Yli parikymmentä vuotta talousarviota, johtamista ja ennustamista: Armi Tauriainen tuntee kaupungin talouden
Oulun kaupungin eläköityvä talouspäällikkö Armi Tauriainen on ollut vaikuttamassa myös Monetran syntyyn. Kuva: Tauriaisen kotiarkisto
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kaupungin talousarvion tekeminen on pitkä tie, josta kuntalainen näkee vain sen lopullisen siivun: kaupunginjohtajan talousarvioesityksen, kaupunginhallituksen esityksen ja kaupunginvaltuuston päätöksen.
Taustalla pitää kuitenkin huomioida paljon: talouden ennusteet sekä valtiovarainministeriön linjaukset ja toimintaympäristön muutokset.
”Eli vaatimukset ovat aika kovat”, huomauttaa kaupungin talousarviopäällikkö Armi Tauriainen.
Talouteen myös vaikuttavat kaikki toimintaympäristön muutokset. Tauriainen muistuttaa että kun jotain päätetään, se viedään ensimmäisenä talousarvioon – koskipa se sitten jotain lakia tai mitä tahansa asiaa kaupungin vaikutusvallan piirissä.
Ennustaminen rullaa eli joka kuukausi pysytään talouden kärryillä
Talouspäällikön tehtävästä Tauriainen jää eläkkeelle virallisesti ensi vuoden alussa. Työuralleen on kuulunut myös ennustaminen. Käytännössä se ei tarkoita kristallipalloa vaan kuluvan vuoden talouden seuraamista sekä sen arviointia mikä on kaupungin talouden tila vuoden lopussa.
Vuonna 2017 otettiin Oulun kaupungilla käyttöön rullaava ennustaminen. Joka kuukausi siis tiedetään mikä on vuoden lopussa kaupungin, toimialojen sekä liikelaitosten taloustilanne. Lisäksi nähdään talousarvion ennuste ja toteutuminen.
”Eli aika massiivinen paketti”, Tauriainen sanoo.
Yhteisöveroja ei ole saatu Nokia-vuosien tasolle
Talousarvioprosessin tueksi rakensivat kaupungin talousryhmä, Oulun Digi ja ulkoinen toimija erityisen Planning Analytics -järjestelmän.
”Uuden Oulun syntymisvaiheessa pyörittelin talousarviota vielä excelin avulla”, Tauriainen huomauttaa. ”Nyt uudessa järjestelmässä on henkilöstösuunnittelun osiokin, mutta osto-osiota en ennättänyt enää kehittää.”
Tauriainen oli vaikuttamassa Monetra Oy:n syntyyn ja toimi myös talousasiantuntijana Monetra Oy:n hallituksessa.
Uraltaan vahvimmin Tauriainen muistaa uuden Oulun kuntaliitoksen, liikelaitoksien syntymiset ja niiden yhdistelyt sekä yhtiöittämiset. Suurin niistä oli Oulun Energia liikelaitoksen yhtiöityminen vuoden 2015 alusta.
”Oulun kaupungin taloudessa voidaan sanoa olleen hyviä vuosia 2000-luvun alkupuoliskolla. Nokian parhaina aikoina kaupungin yhteisöverotuotot olivat noin sata miljoonaa vuodessa. Yhteisöveroja ei ole saatu samalle tasolle, vaikka uutta yritystoimintaa onkin syntynyt”, Tauriainen huomioi.
Ei välttämättä matikkapäätä, vaan isoja kokonaisuuksia
Tauriainen tuli Oulun kaupungin laskentapäälliköksi vuonna -97. Kun eläkepäivät virallisesti ensi vuoden alussa alkavat, on työsuhde Oulun kaupunkiin kestänyt 23 vuotta 7 kuukautta.
Koulutukseltaan Tauriainen on yo-merkonomi ja kauppatieteen maisteri Tampereen yliopistosta laskentatoimen koulutusohjelmasta. Aikaisemmat työantajat olivat konepaja- ja rakennusyrityksiä sekä teollisuusyrityksiä kuten ABB Helsingissä.
”Kun pääsin ylioppilaaksi, ajattelin terveydenhuollon töitä ja olinkin sairaalassa yli vuoden töissä. Hakeuduin sitten yo-merkonomiksi, niihin aikoihin ei juurikaan tunnettu ammatinvalinnanohjausta. Enemmän kuin hyvää matikkapäätä on tässä tehtävässä kuitenkin pitänyt ymmärtää isoja kokonaisuuksia”, sanoo Tauriainen.
Ja muistuttaa, että lukuja ei tietenkään talouspäällikkönä voi inhota.
Tauriaisen työntekijöille on ollut kysyntää
Talousryhmässä on tällä hetkellä yhdeksän työntekijää. Kiinnostavimpina talouspäällikön tehtävissä Tauriainen on pitänyt talousprosessien kehittämistä ja digitalisaation hyödyntämistä.
Talousasioiden rinnalla on kulkenut aina tiimin johtaminen. Hän kertoo rekrytoineensa paljon.
”Vaihtuvuuttakin meillä on ollut, kun talousryhmän työntekijöitä ovat muutkin halunneet. Pienessä ryhmässämme olen yrittänyt löytää jokaiselle motivoivan tehtävän.”
Tauriainen muistuttaakin että vaikka keskinäinen tukikin tiimissä on tärkeää, varsinkin esimiehelle työntekijän tukeminen kuuluu.