Lapset ja vanhemmat tarvitsevat tukea digiarjessa – tällä viikolla vietetään mediataitoviikkoa
Soveliaasta ruutuajasta ja digisällöistä keskustellaan monessa perheessä. Oulun kaupunki on myös julkaissut kasvattajien tueksi digiarjen suositukset. Kuva: Mostphotos
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Digilaitteet hallitsevat nykyään yhä useamman lapsen ja aikuisen arkea. Oulun kaupunki on julkaissut digiarjen suositukset perheille. Suosituksia voivat hyödyntää vanhempien lisäksi myös kaikki lasten ja nuorten parissa toimivat ammattilaiset.
Digiarjen suositusten tarkoituksena on tukea vanhempia ja muita aikuisia digitalisoituneen arjen kasvatustyössä. Aikuiset ovat vastuussa siitä, että lapsen ja nuoren digilaitteiden käytölle on luotu lapsen arjen tasapainoa ja hyvinvointia edistävät edellytykset. Suositukset sisältävät käytännönläheisiä vinkkejä keskusteluun lapsen ja nuoren kanssa.
Netin käytön yleistymisen myötä moni ikävä asia on myös siirtynyt nettiin. Esimerkiksi kiusaaminen ja häirintä tapahtuvat nykyään pitkälti siellä. Netissä on myös helppo toimia anonyymisti, jolloin syyllistä on vaikeampi saada kiinni, ja kirjoittaja uskaltaa sanoa vielä ilkeämpiä asioita.
”Toivottavasti suositusten myötä näistä asioista puhutaan pienestä asti ja opetetaan, millaisia seurauksia omalla nettikäyttäytymisellä on. Tämän myötä näitä asioita voitaisiin saada ehkäistyä, ja avoimen keskustelun myötä lapset uskaltaisivat kertoa huoltajilleen, jos he kokevat jotain ikävää netissä”, Oulun nuorisovaltuusto ONEn jäsen Saga Kouri pohtii.
Suositusten teemat:
- Tutustu digitaaliseen mediaan ja ole läsnä lapsesi digiarjessa.
- Sopikaa yhdessä perheen digisäännöistä.
- Opeta digiturvataitoja.
- Näytä esimerkkiä ja ohjaa lasta hyvään käytökseen.
- Verkostoidu muiden vanhempien kanssa.
- Tutustu aikuisena eri tahojen, kuten kaupungin, Mediakasvatusseuran ja Pelastakaa lapset ry:n oppaisiin aiheesta.
Digiarjen suositukset perheille löydät www.turvataitokasvatus.fi-sivustolta.
Lasten, nuorten ja perheiden arjessa digitalisaation läsnäolo on vahvistunut viime vuosikymmenen aikana. Digitalisaatiossa Suomi on ollut muutoksen kärjessä, mutta sen vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden arkeen ja hyvinvointiin ei ole juurikaan ennakoitu. Digiarki luo monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita elämänhallintaa opettelevien lasten ja nuorten hyvinvoinnille.
Suomalaislapsilla on poikkeuksellisen hyvä medialukutaito. Silti liian moni lapsi ja nuori törmää yhä verkossa pelottavaan tai ahdistavaan sisältöön, saa aikuisilta sopimattomia yhteydenottoja, joutuu kiusatuksi tai ajautuu haitallisten sisältöjen pariin.
Lapset ja nuoret ovat digitaalisessa maailmassa haavoittuvassa asemassa. Digitaitojen opettamisella on tässä keskeinen rooli, jotta tiedot ja taidot vahvistuvat. Lapset tarvitsevat aikuisten tukea, ajantasaista tietoa ja käytännön ohjeistusta, miten digilaitteita käytetään oikein ja turvallisesti. Tähän kasvatustyöhön vanhemmat tarvitsevat tietoa ja tukea.
Perheen digiarki rakennetaan yhdessä
Vanhemmat ovat kaivanneet yhteisiä suosituksia vanhemmuuden tueksi. Digilaitteet ovat perheissä yhä suuremmassa roolissa, eikä niihin liittyviltä haasteilta voi välttyä.
”Keskustelut pelaamiseen, ikärajoihin, tai vaikkapa someaikaan tai -sovelluksiin liittyen ovat perheiden arkipäivää. Oulun yhteisiin suosituksiin on helppo vedota, samalla tavalla kuin kotiintuloaikasuosituksiinkin”, Oulun alueellisen vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Anne Haimakainen kertoo.
”Keskustelut pelaamiseen, ikärajoihin, tai vaikkapa someaikaan tai -sovelluksiin liittyen ovat perheiden arkipäivää.”
Suositusten ytimessä on ajatus, että perheen digiarki rakennetaan yhdessä aikuisten ja lasten vuorovaikutuksessa.
“On tärkeää, että suosituksena on sopia perheen digisäännöistä yhdessä, näin tulee myös lasten ja nuorten ääni huomioiduksi. Huomionarvoista on myös, että suositukset haastavat meitä vanhempia pohtimaan omaa digiarkeamme ja hyvän esimerkin näyttämistä koko perheen hyvinvointia silmällä pitäen. Olemalla läsnä ja osoittamalla kiinnostusta, mutta myös asettamalla tarvittavia rajoja, osoitamme rakkautta lapsiamme ja nuoriamme kohtaan”, Haimakainen jatkaa.
Myös Saga Kourin toive on, että vanhemmat ottavat sääntöjä tehdessään lapsen tai nuoren toiveet huomioon ja keskustelisivat yhdessä siitä, miksi asetetut säännöt ovat tärkeitä.
Pohjana kansainväliset ja kansalliset suositukset
Oulun kaupungin suositukset pohjautuvat Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ruutuaikaa koskeviin suosituksiin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin. Suositusten laadintaan on osallistunut monialainen asiantuntijaryhmä, joka on kuullut eri ikäisiä lapsia ja nuoria sekä huoltajia suositusten laadinnassa.
Anne Haimakainen toivoo, että perheet ottavat suositukset laajasti käyttöön. Näin mahdollisimman monessa perheessä toimittaisiin digiarjessa samojen periaatteiden mukaisesti.
”Digiarjen suosituksia perheille voi käyttää työkaluna yhteisten pelisääntöjen luomiseen perheen ohella myös lapsen luokan, ystäväpiirin tai harrastusryhmän vanhempien kesken.”
”On hienoa, että digiarjen suositukset perheille eivät rajoitu ruutuaikasuosituksiin. Tämä taitavasti rakennettu, myönteiseen ajatteluun pohjautuva, kattava kokonaisuus sisältää selkeiden suositusten ja ohjeiden lisäksi myös tsekkauslistoja helpottamaan lapsen kanssa käytäviä keskusteluja, tietolaatikoita ja linkkejä.”
Digiturvataidot ovat tämän päivän elämäntaitoja, joita hallitsemalla pystytään myös osaltaan ehkäisemään kiusaamista.
”Digiarjen suosituksia perheille voi käyttää työkaluna yhteisten pelisääntöjen luomiseen perheen ohella myös lapsen luokan, ystäväpiirin tai harrastusryhmän vanhempien kesken”, Haimakainen vinkkaa.
Digiarjen suositukset perheille löydät www.turvataitokasvatus.fi-sivustolta.
Lisätietoa Mediataitoviikosta löytyy tästä linkistä.