Tulevaisuuden päättäjät halutaan pitää pohjoisessa – Oulun nuorisovaltuustoa johtava Jesse Rousu pääsi miettimään Reykjavikissa, miten se onnistuu
Arctic Circlen aikana järjestettävä nuorten hackathon kokoaa tulevaisuuden päättäjiä arktiselta alueelta yhteen ratkomaan pohjoisen yhteisiä haasteita. Oulua Reykjavikissa oli edustamassa Jesse Rousu (kuvassa alhaalla kolmas vasemmalta). Kuva: Gordon Foundation
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Miten nuoret saadaan jäämään pohjoiseen? Oulun nuorisovaltuusto ONEn puheenjohtaja Jesse Rousu osallistui Reykjavikissa Arctic Mayors Forumin ja The Gordon Foundationin järjestämään hackathon-tapahtumaan, jossa arktisen alueen tulevaisuuden päättäjät etsivät ratkaisuja tähän kysymykseen. Nuorisovaltuuston puheenjohtajuus on ollut Rousulle opettavainen kokemus, ja kansainväliseen tapahtumaan osallistuminen on ollut yksi tähänastisista huippuhetkistä nuorisovaltuustossa.
Lokakuussa Reykjavikissa pidetyn arktisen alueen huippukokouksen Arctic Circlen yhteydessä järjestettiin nuorille toista kertaa hackathon, jossa haetaan ratkaisuja ja suoria toimenpide-ehdotuksia siihen, miten nuoret yhteiskuntavaikuttajat saadaan jäämään pohjoiseen.
Kanadalaisen The Gordon Foundationin ja Arctic Mayors Forumin järjestämään kahden päivän hackathoniin osallistui viisitoista nuorta eri puolilta arktista aluetta. Suomea ja Oulua tapahtumassa edustamassa oli nuorisovaltuusto ONEn puheenjohtaja Jesse Rousu. Hackathon oli Rousulle silmiä avaava kokemus.
”Kahden päivän hackathon oli todella tiivis. Kolmas päivä olisi ollut tarpeen, jotta olisi ollut enemmän aikaa keskustella osallistujien kanssa myös ryhmätöiden ulkopuolella. Itselleni oli tärkeää, että pääsin kuulemaan nuorten kokemuksia elämisestä arktisella alueella. Oli todella kiinnostavaa kohdata esimerkiksi alkuperäiskansojen edustajia ja kuulla heidän kokemuksiaan”, Rousu kertoo.
Osallistujia oli kutsuttu Alaskasta, Kanadasta, Suomesta, Grönlannista, Islannista ja saamelaisalue Sápmista.
”Ensin tutustuimme toisiimme ja keskustelimme isommassa ryhmässä, miksi asumme arktisella alueella – miksi se on tärkeää ja onko se ylipäätään tärkeää meille? Keskustelu sai kyllä pohtimaan omaakin pohjoista identiteettiäni”, Rousu pohtii.
Poliittisia toimenpide-ehdotuksia valmisteltiin pienemmissä ryhmissä, joissa ratkaisuja haettiin sellaisiin teemoihin liittyen, mitkä hackathoniin osallistuvien nuorten mielestä olivat tärkeitä ja pitäisivät nuoret päättäjät pohjoisessa tulevaisuudessa. Työstettäväksi teemoiksi valikoituivat arktisen alueen kulttuuri ja yhteisöt, kestävä kehitys ja kokonaisvaltainen hyvinvointi, jossa käsiteltiin hyvinvointia terveydenhuollon, koulutuksen laadun ja saatavuuden sekä ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
”Olin itse koulutustyöryhmässä. Keksimme kolme käytäntöä, jotka sitten esiteltiin Arctic Circlessä, eli varsinaiseen arktisen alueen poliittiseen huippukokoukseen osallistuville päättäjille”, Rousu jatkaa.
Oulun kaupunki on mukana Artic Mayors Forumissa, eli arktisten alueiden kaupunkien verkostossa, jonka tavoitteena on lisätä arktisen alueen asukkaiden ja kaupunkien vaikuttamismahdollisuuksia arktista aluetta koskevassa päätöksenteossa.
Arctic Mayors Forum toimii myös arktisten alueiden kaupunkien välisen vuorovaikutuksen, yhteistyön ja vertaisoppimisen alustana. Hackathonin toimenpidesuosituksissa esimerkiksi esitettiin, että arktisella alueella koulutuksen tulee pysyä korkeatasoisena ja monipuolisena, jotta nuorten ei tarvitse lähteä pohjoisesta kouluttautumaan muualle.
