Kiimingin nuorisotalolla lapset ja nuoret kohdataan yksilöinä: Jokaisen on tärkeä tuntea itsensä tervetulleeksi
Nuoriso-ohjaaja Sonja Paaso pitää tärkeänä, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa nuorisotalon toiminnan sisältöön. Kuvat: Henna Saarenketo
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kiimingin nuorisotilatoiminnalla on pitkät juuret, jotka ulottuvat aina 80-luvulle saakka. Kolme vuotta sitten remontoiduissa Syke-talon tiloissa vietetään edelleen vilkkaita ja touhun täyteisiä viikkoja, joihin kuuluu muun muassa pelaamista, läksyjen tekoa, erilaista kerhotoimintaa, musiikin kuuntelua, vapaata yhdessä oloa ja tapahtumia. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön, ja heille tarjotaan tilat sekä välineet ideoiden toteutukseen.
Kaiken toiminnan pohjalla on vahva ajatus jokaisen lapsen ja nuoren kohtaamisesta yksilönä. Nuorisotalolle ovat tervetulleita kaikki ja siellä saa osallistua toimintaan omista lähtökohdista käsin; mitään ei ole pakko tehdä.
”Aina kun lapsi tai nuori tulee sisään, hänet otetaan henkilökohtaisesti vastaan ja kysytään kuulumiset. Se voi tuntua pieneltä asialta, mutta sitä se ei ole. Jokaisen on tärkeä tuntea itsensä tervetulleeksi ja huomioiduksi”, painottaa nuoriso-ohjaaja Sonja Paaso.
Monipuolista yhteistoimintaa
Nuorisotalon avoimen toiminnan viikot rytmittyvät paljolti lasten kouluaikojen mukaan. Pienemmät saapuvat aikaisemmin ja nuoret iltapuolella. Kolmena päivänä toiminta on jaettu ikäryhmittäin, mutta kahtena päivänä tiloissa touhuilevat kaikki yhdessä. Ikäeroa lasten välillä saattaa olla kymmenenkin vuotta, mutta se ei ole tuottanut ongelmia.
”Kiimingin lapset ja nuoret ovat tosi ihania ja kohteliaita. He osaavat olla toistensa kanssa ja meillä tämä systeemi on toiminut tosi hyvin. Isommat auttelevat pieniä läksyissä sekä leikkivät ja pelaavat heidän kanssaan”, Paaso kertoo.
Pienempien lasten lempitouhuja ovat pelailu, leikkiminen, läksyjen teko ja lukeminen. Alakouluikäiset ovat Paason kokemuksen mukaan aktiivisia järjestämään myös itse erilaista kerhotoimintaa ja tapahtumia. Helmikuussa on alkamassa leikki- ja pelikerho, jossa vetäjinä toimivat kaksi neljäsluokkalaista tyttöä.
”Meidän tehtävämme on tarjota lapsille paikka ja välineet. Annamme myös tukea toiminnan ja tapahtumien suunnittelussa”, kertoo Paaso.
Nuorisotalo sijaitsee samassa rakennuksessa kirjaston kanssa, joten uusien tarinoiden äärelle on helppo hakeutua. Kynnys osallistua toimintaan tehdään matalaksi heti koulutaipaleen alussa.
”Ykkösluokkalaiset kutsutaan syksyn alussa talolle, jolloin he saavat tutustua nuokkariin sekä kirjastoon. Samalla tehdään jokaiselle kirjastokortit”, sanoo Paaso.
Yläkouluikäiset haluavat Paason mukaan viettää enemmän aikaa omissa oloissaan, kavereiden kanssa jutellen ja musiikkia kuunnellen.
”Pitkien koulupäivien jälkeen he haluavat viettää vapaa-aikaa, mutta kyllä hekin osallistuvat ohjattuun toimintaan”, hän kertoo.
”Nuorilla mielenkiinnon kohteet ja trendit vaihtuvat nopeasti. Musiikki on heille selkeästi tosi tärkeää ja kaiutin on jatkuvassa käytössä. Nyt ysiluokkalaisia on mietityttänyt kevään yhteishaku, joten olemme tehneet yhdessä ammatinvalintatestejä”, Paaso jatkaa.
Yhteistyö koulujen kanssa
Nuorisotoiminta pitää sisällään myös koulujen ja seurakunnan kanssa tehtävää yhteistyötä. Kiimingissä on viisi alakoulua, yksi iso yläkoulu sekä lukio. Lapsia ja nuoria pyritään tukemaan erityisesti koulutaipaleen- ja kasvun eri vaiheissa.
”Käymme pitämässä toimintatunteja ala- ja yläasteella, joissa olemme käsitelleet muun muassa kaveri- ja tunnetaitoja sekä sosiaalisen median käyttäytymistä. Vitosluokkalaisille olemme pitäneet päihdekasvatusta ja kuutosluokkalaisille puhutaan yläasteelle siirtymisestä”, kertoo Paaso.
”Seiskoille on järjestetty ryhmäytymistä, jossa saavat tutustua toisiinsa ja opettajiinsa, ja samalla mekin tulemme tutuksi. Kahdeksasluokkalaisille on käyty puhumassa unelmista ja mitä elämältä haluaa – miten voi vaikuttaa omiin unelmiin, kuinka johonkin voi vaikuttaa ja johonkin ei”, hän jatkaa.
”Yhteistyötä tehdään myös oppilashuoltoryhmien kanssa, joissa tuomme esille nuorten äänen”, Paaso lisää.
Hyvä ja turvallinen ilmapiiri
Paaso korostaa aikuisten vastuuta hyvän ilmapiirin vaalimisessa ja kiusaamisen ehkäisyssä.
”Meillä on aivan nollatoleranssi kiusaamiselle. Emme jää katsomaan, mihin tilanne johtaa, vaan puutumme asioihin. Se luo selkeää turvallisuuden tunnetta”, hän sanoo.
”Meillä on käynyt tutustumassa nuoria, jotka ovat jännittäneet tänne tuloa, mutta ovat sitten kerta toisensa jälkeen uskaltaneet tulla yksinkin. Meille ei ole syntynyt kuppikuntia, vaan kaikki pystyvät toimimaan yhdessä”, hän jatkaa.
Pienempien lasten kanssa yhteisöllistä toimintaa luodaan myös apuohjaajaryhmän avulla.
”Siinä on mukana yhdeksän kolmos- ja nelosluokkalaista lasta, joiden tehtävänä on suunnitella toimintaa, mutta he ovat myös esimerkkinä ja katsovat, että kaikilla on kaveri ja kaikki löytävät tekemistä”, Paaso kertoo.
”Lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ on todella monipuolista ja sitä pääsee tekemään omista vahvuuksista käsin. Vaikka puututaan välillä vaikeisiinkin asioihin, niin pääasiassa päästään tekemään töitä nimenomaan lasten ja nuorten vapaa-ajan juttuja, jotka ovat positiivisia ja innostavia. Heistä kumpuava ilo ja pirteys tarttuvat meihinkin ja se pitää nuorena”, hän lisää.
