamista itsenäisesti vaihdon aikana jättämällä opiskelijoiden päiviin riittävästi aikaa rauhoittumiselle ja omaehtoiselle opiskelulle yhteistyökoululla.

”Lisäksi opettajat ovat molemmilla kouluilla järjestäneet vaihto-opiskelijalle hänen oman lukionsa kokeita”, Fredriksson lisää.

Apua ja tukea saatavilla

Vaikka jokainen hanke työllistääkin, on pitkäkestoisen oppilasliikkuvuuden järjestämiseen saatu tukea eri tahoilta. Opetushallitus tulee järjestämään pandemian jälkeen niin opettajille kuin vaihtoon lähteville nuorille valmentavaa koulutusta ja julkaisee liikkuvuusjaksoja tukevaa materiaalia.

Erasmus+ -ohjelman ja sitä edeltävien ohjelmien tukemiin ulkomaanjaksoihin on osallistunut yli 300 000 suomalaista vuodesta 1992 lähtien. Ohjelma on kehittänyt niin opiskelijoiden, opettajien kuin muiden toimintaan osallistuvien kansainvälistä osaamista, työelämätaitoja ja erilaisten näkökulmien ja kulttuurien ymmärtämistä.

Lisäksi oppilaitokset ja organisaatiot ovat päässeet oppimaan toisiltaan uusia käytänteitä ja toimintamalleja sekä kehittämään kansainvälistä koulutusta ja luomaan yhteisiä maiden rajoja ylittäviä opintojaksoja.

Fredrikssonin mukaan ilmaston, kielen ja kulttuurin poikkeaminen partnerimaiden välillä on ollut antoisaa, ja sen myötä maat ovat oppineet toisiltaan paljon muun muassa Agenda 2030 -toimintaohjelman aiheista. Hanke on mahdollistanut uskomattomia yhteisiä seikkailuja.

Liikkuvuusjaksot tarjoavat hyvät eväät niin oppilaiden, opiskelijoiden kuin opettajienkin toimimiseen alati kansainvälisemmässä maailmassa. Vuonna 2021 alkanut uusi Erasmus+ -ohjelmakausi keskittyy entistä enemmän vastuullisuuteen, kestävään kansainvälistymiseen, osallisuuteen ja digitaalisuuteen.

”Ennen kaikkea olemme saaneet tutustua ihaniin ihmisiin, jakaneet ajatuksiamme ja kokemuksiamme, oppineet ja inspiroituneet yhdessä rakastamaan ja kehittämään yhteistä maailmaamme hieman paremmaksi paikaksi asua ja elää.”