Ryhmissä työstettäväksi teemoiksi valikoituivat arktisen alueen kulttuuri ja yhteisöt, kestävä kehitys ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Kuva: Jesse Rousu
Oululaisuus on tärkeää
Reykjavikin hackathonin teemat ovat tuttuja Rousulle myös henkilökohtaisesti.
”Minulla on ollut lapsesta asti unelma lähteä opiskelemaan ulkomaille. Ei siis vain pois Oulusta, vaan pois Suomesta, mutta olen aina nähnyt sen niin, että kun olen suorittanut opintoni ja nähnyt maailmaa, palaan sitten Ouluun. Nimenomaan Ouluun, en muualle kaupunki-Suomeen”, Rousu aloittaa.
”Oulu on minulle tosi tärkeä kaupunki, ja ehkä sen vuoksi minulla onkin ollut palo lähteä vaikuttamaan kaupungin asioihin. Olen siis miettinyt paljon pohjoista ja oululaista identiteettiäni – tämä on minulle ehdottomasti koti”, hän jatkaa.
Nuorisovaltuusto ONEssa keskustellaan sellaisista asioista, jotka nuoria puhuttavat juuri nyt Oulussa. Puheenjohtajana Rousu on ollut viemässä eteenpäin nuorisovaltuuston aloitteita, joilla on konkreettista merkitystä oululaisten nuorten elämään.
”Viime keväänä teimme kannanoton maksuttomista kuukautissuojista oululaisille nuorille. Sillä olisi todella iso merkitys nuorille naisille ja tytöille, ja nostimme asian myös lausuntoehdotukseemme lasten ja nuorten kaupunkikokouksessa. Asia kuuluu Pohteelle, joten Pohjois-Pohjanmaan nuorisovaltuusto jatkaa asian edistämistä”, Rousu toteaa.
Nuorten asioiden edistäminen vaatii johdonmukaista työskentelyä ja aikaakin, sillä reitti päätöksenteosta käytäntöön ottaa aikansa. Viime keväänä ONE teki kannanoton joukkoliikenteen palvelutasosta, ja nyt työn alla on kannanotto joukkoliikenteen hinnoittelusta.
”Haluamme joukkoliikenteen huomioivan paremmin nuoret, ja olemmekin valmistelemassa esitystä nuorisolle tarkoitetusta, uudesta lippukategoriasta. Nykyisin on vaihtoehtoina vain lasten tai aikuisten lippu. Aikuisten lippuhinta on tuplasti kalliimpi kuin alle 16-vuotiaiden. Siksi haluamme, että joukkoliikenteessä olisi nuorten lippu, joka voisi olla 17–24-vuotiaille”, Rousu sanoo.
Rousulle ONEn puheenjohtajuus on ollut opettavaista.
”Lähdin toiselle kaudelle ONEen, sillä pidin tosi paljon siitä työstä, mitä nuorisovaltuustossa teimme. Se oli itselleni tärkeää ja merkityksellistä – ehkä tätä voisi jopa kuvata kivaksi harrastukseksi. Puheenjohtajana olen oppinut ottamaan enemmän vastuuta, tekemään enemmän kompromisseja, on ollut myös tosi paljon uuden opettelemista ja itsestäni oppimista”, Rousu pohtii.
Arctic Circle huippukokous Reykjavikissa tuo yhteen arktisen alueen päättäjät. Kuva: Arctic Circle
Kansainvälinen politiikka kiinnostaa
Rousulle Reykjavikin matka oli ensimmäinen kansainvälinen edustustehtävä, mutta Oulun Lyseon IB-lukiolaisella on kiinnostusta kansainvälisille kentille jatkossakin. Oikeastaan koko kipinä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen syntyi kansainvälisestä politiikasta.
”Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi sai minut kiinnostumaan politiikasta. Olin silloin ihan varma, että Hillary Clinton voittaa. Yhdysvaltojen kahden poliittisen puolueen järjestelmä on mielestäni aika ongelmallinen, sillä se aiheuttaa voimakasta kahtiajakautumista. Suomessakin ollaan huolestuttavasti menossa siihen suuntaan, että kahtiajako vahvistuu. En halua, että jako meihin ja heihin vahvistuu”, Rousu painottaa.
Rousu itse arvelee omaksi vahvuudekseen kyvyn tehdä kompromisseja, ja taito on vain kehittynyt entistä paremmaksi ONEn puheenjohtajana. Ehkä tämän nuoren tulevaisuuden johtajan neuvottelupöydissä huolehditaan, että kaikkia – myös nuoria – kuullaan jatkossakin kaupunkien ja arktisen alueen päätöksenteossa.
