Myllyojan koululla kansainvälisyys on jatkuvaa toimintaa
Neljäsluokkalaiset Aaro ja Vilja saivat esittää Tutankhamonia ja Kleopatraa Myllyojan koulun Maailmankylä Afrikassa -kevätjuhlapäivässä. Oppilaat olivat yhdessä suunnitelleet asusteet tapahtumaan. Kuvat: Merja Haukipuro
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Myllyojan koululla kansainvälisyyskasvatuksella on pitkät perinteet, ja välineenä käytetään muun muassa kansainvälisyyspassia. Globaalikasvatuksella lisätään lasten tietoisuutta maailmankansalaisuudesta. Maailmankansalainen auttaa ihmisoikeuksien, rauhan sekä kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden toteutumista ympärillään.
Myllyojan koulun kansainvälisyyspassissa on keskitytty globaalikasvatuksen teemoista moninaisuuteen, ihmisoikeuksiin sekä rauhaan. Koululla on myös toimintaa, jossa keskitytään globaalikasvatuksen muihin teemoihin eli kestävään kehitykseen, ympäristöön ja mediaan. Passiin on tarkoitus tulevaisuudessa sisällyttää myös näitä teemoja.
Myllyojan koulun luokanopettaja ja kansainvälisyysvastaava Saara Rotonen kertoo, että oppilaat suorittavat globaalikasvatuksen sisällöistä eri osa-alueita ja saavat kansainvälisyyspassiin merkinnän valmiista tehtävästä.
Kansainvälisyyttä edistävää toimintaa on Rotosen mukaan ollut koululla jo pitkään, esimerkiksi Erasmus+-liikkuvuuksia, kansainvälisiä vieraita, kansainvälisiä opettajaharjoittelijoita ja juuri saatu Erasmus+-akkreditointi.
”Haemme joka vuosi kansainvälisyysrahaa, jota kaikki perusopetuksen koulut voivat hakea. Olemme Myllyojan koululla hakeneet sitä neljän vuoden ajan. Avustus on kotikansainvälisyyteen, mikä tarkoittaa, että kansainvälistymme täällä koulun sisällä”, Rotonen kuvailee.
Globaalikasvatuksen teemoista moninaisuuteen kuuluvat kielet ja kulttuuri, jotka näkyvät Myllyojan koulun Maailmankylä Afrikka -tapahtumassa. Maailmankylän taustaidea on kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus.
Luokanopettajat (vas.) Saara Rotonen ja Satu Jehkonen tuovat kotikansainvälisyyttä Myllyojan koulun oppilaille.
Idea passin takana on kotikansainvälistyminen ja oppilaiden osallisuus. Maailmankylä sisältyy passin kulttuurijaksoon, joka on passin yksi neljästä jaksosta.
”Osallistamme oppilaita toimintaan ja he pääsevät globaalikasvatukseen mukaan. Meillä on oppilaita kansainvälisyysagentteina, jotka ohjaavat tekemisessä ja antavat suoritusmerkintöjä toisille oppilaille viikoittain. Kansainvälisyysagentteina toimii 5.–6.-luokkalaisia, ja osallistujina ovat kaikki Myllyojan koulun oppilaat”, Saara Rotonen kertoo.
Oppilaat tekevät tehtäviä muun koulutyön ohella sopivissa väleissä.
”Meillä on muun muassa rauhankasvatustehtäviä, esimerkiksi rauhanjalkapallo on yksi passin tehtävistä. Olemme keränneet tehtäviä opettajilta ja Unicefilta, Rauhankasvatusinsituutilta ja muilta kolmannen sektorin toimijoilta”, Rotonen jatkaa.
Maailmankylä koulussa
Maailmankylä on loppuhuipentuma Myllyojan koulun kansainvälisyyspassille ja kulttuurijaksolle. Tänä vuonna teemana on Afrikka, ja joka vuosi esillä on eri maanosan kulttuuri. Kaikki oppilaat olivat mukana tänä vuonna Maailmankylä Afrikka -tapahtumassa. Tapahtuma on samalla koulun yhteinen monialainen oppimiskokonaisuus. Oppilaat opiskelevat eri oppiaineiden kautta yhden kouluviikon oppituntien määrän, joka on noin 19–26 tuntia oppilaiden luokka-asteesta riippuen.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet (MOK) -viikon aikana eri oppiaineiden kautta opiskellaan samaa ilmiötä. Viikkoon on sisältynyt oppiaineina matematiikkaa, ympäristöoppia, kuvataidetta, käsitöitä, liikuntaa, musiikkia ja kieliä, joiden kautta koko koulu on oppinut Afrikan eri kulttuureista.
”Luokkien oppilaat esittelivät lopputuloksen Maailmankylä-tapahtumassa vanhemmilleen ja koulun väelle sekä yhteistyökumppaneille”, luokanopettaja ja vararehtori Satu Jehkonen kertoo.
Yli puolet hakenut rahoitusta
Kansainvälistyminen on yksi Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden tärkeimmistä tavoitteista. Globaalikasvatuksen kehittäjäopettajan Päivi Packalénin työhön kuuluu koulujen tukeminen kansainvälistymisessä ja globaalikasvatuksessa.
Packalénin mukaan koulut voivat hakea kansainvälistymisrahaa omiin tarpeisiinsa sopivin aihein. Perusopetuksen kouluille, jotka ovat hakeneet kansainvälistymisrahaa, painotetaan kotikansainvälisyyttä, jossa oppilaat voivat kansainvälistyä omalla koulullaan.
Peruskouluista yli puolet on hakenut kansainvälistymisrahaa. Avustusta voi saada useampana vuonna joko uuteen toimintaan tai aiemman toiminnan kehittämiseen. Tälle vuodelle hakemuksia tuli 38 ja kouluja oli 28.
”Myllyojan koululla globaalikasvatus ja kansainvälisyys on jatkuvaa toimintaa”, Packalén kiittelee.
Oulun kouluissa opettajat edistävät kansainvälisyyttä opetussuunnitelman sisältöjen, kotikansainvälisyystoiminnan ja kansainvälisten- tai kansallisten verkostojen kautta sekä kansainvälisten liikkuvuushankkeiden avulla, joita ovat esimerkiksi Erasmus+ ja NordPlus-hankkeet.
Kouluilla käsitellään myös maailman tapahtumia ja niiden aiheuttamia tunteita kasvatuksessa.
”Jos lapsilla herää maailman uutisissa käsiteltäviä asioita esiin, käsittelemme niitä lasten kanssa oppituntien yhteydessä jutellen”, Satu Jehkonen kertoo.