Koulumotivaatioon liittyvät haasteet koskettavat yhä useampia – Oulun kaupungilta työkaluja ammattilaisille ja vanhemmille

Valtakunnallisesti heikentyneet Pisa-tulokset, koulua käymättömien lasten ja nuorten kasvanut määrä, mielenterveyden haasteet ja kadonnut koulumotivaatio ovat aiheita, jotka puhututtavat yhä enenevissä määrin.

Myös digitaalisen median rooli lasten ja nuorten elämässä herättää keskustelua. Huoli koulunkäyntiin liittyvistä haasteista koskettaa niin ikään sekä huoltajia että alan ammattilaisia. Tarve koulutukselle on noussutkin useiden eri ammattiryhmien suunnalta.

Mistä motivaatiota?

Yhä useampi opettaja ja vanhempi pohtii keinoja lasten ja nuorten koulumotivaation parantamiseksi. Heli Isomäki vastasi osaltaan tähän haasteeseen ja avasi varsin havainnollistavalla tavalla motivaatioon vaikuttavia tekijöitä aivotoiminnan näkökulmasta.

Keskeinen avainsana motivaatiosta puhuttaessa on dopamiini, joka on yksi keskushermoston välittäjäaineista. Dopamiinin määrä aivoissa on suoraan yhteydessä koettuun motivaatioon. Kysymys kuuluukin, miten ja mistä saisimme enemmän dopamiinia kokeaksemme suurempaa motivaatiota.

Heli Isomäki nimeää kaksi luonnollista dopamiinin lähdettä: myönteinen vuorovaikutus ja omasta aktiivisesta toiminnasta saatu positiivinen palaute. Meillä jokaisella on siis mahdollisuus vaikuttaa tarkastelemalla omaa tapaamme olla vuorovaikutuksessa lapsen tai nuoren kanssa.

Kasvattajien on syytä olla tietoisia omista ratkaisuistaan: Olisiko vaikuttavampaa pohtia esimerkiksi saarnaamisen sijaan rakentavampia ja kestävämpiä lähestymistapoja lasten ja nuorten motivaatiohaasteisiin?

Pohjoisella alueella päiväkodinjohtajana toimiva Sari Kelavuori pitää aihetta erittäin ajankohtaisena myös varhaiskasvatuksen näkökulmasta.

“Ihmissuhteiden merkitys lapsen elämään on valtava. Lapsi tarvitsee arvostusta, ihailua, kannustusta ja rakastavia ihmisiä ympärilleen. Kohtaamisen merkitys sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ovat olleet meidän Kuivasjärvi-Ritaharju-Pöllönkankaan alueiden toimijoiden yhteistyön tavoitteina jo useamman vuoden ajan.”

Voiko dopamiinia olla liikaa?

Myönteisen vuorovaikutuksen ja positiivisen palautteen lisäksi on olemassa yksi ylivertainen dopamiinin lähde, joka saa aivot tuottamaan tätä motivaatio-välittäjäainetta moninkertaisen määrän luonnollisiin lähteisiin verrattuna – medialaitteet. Huono puoli on kuitenkin se, että tästä lähteestä saatu dopamiini ei lisää motivaatiota arkisen elämän asioita, kuten koulunkäyntiä, kohtaan.

Medialaitteiden käyttö näyttelee keskeistä roolia useiden lasten ja nuorten elämässä. Sosiaalisen median tykkäykset ja ihailevat kommentit mahdollistavat positiivista vuorovaikutusta siinä missä videopelit palkitsevat pelaajaansa aktiivisesta toiminnasta ja edistymisestä.

Heli Isomäki puhuukin dopamiinitoleranssista, joka voi medialaitteiden runsaan käytön myötä nousta niin korkeaksi, etteivät luonnolliset lähteet enää riitä lapsen tai nuoren motivoimiseksi. Riski on todellinen etenkin silloin, jos dopamiinin luonnolliset lähteet ovat puutteelliset.

Sari Kelavuori on huolissaan siitä, kuinka jo alle 3-vuotiaat ovat median vaikutuksen alaisia. On lapsia, jotka eivät ruokaile ilman puhelinta ja automatkoillekin tarvitaan jo viihdyttäviä pelejä ja ohjelmia.

”Onneksi on jo tutkittua tietoa riippuvuuksien kehittymisestä ja dopamiinin vaikutuksesta lapsen aivoihin. Olen kuitenkin onnellinen siitä, että vanhemmuus kiinnostaa ja tiedostamme median hyvät ja huonot puolet. Kriittisyys digilaitteiden käytössä on meidän kaikkien vastuulla, jotta lapset voivat kasvaa turvallisesti, saada oppimisen edellytyksiä ja onnistumisen kokemuksia myös muualta kuin mediasta ja digilaitteista.”

”Oulun kaupungin verkkosivuilta löytyvät Digiarjen suositukset perheille on mainio työväline vanhemmille kasvatustehtävän tueksi”, Kelavuori vinkkaa.

Motivaation lisäksi tahdonvoimaa

Vaikka motivaatiotekijöiden tunnistaminen ja tukeminen on tärkeää, lisäksi on syytä pitää mielessä Heli Isomäen sanoja lainaten “motivaation harmaa veli” eli tahdonvoima. Tarjoamalla lapselle riittävästi mahdollisuuksia kasvattaa tahdonvoimaa, annamme hänelle valmiuksia kohdata haastaviakin asioita elämässä ja selvitä niistä eteen päin.

Myös Sari Kelavuori kannustaa kasvattajia harjoittelemaan tahdonvoimaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa.

“Lapsi tarvitsee arjessa aikuisia kasvattamaan tahdonvoimaansa. Lapsen kasvua ei tule silottaa. Pikku askelein yhdessä tekemällä ja ponnistelemalla lapsi oppii tekemään myös niitä asioita, mitkä eivät aina ole mieleen. Meidän kaikkien tehtävä on opettaa lapselle sinnikkyyttä ja tahdonvoimaa, jotta hän pärjää oikeassa elämässä ja selviytyy haasteista sekä saa onnistumisen ja oppimisen kokemuksia”.

Koulutustallenteet ovat katsottavissa YouTubessa 24.3. asti.

Katso vanhemmille suunnattu webinaaritallenne tästä linkistä.

Katso opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille suunnattu webinaaritallenne tästä linkistä.

Digiarjen suositukset perheille.