Euroopan unionin eteläisimmästä kolkasta yhteen pohjoisimmista — Erasmus tuo vaikka paratiisisaarilta pakkaseen
Edessä näkyvät vaihtarit Pauline Cournot, Justine Hervieu, Lila Rispard, Milan Jugand, Romane Motais de Narbonne. Takana ovat heidän luonaan käyneet suomalaiset vaihtarit Ilona Väyrynen, Simo-Pekka Risteelä ja Veera Paasovaara. Kuva: Petri Uusitalo
Erasmus+ tarjoaa nuorille mahdollisuuksia päästä kokemaan ulkomaiden tuntua sekä samalla syventää eurooppalaisten keskeistä solidaarisuutta. Ohjelma on varsin tunnettu sen järjestämistä vaihtomahdollisuuksista ympäri Eurooppaa. Vaihdossa nuorilta toivotaan uppoutumista ja ymmärryksen lisäämistä eri Euroopan kulttuureista.
“Eurooppa on niin erilainen ja tässä saadaan aikaan hieman kulttuurinvaihtoa. Ja vaikka olemmekin erilaisia, on hienoa nähdä, kuinka paljon meissä kaikissa on myös samaa”, Laanilan lukion kansainvälisyysvastaava Tiina Fredriksson kertoo ihastellen.
Erasmus+ on päivitetty vuoden 2021–2027 välille uuteen uskoon. Uusina painopisteinä ovat nousseet esiin kestävän kehityksen ongelmat ja ratkaisujen löytäminen. Lähes kaikki Reunionin saarelta tulleet oppilaatkin ovat kiinnostuneet kestävästä kehityksestä ja varsinkin sen ekologisesta puolesta.
“Minä rakastan matkustamista. Haluan löytää erilaisia kulttuureja ja tutusta niihin, mutta olen myös erittäin kiinnostunut ekologiasta”, Pauline Cournot vastaa esitellessään itseään.
Erasmus+ ei ole pelkkää suurten ongelmien ratkomista. Vaihtarit saavat kuukauden aikana tehokkaan kielikylvyn, jossa vaikeinkin kielimuuri murtuu helposti, sillä vaihtarit viettävät aluksi kuukauden yhteistyömaassa. Tämän jälkeen lennetään vaihtariparien kanssa toisen kotimaahan tutustumaan heidän kieleensä.
“Oma poikani oli ensimmäinen, joka lähti projektiin mukaan, ja olen sisäpiiristä saanut nähdä asian. Hän oppi ranskan tosi sujuvasti. Kielen opiskelun hän oli aloittanut 8. luokalla ja vaihto antoi hyvän kielikylvyn”, Svenska Privatskolan I Uleåborgin opinto-ohjaaja Eva Åström kertoo.
Paratiisisaarelta pakkasiin
Nyt saapuneet vaihtarit kertovat saapuneensa “trooppiselta paratiisisaarelta”. Reunioni kyllä pitää sisällään kaiken mitä trooppiselta paratiisisaarelta voi odottaa. Luonnonmuodostelmat sekä -kauneus olivat vaihtareiden päällimmäisin asia mielessä kotipuolesta. Saaren lippukin esittää sen kuuluisaa tulivuorta, joka purkautuu keskimäärin kolmesti vuodessa. Päiväntasaajan alapuolelta saapuminen lähelle napapiirin rajoja on ollut monille erityinen kokemus.
“Tulimme tosiaan päiväntasaajan lämmöstä ja ensimmäisenä päivänämme täällä oli –25 °C pakkasta. Ero lämpötiloissa oli huimat 55 astetta! Kaiken lisäksi emme ikinä uskoneet kuinka liukasta täällä on. Joudumme töpöttämään kuin mummot, jotta emme kaatuisi”, Justine Hervieu naurahtaa.
Vaikka kylmyys olikin aluksi säikyttänyt vaihtareita, siihen oli nopeasti totuttu. Uskaliaimmat olivat kokeilleet tunnettuja suomalaisia hullutuksia, kuten saunasta lumeen kierimistä. Seuraavana suunnitelmissa on jo avantouinnin kokeileminen. Suurimmaksi haasteeksi kylmässä pohjoisessa on osoittanut pimeys.
“Reunionissa elämä kulki yhtä matkaa auringon kanssa. Suurin ja vaikein haaste onkin auringon puute, kun keho haluaa mennä heti nukkumaan, kun pimeä saapuu”, Lila Rispard kertoo haikaillen.
Opetusjärjestelmien erot olivat shokki
“Suurin ero, jonka huomasin, oli tämä suomalainen koulujärjestelmä. Teillä on niin paljon vapautta eikä pelkästään pänttäämistä. Koulusta löytyy puukäsityötä, kokkausta ja ompelua. Ranskalainen koulujärjestelmä on aivan liian vakava”, Lila Rispard kertoo suurimmasta erosta jota, hän on ihmetellyt.
Kuukausivaihtarit kaikki yhtyvät Rispardin repäisevän kärkkääseen kommenttiin pikimmiten kysyttäessä, mikä on heidän mielestään suurin kulttuuriero, jonka he ovat Ranskan ja Suomen välillä huomanneet. Vaihtarit olivat jo olleet Suomessa muutaman viikon, joten he olivat tutustuneet päivittäisessä elämässään varsin hyvin suomalaisiin kouluihin. Ero kotimaan ja Suomen välillä oli aukaissut heidän silmänsä.
“Täällä opiskelijan pitää vain opetella asiat, kun taas kotona Ranskassa sinun pitää olla paras”, Pauline Cournot jatkaa heti Rispardin jälkeen tulisia kommentteja.
Ranskan koulutusjärjestelmästä löytyy myös paljon samanlaista, joka saa vaihtareilta kiitosta. Kuten Suomessakin opetus ja yliopistot ovat ilmaisia. Erasmus+ kautta vaihtoon pääseminenkin oli heille ollut täysin ilmaista ja he ovat kiitollisia mahdollisuuksista päästä vaihtoon.