Ympäristövastuullisuus hyödyttää kaikkia – vastuullisuusopas antaa eväät pienentää tapahtumien päästöjä
Valentino Tignanellin suunnittelemasta festivaalirakenteesta on moneksi, myös yleiseksi saunaksi. Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeen projektipäällikkö Taina Ronkainen on tyytyväinen hankkeen innovaatiotestausten tuloksista. Kuva: Kapina Oy
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeen loppuseminaarissa kävi selväksi, että tapahtumien hiilijalanjäljen laskeminen ei ole helppoa, mutta kun siihen ryhtyy, pienilläkin toimilla saadaan merkittäviä muutoksia aikaan. Oulun kaupungin tapahtumapalvelut julkaisee tapahtuma-alan vihreän siirtymän vauhdittajaksi kestävän tapahtumatuotannon oppaan.
Tapahtuma-alan ympäristövastuullisuus on ottanut ensimmäiset askeleet kohti kestävämpää tulevaisuutta, sillä Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeen aikana kuusi tapahtumaa Pohjois-Pohjanmaalta lähti selvittämään omaa hiilijalanjälkeään ja miettimään ratkaisuja tapahtumapäästöjensä pienentämiseksi.
Tapahtumien päästöt aiheutuvat monista eri osa-alueista, kuten itse tapahtuman tuotannosta, ohjelmasta ja tietysti myös asiakkaista. Erityisesti asiakkaiden päästöjen vaikutuksia on vaikea arvioida ilman tapahtuman kävijäkyselyitä.
”Eniten kehitystyötä vaatii kävijöiden matkustuksen päästöjen arviointi, samoin pirstaloituneen tiedon keruu tapahtuman yhteistyökumppaneilta, kuten elintarvikemyyjiltä, tapahtumatilojen rakentajilta tai talkoolaisilta. Hankkeen aikana usea tapahtuma onnistui kuitenkin viemään laskennat onnistuneesti loppuun, ja neljä tapahtumaa laski hiilijalanjälkensä kahden vuoden ajalta”, iloitsee asiantuntija Sanna Taskila Carbon Wisesta.
Ensimmäinen askel tapahtumien vastuullisuudessa onkin selvittää ensin tapahtuman hiilijalanjälki ja miettiä sitten keinoja, miten tapahtuman aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaan minimoida.
”Tapahtumatuotannon päästöjä voidaan pienentää vaikka vaihtamalla tapahtuman sähkö uusiutuvaan tai valitsemalla tuotannon henkilöstölle vähäpäästöinen majoitusvaihtoehto. Myös kierrätyksen tehostaminen tai tapahtumassa tarjottavan ruoan hiilijalanjäljen pienentäminen voivat kuulostaa pieniltä toimilta, mutta niiden vaikutus on tehokas tapahtuman päästöjen leikkaamisessa”, Taskila kertoo.
Luova suunnittelu poiki yleisen saunan
Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeessa tehtiin myös innovaatiotestauksia, eli konkreettisia kokeiluja, miten tapahtumien ympäristövaikutuksia saadaan pienemmiksi luovilla ratkaisuilla. Luovuutta ei ainakaan puuttunut arkkitehti Valentino Tignanellin Varjo-festivaalille suunnittelemasta paviljongista, sillä rakennusjätteestä tehty katos sai tapahtuman jälkeen uuden elämän.
”Suunnittelin Varjo-festivaalille rakennusjätteestä katoksen, joka tarjosi tilan chillailuun, suojan auringolta ja joka toimi näyttävänä rakenteena kokoontumispaikaksi. Mutta miksi purkaa tila festivaalin jälkeen, voisiko sillä olla muutakin käyttöä? Rakennelma siirrettiin ensin Pikisaareen osaksi Re:formi-taidenäyttelyä Varjo-festivaalin jälkeen, mutta halusin viedä ajatuksen kierrättämisestä vieläkin pidemmälle. Talkoilla rakenteista tehtiin kaksi yleistä saunaa Mallassaunalle – yhdestä testauksesta tulikin jotain pysyvää kaupunkilaisten iloksi”, Tignanelli kertoo.
