Laanilan yläasteen hyvinvointikerhosta löytyy jokaiselle uusia kavereita
Hyvinvointikerholaiset tapaavat koulun kerhoiltapäivissä ja tekevät asioita yhdessä myös vapaa-ajalla. Kuvassa oppilaat Nea Posti, Lilja Vahteri, Iida Liikanen, Luka Miettinen, Mimmi Kärkkäinen, Herkko Helenius, Ella Palokangas, Tornado Höyhtyä ja kerhon vetäjä Mia Liukkonen. Kuva: Markku Tarkkinen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Laanilan yläasteen englannin ja ruotsin opettajan ja koulun hyvinvointi- ja kerhovastaavan Mia Liukkosen ohjaaman hyvinvointikerhon nuoret tapaavat koululla kerran viikossa iltapäivisin. Tapaamisia on joka toinen viikko.
”Korona-aikana moni nuori on ollut yksinäinen ja viettänyt aikaa yksin kotona tai kännykällä. Halusimme perustaa koululle matalan kynnyksen kerhon, josta kaikille löytyisi lisää kavereita – myös muita kuin omanluokkalaisia”, Liukkonen kertoo kerhon syntyideasta.
Kerhoiltapäivä käynnistyy kahvin keitolla
Kerhopäivänä oppilaat kerääntyvät koulun jälkeen yhteen luokkaan. Kerhoon saa tulla mukaan sitten, kun päivän muista hommista ennättää – ovet ovat avoinna koko kerhotapaamisen ajan.
”Aluksi keitämme yleensä porukalla kahvit. Se on mukava ja rento tapa aloittaa kerhotapaaminen”, opettaja ja kerholaiset kertovat.
Toimintaa aloittaessa Liukkonen laittoi viestiä kaikille yläasteen oppilaille koulun uudesta kerhosta.
”Olen aktiivisesti kertonut kerhosta aina, kun minulla on ollut siihen tilaisuus. Jos näen sopivan oppilasporukan käytävällä, käyn kertomassa heille ja kannustan mukaan”, Liukkonen kertoo.
Syksyn aikana kerhotapaamisissa on käynyt myös vieraita. Jokaisella tapaamisella on aina jokin teema.
”Meillä on ollut muun muassa lemmikki-iltapäivä. Eräällä kerralla koulumme opinto-ohjaajan kanssa nuoret pääsivät juttelemaan jatko-opintomahdollisuuksista”, opettaja jatkaa.
Ryhmästä on löytynyt uusia ystäviä
Marraskuisena iltapäivänä luokassa käy kova puheensorina, kun kerholaiset kerääntyvät yhteen. Pari oppilasta on leiponut kerhotapaamista varten herkkuja kahvin kanssa. Punaviinimarjoista itse tehty piirakka ja browniet keräävät kiitoksia.
”Ryhmässä käy vaihtelevasti oppilaita, yleensä noin kymmenkunta vähän tapaamiskerroista riippuen. Kerholaisista on muotoutunut tiivis porukka, joka viettää yhdessä aikaa kerhon ulkopuolellakin, opettaja kertoo.”
”Ollaan käyty yhdessä syömässä tai järjestetty toiselle kerholaiselle kaverisynttärit”, kuuluu luokasta melkein yhteen ääneen.
Sekä opettajan että oppilaiden mielestä on tärkeää, että koulussa pidetään oppilaiden hyvinvointia tärkeänä asiana.
”Korona-aika osoitti, että tällaiselle toiminnalle on tarvetta. Oppilaat ovat saaneet kerholaisista uusia, hyviä ja luotettavia kavereita. Täällä voimme jutella myös asioista, joita tulee esille esimerkiksi oppituntien aikana. Kerho on kaikille turvallinen tila, jossa jokainen saa olla oma itsensä”, Liukkonen toteaa.
Oppilaiden mielestä parasta kerhossa on se, että kaikki ovat kaikille ystävällisiä ja hyväksyvät toisensa sellaisena kuin ovat.
”On tärkeää, että ketään ei jätetä yksin. Täällä tutustuu varmasti uusiin kavereihin ja voi jutella avoimesti kaikille. On vähän jotain sosiaalista toimintaa eikä tartte olla koko ajan kännykällä. Nämä ihmiset ovat kaikkein parasta tässä kerhossa!”, oppilaat kertovat omista kokemuksistaan.
Juttu julkaistu Mun Oulussa ensimmäisen kerran 23.11.2021.