Kaksivuotisesta esiopetuksesta lisäaikaa oppimiseen – kokeilussa mukana 25 oululaista päiväkotia

Kokeiluun on valittu satunnaisotannalla kuntia ympäri Suomen.

“Tämä kokeilu on historiallinen ja saamme olla tyytyväisiä siihen, että Oulu valittiin mukaan kokeiluun”, iloitsee varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Sari Nyberg.

Myös mukana olevat perheet ovat päätyneet kokeiluun arpaonnen myötä.

“Arpaonni suosi meitä. Pääsemme nyt läheltä katsomaan ja testaamaan, miten kahden vuoden mittainen eskari vaikuttaa lapsiin, perheisiin ja varhaiskasvatukseen”, Nyberg kuvailee.

Sisällöt jaettu kahdelle vuodelle

Vuonna 2021 alkaneessa ja ensi vuoteen kestävässä kokeilussa toteutetaan kaksivuotista esiopetussuunnitelmaa. Se antaa lapsille lisää aikaa oppia samoja taitoja, joita nykyinen yhteen vuoteen rajoittuva esiopetussuunnitelma kattaa.

Lisäksi kaksivuotisessa opetussuunnitelmassa on vahvistettu matemaattisten taitojen ja monilukutaidon opettelua ja sekä kestävään elämäntapaan liittyvää osaamista. Opetussuunnitelmassa näkyy myös vaikutteita varhaiskasvatussuunnitelmasta.

“Loppuvuodesta syntyneet voivat olla 4-vuotiaita tämän eskarikokeilun alkaessa. Lapsille halutaan antaa lisää aikaa syventyä eskarissa opittaviin taitoihin. Varsinaisesti mitään sisältöjä ei ole tullut lisää”, täsmentää Sari Nyberg.

Enemmän aikaa esiopetukselle

Myllyojan päiväkodissa eskarit ovat aloittaneet tänä syksynä kokeilun jälkimmäisen eskarivuoden.

“Lapset oppivat täällä toiminnallisesti leikkien ja tutkien. Lasten mielenkiinnon kohteet ovat tärkeä toiminnan perusta opetussuunnitelman ohella”, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Kaisa Komu.

“Kahdelle vuodelle sijoittuva esiopetus antaa lapsille mahdollisuuden edetä omaan tahtiin. Jänikset olivat yksi suuri kiinnostuksen kohde, joten teimme siihen liittyen tiedonhakua, ongelmanratkaisua ja taidekasvatusta. Lapset osallistuvat itse siis esimerkiksi liikuntahetkien ja juhlien suunnittelemiseen”, valottaa Komu.

Esiopetuksessa käytetään monipuolisia oppimisympäristöjä ja lähdetään esimerkiksi metsään retkelle.

“On tärkeä huomioida lasten erilaisia oppimisen herkkyyskausia ja tarttua niihin. Kun lukeminen ja kirjoittaminen kiinnostaa, opettelemme omien nimien ja perheenjäsenten nimien kautta kirjaimia. Eskarissa ei kuitenkaan opetella lukemaan, vaan luodaan pohjaa tärkeille taidoille”, selventää Komu.

“Sosiaalisten taitojen oppiminen on yksi tärkeimmistä asioista lapselle”, painottaa Komu.

Tutkimusta päättäjien avuksi

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa on mukana vuonna 2016 ja 2017 syntyneitä lapsia. Oululaisia lapsia valikoitui kokeiluun yhteensä 800 ja valtakunnallisesti mukana on 35 000 lasta. Kokeilun aikana tehdään arviointeja lasten kehityksestä. Jo alkukartoitus antoi valtavasti informaatiota tutkijoiden lisäksi varhaiskasvattajille.

“Alkukartoituksissa nousi esille se, että esimerkiksi tyttöjen ja poikien välillä on isoja eroja sosioemotionaalisissa taidoissa. Lisäksi pätevistä esiopetuksen opettajista on valtakunnallisesti pulaa ja se näkyy laadukkaan esiopetuksen toteuttamisessa”, sanoo Sari Nyberg.

Muissa oululaisissa päiväkodeissa on myös tehty arviointeja, sillä osa niistä kuuluu kokeilun verrokkiryhmään. Tutkijat saavat tämän avulla arvokasta tietoa lapsen kehityksestä ja esiopetuksen vaikutuksista siihen.

“Arvioinneista saatua tietoa on pystytty myös hyödyntämään heti päiväkodeissa”, kertoo Nyberg.

Myös Kaisa Komu pitää kokeiluun liittyviä arviointeja hyödyllisinä.

“Lasten taitotaso ja tuen tarpeet tulevat ilmi arvioinnissa. Silloin tietää, missä mennään ja mihin pitää kiinnittää huomiota.”

Tiivistä seurantaa

Opetushallitus ylläpitää verkostoa kokeiluun osallistuville varhaiskasvattajille. Se on tarjonnut tukea, materiaaleja ja koulutuksia esimerkiksi kestävästä tulevaisuudesta ja digioppimisesta.

“Opetushallitus järjesti päiväkahveja, joista saimme paljon vinkkejä ja vertaistukea”, kertoo Kaisa Komu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt tutkimusryhmän, joka tarkastelee kokeilun etenemistä ja suorittaa tietojen keräämistä kokeilun aikana. Alkuvuodesta 2023 julkaistussa väliraportissa tutkijat suosittavat, että kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönotosta päätetään aikaisintaan vasta 2025 ja päätöksessä huomioidaan käynnissä olevan kokeilun tulokset.

“Näitä lapsia seurataan myös kouluun siirtymisen jälkeen. Tästä saadaan valtavasti hyödyllistä tietoa oppimisesta ja kehityksestä”, kertoo Sari Nyberg.