Valentino Tignanelli, Mikko Hauru, Sanna Taskila ja Kaarina Tervo-Kankare kannustavat tapahtumia vastuullisemman tuotannon tielle Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeen loppuseminaarissa. Kuva: Anne Laurila
Tignanellin kokeilussa kierrätysmateriaalista tehty festivaalirakenne maksoi saman, mitä vuokrattu teltta olisi maksanut Varjo-festivaalilla. Kestävästä kehityksestä kiinnostuneelle argentiinalais-italialaiselle arkkitehdille on käsittämätöntä, kuinka paljon käyttökelpoista rakennusmateriaalia Suomessa päätyy roskiin.
”Festivaalien infrastruktuureissa voi todellakin edistää kiertotaloutta – se vaatii vain hieman enemmän suunnittelua. Jos lainsäädännöllä tapahtumajärjestäjät ohjattaisiin hyödyntämään kierrätysmateriaaleja tehokkaammin, sillä on varmasti positiiviset ympäristövaikutukset”, Tignanelli vakuuttaa.
Jätehuollon optimointi kannattaa
Myös Mikko Hauru on vakuuttunut, että kiertotalouteen satsaamalla syntyy säästöjä – myös Haurun omassa yrityksessä. Hauru oli mukana pilotoimassa Hailuodon Bättre Folk -festivaalilla älykästä jätteiden kierrätystä.
”Hauru testasi Bättre Folk -festivaalilla Smart Recycling & Innovation On The Beach -ratkaisuamme, jossa sensorit keräävät jätesäiliöistä reaaliaikaista tietoa, joka auttaa meitä jätehuollon optimoinnissa. Jaoimme myös festivaalivieraille Mini-Hauru-roska-astioita roskaamisen vähentämiseksi – Mini-Haurun voi festivaalin jälkeen vaikka ottaa omaan autoon roska-astiaksi”, Hauru kertoo.
Haurun jätesäiliösensorit ovat käytössä myös Oulun Nallikarissa, jolloin jäteastioiden tyhjennys tapahtuu aina oikeaan aikaan.
”Voisi ajatella, että tällaiset sensorit tarkoittavat meille huonoa bisnestä, mutta ajattelen päinvastoin. Kun jäteautojemme ei tarvitse käydä tyhjentämässä astioita turhaan, säästetyllä ajalla voimme ottaa uusia asiakkaita ja saada siten lisää myyntiä itsellemme – eikä asiakkaidemme tarvitse maksaa turhasta”, Hauru toteaa.
Aloittelijan askeleista kestävyyden harppauksiin
Oulun kaupungin tapahtumapalvelut on julkaissut tapahtumien ekologiseen kestävyyteen kannustavan digitaalisen Kestävän tapahtumatuotannon oppaan. Opas antaa konkreettisia ohjeita ja vinkkejä tapahtumatuottajille tapahtumien järjestämiseen ympäristöystävällisesti.
Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, mutta jostain on aloitettava, joten oppaasta löytyy ohjeet aloittelijan askeleista edistyneisiin elkeisiin ja suoranaisiin harppauksiin tapahtumien ympäristövastuullisuuden edistämiseksi.
Lisäksi oppaaseen on koottu linkkejä kestävän kehityksen tavoitteisiin, sääntelyjärjestelmiin, verkkotyökaluihin ja hyviä vastuullisuuskäytäntöjä jakavien organisaatioiden verkkosivuille. Oppaassa esitellään myös eri Pohjois-Pohjanmaan tapahtumissa toteutettuja innovaatiotestauksia.
Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hanke
Opas on koottu Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeessa, jossa etsittiin työkaluja tapahtumapäästöjen vähentämiseksi. Oppaan englanninkielinen versio julkaistaan joulukuun aikana.
Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hanke toteutettiin Oulun kaupungin tapahtumayksikössä ja se sai Pohjois-Pohjanmaan liitolta Euroopan aluekehitysrahaston EAKR- rahoitusta vuosina 2019–2023.
