Kun opettaja voi työssään hyvin, välittyy se myös oppilaille
Minna Kesti, Maritta Säkkinen, Mika Hakasaari, Eveliina Haataja ja Veera Jokinen kiittelevät Pohjois-Ritaharjun koulun avointa ja keskustelevaa työkulttuuria ja työyhteisön voimaa. Ketään opettajaa ei jätetä työssään yksin. Kuvat: Anne Peltola
Pohjois-Ritaharjun koulurakennuksessa on lasten vilinästä huolimatta rauhallinen tunnelma.
”On yleisesti tiedossa, että opettajat ovat tunnollisia ja haluavat tehdä työnsä niin hyvin kuin mahdollista. Ritaharjun koulussa lähdemme siitä, että ketään ei jätetä yksin työnsä kanssa. Kannustamme työyhteisössämme yhdessä tekemisen kulttuuriin, tavoitteelliseen työhön sekä avoimeen vuorovaikutukseen. Jaamme yhdessä työn ilot ja surut”, kertoo tiimivalmentaja Minna Kesti.
”Me opettajat nautimme tiiminä työskentelystä. Ajatus yksin luokkaan menemisestä on ihan mahdoton! Olemme huomanneet, että oppilaatkin tykkäävät, kun opettajat tekevät töitä yhdessä. Luokassa on silloin useampi luotettava aikuinen, jolta kysyä apua”, kertovat koulun opettajat Eveliina Haataja, Mika Hakasaari, Veera Jokinen ja Maritta Säkkinen.
Tiimit luovat omat toimintakulttuurinsa
Pohjois-Ritaharjun koulurakennuksessa oppilaat ja opettajat työskentelevät niin sanotuissa sakaroissa. Koulussa on yhteensä neljä sakaraa, joista jokaisessa työskentelee kolmesta neljään oppilasryhmää ja kolme–neljä opettajaa. Opettajien lisäksi oppilaiden kanssa työskentelee erityisopettajia, kielten opettajia ja koulunkäynninohjaajia.
”Luotamme siihen, että opettajat tietävät itse parhaiten, miten oma työ kannattaa suunnitella ja järjestää. Niinpä koulussamme jokaisen sakaran opettajatiimi luo itse omat toimintakulttuurinsa ja asettaa tavoitteensa. Työhyvinvointi ei ole meillä ulkoapäin tulevaa asiaa, vaan se syntyy koulumme rakenteista, arvoista, yhdessä työskentelystä ja yhteisesti sovituista käytännöistä”, Kesti jatkaa.
Jotta tiimit pystyvät luomaan heille sopivat käytännöt, täytyy jokaisen opettajan myös tuntea hyvin omat työkaverinsa.
”Kokoonnumme keskustelemaan opettajien kesken viikoittain. Olemme oppineet hyödyntämään toistemme vahvuuksia. Tiimitapaamisissa emme käy läpi kalentereitamme, vaan pohdimme yhdessä opetuksen toteutukseen liittyviä asioita. Jos asiaa ei ole, koko talon kokouksia ei järjestetä ja siirrymme työskentelemään sakaroihin”, opettajat jatkavat.
Opettajat saavat vaikuttaa omaan työhönsä ja järjestellä sen yhdessä heille sopivalla tavalla: mitkä ovat omien oppilasryhmien aikataulut, tavoitteet ja millä opetusmenetelmillä niihin parhaiten päästään.
”Omiin asioihin vaikuttaminen ja merkityksellinen työ synnyttää työn imua ja hyvää oloa”, Kesti kertoo.
Pelaajakortit tukevat arjen työtä
Koulun opettajat tuntevat myös oman tiimin ulkopuolisten työkavereidensa vahvuudet ja kehittämiskohteet. Koulun jokaisella opettajalla on urheilusta tutuksi tulleet omat pelaajakorttinsa. Myös koulun oppilaat ovat saaneet tehdä omat pelaajakorttinsa.
”Pelaajakorteissa kerrotaan, mitkä ovat opettajan omat vahvuudet, missä asioissa hän on hyvä, mitä edellytyksiä hän tarvitsee loistaakseen työssään ja mitkä ovat hänen kehittämiskohteensa. Kortteihin tutustumalla opettajat tietävät, kenen kollegan puoleen kannattaa missäkin asiassa kääntyä. Itsetuntemuksen ja itsensä johtamisen taidot korostuvat yhdessä tekemisen kulttuurissa”, Kesti kertoo.
”Tiimissä voimme jakaa työtehtäviä sen mukaan, minkä kukin kokee vahvimmaksi osaamisekseen. Kaikkien ei tarvitse tehdä samaa työtä. On hienoa, että koulussamme on panostettu siihen, että opettajat tiedostavat omat vahvuutensa ja tuntevat myös työkaverinsa hyvin. Kun pääsee itse vaikuttamaan ja kehittämään työtään, lisää se myös työhyvinvointia”, opettajat jatkavat.
Juttu julkaistu Mun Oulussa ensimmäisen kerran 30.11. 2021