Merikosken 9.-luokkalaisille oma opintopolku on jo tiedossa – toisen asteen yhteishaku päättyy ensi tiistaina

Merikoskenkoulun 9A-luokan Akseli, Matias, Kristiina, Iita ja Ellinora toteavat yhdestä suusta, että vasta yläasteen viimeisellä luokalla opon tunnilla on oppinut enemmän, kuin koko peruskoulun aikana.

“Viime vuonna 8. luokalla tutustuttiin aika yleisellä tasolla eri ammatteihin, tänä vuonna on ainakin itselleni vasta valjennut, mihin haluan yläasteen jälkeen jatkaa. Vuoden aikana ollaan oikeastaan opittu opon tunnilla enemmän, kuin koko yläasteen aikana. Iso merkitys on ollut omalla opolla, Vuokko on ihan paras”, Ellinora kiittelee.

Toisen asteen yhteishakuun on valmistauduttu lukuvuoden alusta lähtien opon tunneilla. Aikataulu on selkeä ja tähtää siihen, että kaikki oppilaat tietävät, mihin yläasteen jälkeen jatkavat.

“Syksyn ensimmäisellä tunnilla käydään vuoden tavoitteet ja aikataulu läpi. Siten oppilaidenkin on helpompi hahmottaa, miten yhteishakuun valmistautuminen etenee”, Merikosken koulun oppilaanohjaaja Vuokko Palokangas kertoo.

”Joulukuuhun mennessä kaikilla on suuret linjat mietittynä, mihin haluaa hakeutua ja hiihtolomaan mennessä yhteishaku on kaikilla oppilailla jo tehty. Siten lomalle voi lähteä kevein mielin, eikä tarvitse enää asiaa miettiä. Oppilaat voivat keskittyä itse lomailuun”, hän lisää.   

Oma kiinnostus ohjaa opintiellä

Iita ja Kristiina hakevat lähihoitajakoulutukseen Suomen Diakonissaopiston Oulun kampukselle. Koulun valinta oli loppujen lopuksi molemmille helppoa.

“Olen pienestä pitäen tiennyt, että haluan hoitoalalle. Ala kiinnostaa minua – olen katsonut kaikki mahdolliset lääkärisarjatkin”, Iita naurahtaa.

“Minua kiinnostaa käytännönläheinen oppiminen. Mietin myös poliisin uraa, mutta hain sitten lähihoitajaksi. Veljen mielestä hoitoalalla on pieni palkka, mutta minua ala kiinnostaa, enkä oikeastaan miettinyt palkkaa. Hain kouluun oman kiinnostukseni mukaan”, Kristiina toteaa.

Molemmat pitävät siitä, että Diakissa opetusryhmä ja koko koulu on aika pieni, joten opintoihin voi keskittyä rauhassa. Myös koulun keskeinen sijainti keskustassa helpottaa kouluun kulkemista.

Matiakselle oli puolestaan selvää, että tulevat opinnot liittyvät tietotekniikkaan tai media-alaan – molempia koulutusohjelmia löytyy OSAOlta ja niihin hän on myös yhteishaussa hakenut.

“Olen aina ollut tekemisissä tietokoneiden ja tekniikan kanssa, pelaaminen tietysti kiinnostaa, joten omat opinnot ja ura varmasti liittyy siihen”, Matias pohtii.

Lukiot tutuksi Teamsin kautta

Ellinora ja Akseli jatkavat yläasteen jälkeen lukioon. Koronarajoituksista johtuen kouluihin piti tutustua verkkotapahtumassa Teamsin kautta, mutta lukiovalintaan vaikuttivat myös läheiset.

“Isoveli kirjoittaa tänä vuonna Laanilasta. Hän sanoi, että jos haet lukioon, kannattaa hakea mihin tahansa muualle, mutta ei Osykiin. Hain sitten tietysti sinne”, Akseli virnistää.

Myös Ellinoralle haku Osykiin, eli Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukioon, oli itsestään selvää, sillä hän on tanssinut pitkään ja Osykissa taideaineiden opintomahdollisuudet ovat hyvät.

“Mikään muu lukio ei kiinnostanut, kuin Osyk. Mietin kyllä myös kaksoistutkinnon suorittamista, mutta en oikein löytänyt itselleni kiinnostavaa ammatillista koulutusta. Jotain matkailun tai laborantin koulutusohjelmia silmäilin kyllä, mutta arvelin, että niiden ohella kaksoistutkinnon suorittaminen olisi ollut raskasta. Olen harrastanut tanssia ja siitä voi suorittaa tanssidiplomin Osykissa, sen myötä päätös olikin selvä”, Ellinora toteaa.

Vanhemmat tai kaverisuhteet eivät ole juuri vaikuttaneet opiskelupaikkojen hakuun.

“Isä kommentoi vain, että jos haen ammattikouluun, pitäisi suorittaa kaksoistutkinto. Sain kuitenkin itse tehdä päätöksen, minne haen ja kotona oltiin ihan tyytyväisiä valinnastani”, Ellinora pohtii.

Oppilaiden kohtaamista yksilönä

Oppilaanohjaus on muutakin, kuin jatko-opiskelupaikan kanssa opastamista.

“Syksyllä katsotaan oppilaan kanssa koulumenestystä läpi ja mietitään yhdessä, minne on realistista päästä, mikä nuorta kiinnostaa ja millainen opintopolku toisi onnistumista opiskelussa. Merikoski on monikulttuurinen koulu ja huomioimme myös oppilaidemme kielivalmiudet jatko-opintojen suunnittelussa”, Palokangas kertoo.

“Oikeastaan yhteishaussa oppilaat ovat ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa heille opintojen jatko ei olekaan itsestään selvää. Yhteishaun tulokset tulevat vasta kesäkuussa, päätöksiä joutuu odottamaan aika pitkään ja toki siihen liittyy myös epävarmuutta. Opo ja oikeastaan koko meidän koulumme henkilökunta pyrkii siihen, että oppilaita ohjataan ja tuetaan omalle polulle. Siinä oppilaan kohtaaminen yksilönä on avainasemassa”, hän painottaa.

Merikosken koulun 9A–luokan ei tarvitse hermoilla yhteishaun kanssa, sillä haut on jo tehty. Nyt vain odotetaan kesäkuuta ja päätöstä siitä, missä koulussa opiskelut syksyllä jatkuvat.